Hallitus teki ennätyksellisen lisäbudjetin, tulossa 5,5 miljardin euron kokonaisuus - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Valtiontalous

Hallitus teki ennätyksellisen lisäbudjetin, tulossa 5,5 miljardin euron kokonaisuus

Tulossa 1,4 miljardia euroa kunnille, infrainvestointeja, lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin ja lisäapua lapsille ja nuorille.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) ennen hallituksen tiedotustilaisuuden alkua tiistaina.

Julkaistu: 2.6. 11:06, Päivitetty 2.6. 22:30

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan hallitus aikoo suunnata vuoden neljännessä lisäbudjetissa 4,1 miljardia euroa eri kohteisiin tänä vuonna. Yhteensä hallituksen päättämän toimenpidekokonaisuuden suuruus on 5,5 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) kertoi illalla, että hallitus muun muassa lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja yhteensä 4 800 paikalla.

Lisäksi valtio tukee kuntia yhteensä noin 1,4 miljardilla eurolla. Myös yrityksille suunnataan edelleen rahaa.

”Viime aikoina on kysytty, miten valtiolta yhtäkkiä löytyy miljardeja euroja lisätalousarvioihin pitkin kevättä. Suomessa on pidetty hyvää talouslinjaa ja vastuullista talouspolitiikkaa, ja meillä on markkinoilla luottoa ja myös liikkumavaraa velkaantua. Nyt on samalla tehtävä suunnitelma, miten velan kasvu saadaan hallintaan”, Kulmuni sanoi.

Kulmuni sanoi, että julkista taloutta on vahvistettava kriisin jälkeen uudistuksin, eikä menoleikkauksilta tai veronkorotuksilta voi täysin välttyä. Kulmunin mukaan hallitus siirtää kestävyysvajeen umpeen kuromisen tavoitteen vaalikauden lopusta vuosikymmenen loppuun.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen jälleenrakennustyöryhmän raportin arvion mukaan sopeutustoimien ja rakennetoimien yhteenlaskettu mittaluokka on tällä hetkellä noin seitsemän miljardia euroa 2020-luvun aikana, jotta velkasuhde saataisiin vakautettua.

Kulmunin mukaan hallitus asettaa kehysriihessä työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 työpaikan tavoite.

”Uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää koronan jälkeisessä ajassa”, Kulmuni sanoi.

Lisäbudjetissa on mukana myös lasten ja nuorten hyvinvointipaketti. Siinä paikataan koronakevään aiheuttamia aukkoja muun muassa opetuksessa.

”He ovat olleet kovilla koronan aikana”, Kulmuni sanoi.

Yhteensä lasten ja nuorten tukipaketti on noin 320 miljoonan euron suuruinen. Se sisältää tukea kaikille koulutusasteille, sosiaalipalveluihin ja mielenterveyspalveluihin sekä tukea syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

”On selvää, että tällaisen pitkän etäopetusjakson aikana myös oppilaiden tuen tarve kasvaa”, opetusministeri Li Andersson (vas) sanoi. ”Myös monien lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt.”

Toimeentulotukeen tulee väliaikainen parannus vuoden loppuun asti, mikä maksaa 60 miljoonaa euroa. Myös työttömyysturvaan tehdyt muutokset ovat voimassa vuoden loppuun asti, minkä kustannus on noin 100 miljoonaa euroa.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksestä yliopistojen osuus on 2 600 paikkaa ja ammattikorkeakoulujen 2 200 paikkaa. Tarkoituksena on saada nopealla aikataululla lisäpaikkoja jo tämän syksyn yhteishakuun.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) kertoi Säätytalolla, että hallitus aikoo muun muassa laittaa lähes miljardi euroa raiteisiin ja noin 100 miljoonaa euroa joukkoliikenteen tukeen.

Väyläverkon kehittämiseen tulee yhteensä noin 400 miljoonan euron valtuudet. Mukana on muun muassa ehdollisena Metsä Groupin biotuotetehtaan investointipäätökselle yhteensä 156 miljoonan euron valtuus tähän liittyviin infrahankkeisiin.

Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy perusväylänpitoon 30 miljoonan euron ehdotus teiden päällysteiden korjaamiseen.

Valtio osallistuu uuden Helsinkiin tulevan design- ja arkkitehtuurimuseon rahoittamiseen enintään 60 miljoonalla eurolla.

Hallitus on lisäksi saanut neuvottelutuloksen uudesta MAL-sopimuksesta eli maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksessa valtio panostaa liikenneinvestointeihin, ja kunnat vastineeksi kaavoittavat tontteja ja asuntoja.

”Pyrkimyksenä on edistää ilmastokestäviä liikennehankkeita ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa erityisesti joukkoliikenteellä hyvin saavutettavilla alueilla”, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi.

”Hallitus sitoutuu varaamaan liikenteen kehittämiseen yli 755 miljoonaa euroa. Näistä raide- ja ratikkainvestointeja on yli 600 miljoonaa euroa.”

Hankkeista kerrotaan tarkemmin keskiviikkona. Sdp:n kansanedustaja Maria Guzenina kertoi tiistai-iltana Twitterissä, että yksi kohteista olisi Espoon kaupunkirata, jolle suunnattaisiin 140 miljoonaa euroa.

Valtio pyrkii myös lisäämään kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa lisäämällä korkotukivaltuutta.

Liikenne- ja viestintäministeri Harakka kertoi illalla Twitterissä, että lisäbudjettiin sisältyy myös avaus mediatuesta, jossa journalistiseen työhön kohdennetaan viisi miljoonaa ja uutistoimistoille 2,5 miljoonaa euroa.

Valtion nettolainanoton tarve kasvaa lisäbudjetin myötä noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa.

Eduskunnalle tuore jättilisäbudjetti annetaan perjantaina.

Yritystuet|Hallitus sopi kustannustuen ehdoista: saatavissa yrityksille, joiden liikevaihto laski vähintään 30 prosenttia

Koronakriisi|Hetemäen ryhmä esittää ensin elvytystä, sitten sopeutusta: ”Rakenteellisia uudistuksia ei pidä hidastaa”

Lisäbudjetti|Hallitus paikkaa etäkevään jälkiä – lasten ja nuorten opetukseen ja palveluihin tulossa runsaasti lisärahaa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?