Pohjalaisuus paistaa läpi Paula Risikon olemuksesta – vaan miten hän itse määrittelisi tuota ominaisuutta? Kansanedustaja miettii hetken, vain lyhyen hetken.
”Moomma ittellisiä”, hän aloittaa murrenäytteellä. ”Pohojalaasis on myänteestä kateutta, että mitä meillä ei oo, se teherähän. Periksiantamatoonta yrittäjäkansaa.”
Ylihärmäläistä pienyrittäjäperhettä leimasi sitkeä työnteon eetos. Nelihenkisen perheen isällä oli yhden miehen kuorma-autofirma ja äiti piti kotona parturi-kampaamoa, elinehdot eivät olleet liian leveitä.
”Alituista työtä ja kiirettä. Selvää oli kaikkien ihmisten pitäminen yhtä arvokkaina, samoin se, että myös omaa itseään on osattava arvostaa. Ratkaisukeskeinen henki: vastoinkäymiset voidaan ylittää”, Risikko kuvailee.
Tärkeä kasvatustekijä oli sekin, että hänen isänsä vanhemmat asuivat samassa pihapiirissä.
”Mummo ja paappa olivat itse olleet maanviljelijöitä. Kasvoin osana kolmen sukupolven yhteisöä, ja se myös opetti ymmärtämään sukupolvien kierron ja opetti kunnioittamaan sitä.”
Paula Risikko vaelsi pitkän koulutus- ja työpolun, sairaanhoitajasta terveystieteiden tohtoriksi asti. Ennen politiikkaa työpaikkoja oli tusinan verran. Työ- ja tutkimuselämä tarjosi vastuuta ja vaihtelua – miksi siis enää poliitikoksi?
”Oli minua usein kyselty mukaan, ja aina vastasin selvästi ei. Mutta 2000-luvun taitteessa aloin miettiä, olisiko osaamisellani ehkä jotakin annettavaa. Kun pidin etusijalla sivistystä, taloutta, yrittäjyyttä ja perinteisiä arvoja, päädyin kokoomukseen”, hän perustelee puoluevalintaansa.
Loikka Arkadianmäelle vuonna 2003 oli rivakka, ja asenne omatoiminen. Murusiin tyytymättä Risikko otti pian paikkansa kokoomusryhmässä.
”Oivalsin, ettei minun tarvitse siihen uuden edustajan vakiomuottiin tyytyä.”
Jo vuonna 2007 alkoi pitkä ministerirupeama, Sinikka Mönkäreen jälkeen suomalaisnaisten toiseksi pisin. Risikko on nähty viidessä hallituksessa ja neljän ministerisalkun haltijana, samoin kuin eduskunnan puhemiehenä ja varapuhemiehenä. Ministeriydet olivat rankkoja, täyttä paneutumista vaativia posteja.
”Jyrki Katainen luotti kykyihini ja jakoi hyvin vastuuta, mikä yllätti myönteisesti. Jos nopea ministeriyteni rikkoikin parlamentaarista ikäjärjestystä, niin puolueessa minut tiedettiin joukkuepelaajaksi.”
Miten ministeriputken selviää läpi – että joutuu vuosikymmeneksi luupin alle ja minuuttiaikataulun armoille?
”Siinä tehosekoittimessa ei aina edes hoksaa, missä kulloinkin on. Vasta ministeriputken jälkeen olen huomannut, kuinka tiukoilla olin silloin tällöin ollut”, Risikko tunnustaa. ”Onneksi tukenani on koko ajan ollut hyvä perheeni.”
”Mutta eihän kukaan ihminen ole teflonia, jos ja kun niskaan satelee kritiikkiä saati pahansuopaa palautetta.”
Risikon yksi tähtihetki ajoittuu kesään 2014. Kataisen jälkeen kokoomusjohtoon olivat ehdolla Alexander Stubb ja Jan Vapaavuori, skaba näytti laiskahkolta, kunnes Risikko ilmoittautui kolmanneksi. Se sähköisti tilanteen, ja kolmikko kiersi kenttää tiukoin debatein.
Puoluekokouksessa Risikko ensin kohautti lyömällä Vapaavuoren laudalta ja päästen finaaliin Stubbin kanssa.
Finaalissa ei niinkään yllättänyt Stubbin voitto, vaan se, että Risikko veti yli 40 prosenttia äänistä; erinomainen potti.
”Jossakin lehdessä jopa nimittivät minua ’maakuntien Merkeliksi’”, Risikko muistelee huvittuneena.
Kysymykseen vuoden 2024 tärkeistä vaaleista kokoomusedustaja Risikko reagoi selvin sanoin: ”Ei ole tullut mieleenkään. Meillä on hyviä ehdokkaita.”
Eikö asiaa sietäisi edes harkita hetki? ”Ei. Olen aivan ehdoton”, hän varmentaa pohjalaisen suoranuottisesti.
Politiikkaa sinänsä hän ei ole hylkäämässä.
”Ihme kyllä nautin kaikista niistä pirullisista ongelmista, joita täytyy ja saa olla ratkaisemassa. Pelko pois”, hän sanoo.
”Tutkijakoulutuksesta on tässä suurta apua, tykkään seuloa ja käännellä faktoja, päätösten pohjaksi haluan aina tuntea kolikon kaikki viisi puolta.”
Paula Risikko
■ Syntyi 1960 Ylihärmässä.
■ Valmistunut terveystieteiden tohtoriksi 1997 Tampereen yliopistosta.
■ Työskennellyt 1983–2003 mm. sairaanhoitajana, terveydenhuollon opettajana sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorina.
■ Kansanedustaja 2003 alkaen. Sivistysvaliokunnan pj. 2019 alkaen.
■ Peruspalvelu-, sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja kunta- sekä sisäministeri viidessä eri hallituksessa 2007–18.
■ Eduskunnan varapuhemies 2015–16 ja puhemies 2018–19.
■ Lukuisia luottamustoimia.
Kunniatohtori kahdesti.
■ Asuu Seinäjoella, naimisissa, yksi lapsi.
■ Täyttää torstaina 4. kesäkuuta 60 vuotta. Juhlii myöhemmin.
