Hallitus väänsi tunteja työllisyydestä – Tuloksena syntyi kirjaus, joka johtaa pian vaikeisiin kiistoihin - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Hallitus väänsi tunteja työllisyydestä – Tuloksena syntyi kirjaus, joka johtaa pian vaikeisiin kiistoihin

Päättääkö hallitus ensimmäisistä kiistanalaisista työllisyystoimista syksyn budjettiriihessä vai ei? Pitkän sisäisen vääntämisen jälkeen päätökset jäivät leijumaan ilmaan, mutta pian ne ovat väistämättä edessä.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (vas.) ja pääministeri Sanna Marin hallituksen tiedotustilaisuudessa neljännestä lisätalousarvioesityksestä tiistaina.

Julkaistu: 3.6. 14:27

Sanna Marinin (sd) hallitus sai tiistaina sovittua ennätyksellisen suuresta 4,1 miljardin euron lisäbudjetista tälle vuodelle. Neuvottelut pääsivät alkamaan kuusi tuntia myöhässä, mutta hallituslähteiden mukaan suurin hallituksen sisäinen vääntö ei koskenut rahanjakoa.

Sen sijaan hallitus kiisteli siitä, miten nyt vauhdilla kasvavaa julkista velkaantumista pyritään tulevina vuosina hillitsemään.

Lopputuloksena syntyi lisätalousarvion yhteydessä julkistettu hallituksen kannanotto ”Kohti kestävää julkista taloutta”. Kiista koski ennen kaikkea sitä, millaisia toimia työllisyyden nostamiseksi hallitus sitoutuu tekemään ja milloin.

Keskusta olisi halunnut vasemmistopuolueita tiukemmat kirjaukset, ja tuntien sanamuotojen hinkkaamisen jälkeen puolueet päätyivät ympäripyöreään ja tulkinnanvaraiseen kompromissiin. Se ei poista hallituksen sisäisiä jännitteitä, vaan ainoastaan kasaa painetta tuleville kuukausille ja syksyn budjettiriiheen.

Kannanotossaan hallitus linjaa asettavansa syksyn budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, ”joka on suurempi kuin nykyinen 60 000:n tavoite”.

Tavoitteilla ei kuitenkaan ole varsinaisesti merkitystä, vaan oleellisia ovat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska työllisyystoimista siis päätetään?

Hallitusohjelman mukaan hallituksen on määrä päättää syksyn budjettiriihessä toimista, joiden valtiovarainministeriö arvioisi tuovan Suomeen vähintään 30 000 uutta työllistä. Ennen koronakriisiä pöydällä olivat esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja ikääntyneiden työttömyysputken heikentäminen, jotka ovat vasemmistopuolueille epämieluisia päätöksiä.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) vaati blogikirjoituksessaan viikonloppuna, että toimet 30 000 työllisen saamiseksi tehdään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti jo syksyllä. Tätä kirjausta keskusta ei kuitenkaan saanut hallituksen kannanottoon runnottua.

Sen sijaan kannanoton lopullinen sanamuoto kuuluu näin:

”Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön.”

Kirjaus on kompromissi, joka jätti aikataulun leijumaan ilmaan ja ladun auki kiistoille.

Keskusta voi vedota siihen, että työllisyystoimia pitää valmistella hallitusohjelman mukaisesti jo syksyn riiheen. Esimerkiksi Sdp taas voi vedota kirjauksen loppuosaan ja katsoa, että koronakriisin vaikutusten vuoksi toimien valmistelu hidastuu ja päätösten voimaantulo viivästyy.

Keskusta ei HS:n lähteiden mukaan aio suostua siihen, että työllisyystoimien päättämistä viivästytettäisiin edelleen.

Seuraava kiistanaihe on uuden työllisyystavoitteen sisältö. Syksyn riihessä päätetään tavoitteen kiristämisestä, mutta kuinka paljon ja kuka työllisyystoimien vaikutuksen arvioi?

Elinkeinoministeri Mika Lintilä saapui Säätytalolle jälleen keskiviikkoaamuna.

Elinkeino­ministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi keski­viikkona MTV:lle, että työllisyysaste­tavoitetta pitäisi nostaa nykyisestä 75 prosentista 77–78 prosenttiin. Koska koronavirus­kriisi heikentää lähtö­tilannetta, voisi Lintilän ehdotus tarkoittaa karkeasti arvioituna jopa 200 000 uuden työllisen tavoittelua.

Jos toimille vaaditaan valtiovarain­ministeriön kuittaus eikä työllisyys­tavoitteen kuittaaminen onnistu esimerkiksi vain hallituksen käynnistämillä infra­hankkeilla, edessä olisi todennäköisesti tuntuvia kiristyksiä sosiaaliturvaan.

Hallituksen alkuperäisen tavoitteen mukaan 75 prosentin työllisyystavoite pitäisi saavuttaa vuonna 2023. Onko tämä aikaraja enää voimassa, vai riittääkö, että toimien voidaan arvioida vaikuttavan pitemmällä aikavälillä? Lintilä sanoi MTV:lle, ettei hänen mainitsemaansa kunnianhimoiseen päästä vielä tällä vaalikaudella, mutta tämän hallituksen tulee päättää tarvittavista toimenpiteistä.

Lopullisesti nämä seikat jätettiin ratkottavaksi syksyn riiheen, sillä kannanotossa todetaan vain, että työllisyystavoitetta nostetaan.

Siitä hallitus on yhtä mieltä, että hallitusohjelman alkuperäinen tavoite julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottamisesta vuonna 2023 on käynyt epärealistiseksi.

Hallituksen uutena tavoitteena on tiistaina syntyneen kannanoton mukaan ”vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä”. Sitä ennen valtaan ehtii useampi muu hallitus.

Käytännössä Marinin hallitus poisti näin yltään hallitusohjelmassa parsitun pakkopaidan, joka olisi voinut pakottaa sen leikkauksiin tai veronkorotuksiin lähivuosina.

Hallituksen kannanotossa painotetaan nyt lähivuosille nimenomaan ”rakenteellisia uudistuksia”:

”Mitä paremmin julkista taloutta onnistutaan vahvistamaan rakenteellisilla uudistuksilla, menoleikkausten ja veronkorotusten tarve jäisi vähäisemmäksi”, kannanotossa sanotaan.

Jos monet rakenteellisista uudistuksista ovat sosiaaliturvan kiristysten kaltaisia kovia työllisyystoimia, niissäkin varmasti riittää hallitukselle kiistelyn aihetta tuleviksi vuosiksi.

Valtiontalous|HS:n haastattelemat ekonomistit osin eri­mielisiä hallituksen ennätyksellisestä lisä­budjetista: ”Eilinen oli helppojen ja mukavien päätösten päivä”

Valtiontalous|Hallitus kasasi ennätyksellisen lisä­budjetin: Näihin kohteisiin rahaa menee

Valtiontalous|Hallitus teki ennätyksellisen lisäbudjetin, tulossa 5,5 miljardin euron kokonaisuus

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?