Näin suuri hallituksen lisäbudjetti on: Grafiikat näyttävät poikkeuksellisen koon ja velanoton kasvun - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Lisäbudjetti

Näin suuri hallituksen lisäbudjetti on: Grafiikat näyttävät poikkeuksellisen koon ja velanoton kasvun

Hallituksen esitys lisätalousarviosta on yli 20-kertainen verrattuna viime vuosien keskimääräisiin lisätalousarvioihin.

Julkaistu: 4.6. 2:00, Päivitetty 4.6. 6:10

”Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimenpiteitä”, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) hallituksen tiistaisessa tiedotustilaisuudessa.

Hallituksen tiistaina esittelemä vuoden neljäs lisätalousarvio todella onkin poikkeuksellinen.

Siinä on kyse 5,5 miljardin euron kokonaisuudesta, jos mukaan lasketaan myös lähivuosille ulottuvat menolisäykset. Menolisäykset tälle vuodelle ovat 4,1 miljardia euroa.

Hallituksen johtoviisikko kertoi vuoden neljännestä lisätalousarviosta tiedotustilaisuudessa tiistaina. Kuvassa vasemmalta opetusministeri Li Andersson (vas), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), pääministeri Sanna Marin (sd), sisäministeri Maria Ohisalo ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).

Lisätalousarvion avulla on tarkoitus tukea Suomen toipumista koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisistä.

Se kasvattaa valtion nettolainanoton tarvetta noin 5,3 miljardilla eurolla. Vuoden neljännen lisätalousarvion myötä valtion nettolainanoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti noin 18,8 miljardiin euroon.

Valtion nettovelan määrä ei ole kasvanut näin suurella rahamäärällä yhden vuoden aikana ainakaan 30 vuoteen, käy ilmi valtiovarainministeriön tilastoista.

Hallituksen tämän vuoden neljännestä lisätalousarviosta odotettiin jo ennalta historiallista.

Lisätalousarvioiden avulla hallitus pystyy tekemään muutoksia aiemmin hyväksyttyyn talousarvioon kesken vuoden. Tyypillisesti tällaisia lisätalousarvioita tehdään muutamia vuodessa.

Viimeisen viiden vuoden aikana lisätalousarvioita on tehty yhteensä 16 mukaan lukien tiistaina esitelty lisätalousarvioesitys.

Huhtikuun lisätalousarvio, 3,6 miljardia euroa, ja tiistaina esitelty lisätalousarvio, 4,1 miljardia euroa, ovat ylivoimaisesti suurimmat lisätalousarviot viiden viime vuoden aikana. Ne ovat yli 20-kertaisia verrattuna viime vuosien yksittäisiin lisätalousarvioihin keskimäärin.

Aikaisempina vuosina lisätalousarvioissa on ollut kyse miljoonista euroista, kun nyt puhutaan miljardeista euroista.

Koronaviruspandemia on lisännyt elvyttävän talouspolitiikan tarvetta ympäri maailmaa, kun pandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt ovat romahduttaneet talouden tunnuslukuja.

Maailmantalouden arvioidaan vajoavan tänä vuonna pandemian takia pahimpaan taantumaan sitten 1930-luvun suuren laman. Myös Suomen taloustilanne ja näkymät ovat synkentyneet jyrkästi.

Millä tavoin hallitus uskoo Suomen toipuvan kriisistä? Mihin rahoja siis kohdennetaan?

Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle perjantaina, jolloin julkaistaan myös tarkemmat luvut siitä, mihin kohteisiin rahaa esitetään ja kuinka paljon.

Suuntaviivat kuitenkin jo tiedetään. Elvytyskokonaisuuteen kuuluu monenlaisia kohteita: väylähankkeita, tukea kunnille, akkuteollisuuden kehittämistä sekä esimerkiksi kustannustukea yrityksille.

Toistaiseksi suurin ilmoitettu yksittäinen kokonaisuus on kunnille ja sairaanhoitopiireille kohdistettava tuki. Sen suuruus on noin 1,4 miljardia euroa. Tästä merkittävä osuus, yli 770 miljoonaa euroa, koostuu peruspalvelujen valtionosuuksiin ehdotetusta lisämäärärahasta, jolla on tarkoitus tukea esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluita.

Väylien kehittämiseen hallitus esittää lisätalousarviossa yli 400 miljoonaa euroa, minkä lisäksi erilaisia liikennehankkeita on tarkoitus viedä eteenpäin maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen puitteissa.

MAL-sopimuksesta syntyi tiistaina sopu, ja siihen liittyvään liikenteen kehittämiseen hallitus sitoutuu varaamaan yli 755 miljoonaa euroa. MAL-hankkeiden kustannukset jakautuisivat useille vuosille.

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi Suomen työllisyystilanteeseen, kun ennätysmäärä työntekijöitä on tullut kevään aikana lomautetuksi.

Hallitus ehdottaa lisätalousarvioesityksessään valtion osuuden lisäämistä työttömyysturvasta. Lisämäärärahoja esitetään myös perustoimeentulotuen määräaikaiseen parantamiseen elokuusta vuoden loppuun asti sekä työvoima- ja yrityspalveluihin.

Hallitus julkaisi lisätalousarvioesityksensä yhteydessä kannanoton kestävästä julkisesta taloudesta. Tavoitteena on nyt vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Aiemmin tavoitteena oli tulojen ja menojen tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä.

HS-analyysi|Hallitus väänsi tunteja työllisyydestä – Tuloksena syntyi kirjaus, joka johtaa pian vaikeisiin kiistoihin

Valtiontalous|Hallitus teki ennätyksellisen lisäbudjetin, tulossa 5,5 miljardin euron kokonaisuus

Lisäbudjetti|Hallitus ehdottaa 320 miljoonaa euroa lisä­rahaa lapsille ja nuorille – HS kysyi 1990-luvun laman lapsia tutkineelta Tiina Ristikarilta, ovatko toimet oikeita

Pääkirjoitus|Akuutista kriisistä on siirrytty elvytykseen, joten keskustelu talouskurista siirtyi odottamaan

Kommentti|Hallitus järjesti melkoisen yllätyksen, ja osa keskustalaisistakin hämmentyi: ilmestyikö lisä­budjettiin yhtäkkiä yli miljardilla eurolla lisämenoja?

Lisäbudjetti|Hallitus ehdottaa 450 miljoonan euron lisärahoitusta akkuteollisuuden kehittämiseen

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?