Keskustelu komission koronapaketista ajautui syytöksiksi valehtelusta eduskunnassa: ”Minä kerron, missä on valehtelijoita, he istuvat tuolla!” - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Eduskunta

Keskustelu komission koronapaketista ajautui syytöksiksi valehtelusta eduskunnassa: ”Minä kerron, missä on valehtelijoita, he istuvat tuolla!”

Oppositio arvosteli hallitusta sekä taloutensa huonosti hoitaneiden maiden tukemisesta että eduskunnan arvovallan vähättelystä.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni eduskunnan kyselytunnilla.

Julkaistu: 4.6. 17:43

Hallitus ja oppositio ottivat kipakasti yhteen Euroopan komission esittämästä 750 miljardin euron koronaelvytyspaketista eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Tiivis sananvaihto jatkui myös kyselytuntia seuranneessa EU:n elpymisrahastoa koskeneessa erillisessä keskustelussa.

Oppositiopuolue perussuomalaiset hyökkäsi hallituksen kimppuun ja arvosteli sitä muun muassa siitä, että se olisi nyt lahjoittamassa ja lainaamassa rahaa taloutensa huonosti hoitaneisiin Etelä-Euroopan maihin suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.

”Miksi te haluatte järkyttävän suuren yhteisvastuun taakan tulevien sukupolvien harteille”, kansanedustaja Ari Koponen (ps) tivasi kyselytunnin aluksi.

”Tulonsiirrot ja yhteisvastuu kannustavat eteläisiä jäsenmaita jatkamaan sellaista talouspolitiikka, josta niiden ongelmat pohjimmiltaan johtuvat”, painotti puolestaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Hallitus onnistui juuri ennen kyselytuntia sopimaan omasta kannastaan komission ehdotukseen. Komission ehdotus elpymisvälineeksi ei sellaisenaan ole Suomen hyväksyttävissä, se viestitti.

Hallitus muistuttikin eduskunnassa, että paketista aletaan vasta neuvotella ja eduskunta on tekemässä päätöksiä.

”Komission esitys ei Suomelle sellaisenaan käy”, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) alleviivasi.

”Eduskunnalla on Suomessa budjettivalta.”

Pääministeri Sanna Marin (sd) puolestaan sanoi, että komission esityksestä on liikkeellä vääriä käsityksiä. Elpymisrahastossa ei ole kyse siitä, että EU-maat lähtisivät yhdessä pelastamaan jotakin yksittäistä jäsenmaata, Marin painotti. Sen sijaan kyse on siitä, että yhteisillä ratkaisuilla koetetaan elvyttää koko Euroopan taloutta.

”Suomen etu on se, että koko Euroopassa talous elpyy.”

Marin muistutti myös, että mikäli elvytystoimia ei tehtäisi, olisivat vaihtoehdot mahdollisesti vielä huonommat, jos edessä olisi pitkä kituliaan kasvun aika.

Keskustelu salissa kiihtyi, kun keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska syytti perussuomalaisten edustajia valehtelusta.

”Tekisi mieli hallitukselta kysyä, että miten hallitus vähentäisi näitä valheellisia ja virheellisiä väitteitä, joita perussuomalaiset täällä esittävät? Tässä vaiheessa ei ole mitään pakettia hyväksytty”, Ovaska painotti.

Hän muistutti, että hallitus on todennut, ettei komission linja sellaisenaan Suomelle käy.

Sanan valehtelu käyttäminen on eduskunnan kirjoittamattomien sääntöjen valossa paheksuttavaa.

”Jouni Ovaskan esimerkkiä mukaillen täällä saa nykyisin puhua valehtelijoista. Minä kerron, missä on valehtelijoita, he istuvat tuolla!” perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoi ja osoitti hallituksen suuntaan.

Puhemiehenä toiminut perussuomalaisten Juho Eerola kehotti Antikaista arvokkaaseen käyttäytymiseen koputtamalla nuijallaan.

Hallituksen kanta Euroopan komission ehdotukseen on, että paketin koon tulee olla pienempi ”ja suhteessa jäsenmaille myöhemmin syntyvään maksutaakkaan ja maksutaakan ajalliseen kestoon”.

Lisäksi hallitus vaatii, että suorien avustusten osuutta pitää pienentää ja lainojen osuutta kasvattaa. Komission esityksessä rahoituspaketti jakautuisi karkeasti siten, että 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille suorina tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.

Elvytyspaketin voimassaoloajan tulisi olla hallituksen mielestä lyhyempi kuin komission esittämä neljä vuotta. Myös lainan takaisinmaksuajan pitäisi olla lyhyempi kuin esitetty 30 vuotta.

Kokoomuksen Petteri Orpo arvioi omassa puheenvuorossaan, että Suomi on muuttanut linjaansa EU:ssa erityisesti talouspolitiikan osalta.

Orpon mielestä tämä näkyy esimerkiksi siitä, ettei hallitus korosta linjauksessaan talouskuria, tiukkoihin talouspolitiikan sääntöjä ja kilpailukyvyn parantamista. Orposta Suomi on myös ottanut etäisyyttä vanhoihin talouskuria painottaviin kumppanimaihinsa.

”Voisi vetää yhteen, että Suomen EU-politiikan linja on muuttunut”, hän sanoi.

Marin torjui Orpon arvion.

”Itse kyllä näen, että EU-politiikan linja on ollut pitkään hyvin samansuuntainen”, hän sanoi.

Marin painotti, että oleellista ei ole se, mihin porukkaan Suomi kuuluu, vaan se, mistä kokonaisuudesta Suomi hyötyy kaikkein eniten. Koronapaketti on nähtävä kokonaisuutena yhdessä koko EU-budjetin kanssa, hän sanoi.

Komission ehdotuksessa elvytyspaketti rahoitettaisiin siten, että komissio hakisi markkinoilta lainaa 750 miljardia euroa, ja laina maksetaan takaisin tulevina vuosikymmeninä korkeampina EU-jäsenmaksuina ja mahdollisesti uusilla EU-veroilla kuten muovi- tai digiverolla.

Hallituspuolue vihreiden kansanedustaja Satu Hassi halusi tietää, tukeeko Suomi uusia EU-tason tulonlähteitä, kuten muoviveroa.

”Muovivero voisi olla ihan järkevä asia”, Kulmuni sanoi ja totesi, että Suomi on jo aiemmin suhtautunut siihen myönteisesti.

Samalla Kulmuni korosti, että veropolitiikka on kansallisen päätöksenteon piirissä ja eduskunta on päätöksentekijän asemassa.

Hallitus sai arvostelua torstaina myös siitä, että eduskunnalle jätettiin vain hyvin vähän aikaa perehtyä hallituksen linjaukseen ennen kyselytuntia ja sen jälkeen järjestettyä elpymisrahastoa koskevaa keskustelua.

Kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen laski, että kansanedustajilla oli noin tunti aikaa perehtyä hallituksen linjaan.

”Tämä käsittely tuntuu varsinkin eduskunnan arvovallan vähättelyltä.”

Virolainen moitti hallituksen linjausta sisällöllisesti siitä, ettei tuelle aseteta riittäviä talouspoliittisia ehtoja.

”Hallituksen ehdollisuudet keskittyvät oikeusvaltioperiaatteeseen ja ilmastotoimiin. Onko hallitus unohtanut EU:n taloussäännöt ja periaatteet sekä rakenteellisten uudistusten merkityksen?”

Eduskunnan suuren valiokunnan on määrä ottaa kantaa EU:n elpymisrahastoon ensi viikon tiistaina.

Euroopan unioni|Hallitus linjasi kantansa EU:n korona­elvytykseen: Suomi vaatii 750 miljardin euron paketin pienentämistä ja painottamista lainoihin

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?