Ministeri Kiuru: Sote-lait tavoitteena saada eduskuntaan joulukuussa, maakuntavaalit ehkä vuonna 2022 – keskusta kiukustui Savon aluejaosta - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Sote-uudistus

Ministeri Kiuru: Sote-lait tavoitteena saada eduskuntaan joulukuussa, maakuntavaalit ehkä vuonna 2022 – keskusta kiukustui Savon aluejaosta

Uudistus lähtee lausuntokierrokselle 15. kesäkuuta.

Julkaistu: 5.6. 7:32, Päivitetty 5.6. 19:04

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus lähtee lausuntokierrokselle 15. kesäkuuta. Lait on tarkoitus saada eduskuntaan joulukuussa, kuten on aiemmin luvattu.

Sote-uudistus ei ole vielä valmis, vaan esimerkiksi maakuntajako päätetään Kiurun mukaan vasta lausuntokierroksen jälkeen. Varsinkin Savon aluejako on alueella herkkä kysymys.

Herkkyyttä kuvaa se, että maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) kertoi perjantaina Länsi-Savossa keskustan tekevän soten aluejaosta hallituskysymyksen. Keskusta ei halua, että Savonlinnan seutu vaihtaisi maakuntaa ja siirtyisi Pohjois-Savoon.

Etelä-Savon Pertunmaalta kotoisin oleva Leppä sanoo, että hallitusohjelmassa ei ole mainintaa uudesta maakuntajaosta ja Itä-Savon kuntien siirtymisestä Pohjois-Savoon. Ohjelmaan voidaan Lepän mukaan tehdä muutoksia vain puolueiden yhteisillä päätöksillä.

Leppä syyttää Sdp:tä, joka hänen mukaansa haluaa hajottaa esityksellä maakunnan ja hallituksen.

Kiurun mukaan hallitus toivoo, että ensimmäiset maakuntavaalit järjestettäisiin vuonna 2022. Maakunnat, joille palveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä, aloittaisivat vuoden 2023 alusta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä rukataan pitkälti samoin ajatuksin kuin edellisillä hallituskausilla. Isona erona on kuitenkin se, ettei nyt rakenneta vapaavalinnaisuutta, joka olisi avannut ihmisille enemmän mahdollisuuksia valita yksityisen terveydenhoidon palveluita.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan julkinen puoli on vahva tuottaja ja järjestäjä ja hallitus tekee julkista uudistusta. Palveluita tuotettaisiin pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimisivat täydentävinä tuottajina.

Peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu halutaan nostaa kunnilta maakunnille, joilla olisi siihen paremmat edellytykset. Uudenmaan osalta tehdään oma ratkaisunsa siten, että alueelle tulee neljä sote-maakuntaa ja Helsinki.

Järjestämisvastuullisina tahoina olisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupunki sekä Hus-alue. Tällä hetkellä vastuullisia on 195.

Paateron mukaan uudistukseen ei ole rakennettu kustannusleikkuria, mutta kulujen toivotaan vähenevän. Varautuminen väestön ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin on ollut yksi syy uudistaa sote-palveluiden järjestämistä.

Viime kaudella tavoitteena oli madaltaa kustannustasoa kolmella miljardilla eurolla. Tällaista tavoitetta ei Kiurun mukaan nyt ole, mutta tuottavuutta yritetään parantaa. Keskeiset ministeriöt käyvät maakuntien kanssa vuosittain ohjauskeskusteluita.

Maakuntien rahoitus olisi perustumassa valtion rahoitukseen, mutta myös maakuntaveron käyttöönottoa valmistellaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?