Uudessa sotessa on yksi iso ero edellisen hallituksen malliin: Nyt terveysyrityksille tulee kylmää kyytiä - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Uudessa sotessa on yksi iso ero edellisen hallituksen malliin: Nyt terveysyrityksille tulee kylmää kyytiä

Hallituksen sihdissä ovat erityisesti isot sopimukset, joissa kunnat ovat ulkoistaneet terveydenhuoltoaan yrityksille.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sote-ministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

Julkaistu: 5.6. 17:19

Edellinen pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus käytti yli 400 sivua sen perustelemiseen, miksi se haluaa yksityiset terveysyritykset mukaan julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Edellinen hallitus yritti saada läpi sote- ja maakuntauudistuksen, jonka ytimessä oli laaja laki valinnanvapaudesta. Sen perusteella asiakas olisi voinut päättää, marssiiko hän yksityiseen vai julkiseen terveyskeskukseen.

Nykyinen Sanna Marinin (sd) hallitus ei voisi olla tässä suhteessa erilaisempi.

Hallitus esitteli perjantaina sote- ja maakuntauudistustaan, jonka yhtenä tarkoituksena on häätää yritykset loitommalle pörräämästä julkisen terveydenhuollon ympärillä.

Yrityksillä on monilla sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla jo vankka jalansija. Niillä on näyttöjä, että ne pystyvät joissakin tapauksissa toimimaan tehokkaammin kuin julkinen koneisto. Osa kunnista olisi ollut suuressa pulassa sote-menojensa kasvun kanssa ilman yhteistyötä yritysten kanssa.

Taakkanaan yrityksillä on kuitenkin paljon kompurointia, kuten esimerkiksi keväällä 2019 paljastuneet vanhustenhoivan laiminlyönnit.

Edellinen hallitus suhtautui terveysyrityksiin suopeammin, mutta Marinin hallitukselta tulee kylmää vettä niskaan.

Hallitus kertoi tulevasta sote-uudistuksesta ennakkotietoja perjantaina. Sote-uudistuksen keskeiset lait lähtevät lausunnolle kesäkuun puolivälissä, jolloin tarkemmat pykälät tulevat julkisiksi.

Sote-uudistus rakennetaan tulevien maakuntien ja julkisten palveluiden varaan.

Ennakkotietojen perusteella silmätikkuina ovat erityisesti isot kokonaisulkoistukset, joissa kunta tai sairaanhoitopiiri on antanut suuren osan sosiaali- ja terveydenhuollostaan yrityksen tuotettavaksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi perjantaina, että osa nykyisistä ulkoistussopimuksista ei täytä tulevan lainsäädännön kriteereitä. Hallitus onkin muitta mutkitta päättänyt säätää, että nämä sopimukset ovat jatkossa mitättömiä, jos niitä ei ole mahdollista muuttaa uuden sote-lain mukaisiksi.

Kun tarkemmat pykälät tulevat julki, niiden vaikutusarvioista näkee, millaisia mitätöitäviä sopimuksia hallituksella mahtaa olla mielessään. HS:n tietojen mukaan yksi mielessä ollut koskee Länsi-Pohjan keskussairaalaa, jonka somaattisen erikoissairaanhoidon paikallinen sairaanhoitopiiri ulkoisti Mehiläiselle.

Toinen hallituksen sihdissä oleva suuri ulkoistus on vasta tuloillaan. Kymmenen Päijät-Hämeen kuntaa Lahti etunenässä harkitsee terveyskeskusten ulkoistamista, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö on suhtautunut suunnitelmaan penseästi.

Kun tai jos sote-lait tulevat voimaan, maakunnilla on ulkoistussopimusten mitätöintiin kahden vuoden siirtymäaika.

Hallitus aikoo säätää pykälät, joiden mukaan sote-maakunnalla ei ole velvollisuutta maksaa sopimukseen liittyviä sopimussakkoja. Tuottaja eli esimerkiksi Mehiläinen voi kuitenkin saada korvausta investoinneista, jotka tulevat hyödyttömäksi ja johon tilanteeseen se ei ole voinut varautua.

Hallitus vetoaa siihen, mitä perustuslakivaliokunta sanoi edelliseen sote-uudistukseen: maakunnalla on aina oltava riittävä oma palvelutuotanto ja riittävästi omaa henkilöstöä.

Tämä siltä varalta, jos yksityinen tuottaja sattuisi joutumaan esimerkiksi talousvaikeuksiin.

Maakunta voi jatkossakin ostaa sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisiltä yrityksiltä, ”jos se on tarpeen riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi”. Tätäkin rajataan niin, että esimerkiksi terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä ei voi ulkoistaa, mutta sinne saa vuokrata työvoimaa.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö saa lakiin oikeuden valvoa ulkoistuksia osana maakunnan ja ministeriön vuosittaisia neuvotteluita.

Hallitus aikoo siis kaikin keinoin pienentää yksityisen sote-palvelutuotannon osuutta, kun viime kaudella mentiin aivan päinvastaiseen suuntaan.

Onko tämä järkevää, sen päättää eduskunta. Viimeksi valinnanvapaus kaatui perustuslakivaliokuntaan, joka joutuu tällä kertaa pohtimaan muun muassa voimassa olevien sopimusten nollaamista.

Sote-uudistus|Ministeri Kiuru: Sote-lait tavoitteena saada eduskuntaan joulukuussa, maakuntavaalit ehkä vuonna 2022 – keskusta kiukustui Savon aluejaosta

Sote|Emeritusprofessori purkaisi Länsi-Pohjan ja muut soten laajat ulkoistukset – koronakriisi herätti huolen terveyspalveluiden rahoituksesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?