Kulmuni: ”Käsittelyyn tulee eläkeiän nosto” – Avaa nyt yllättävää vaatimustaan HS:lle - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Hallitus

Kulmuni: ”Käsittelyyn tulee eläkeiän nosto” – Avaa nyt yllättävää vaatimustaan HS:lle

Myös eläkejärjestelmän sisällä on pystyttävä toimimaan työllisyyden vahvistamiseksi, keskustan puheenjohtaja sanoo.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vastasi lehdistön kysymyksiin maanantaina.

Julkaistu: 8.6. 12:29, Päivitetty 8.6. 13:30

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi maanantaiaamuna, että hänen tilalleen valtiovarainministeriksi nousee Matti Vanhanen.

Tiedotustilaisuuden alussa pitämässään puheessa Kulmuni sanoi, että syksyn budjettiriihessä hallituksen on alettava tehdä toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Kulmuni vaati, että hallituksen on alettava käsitellä myös eläkeiän nostoa.

”Pöydälle tulee myös erittäin vaikeita asioita, joista ei ole vielä edes aloitettu julkista keskustelua. Jotta maa selviää tästä taloustilanteesta, on välttämätöntä, että käsittelyyn tulee niin eläkeiän nosto, työllisyystavoitteen reilu korottaminen kuin työttömyysturvan joustavoittaminen vastaamaan kulloistakin suhdannetta”, Kulmuni sanoi.

Muista puolueista sanotaan HS:lle Kulmunin avauksen tulleen yllätyksenä.

Alinta työeläkeikää on alettu jo asteittain nostaa vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen mukaisesti. Tänä vuonna alimpaan eläkeikään tulee vuonna 1957 syntyneitä suomalaisia, joiden eläkeikä on 63 vuotta ja 9 kuukautta.

Eläkeikä nousee nykylainsäädännön mukaisesti asteittain 65 vuoteen, kunnes vuodesta 2030 eteenpäin se sidotaan eliniänodotteeseen. Sen jälkeen alin eläkeikä nousee tai laskee sen mukaan, miten eri ikäluokkien odotettavissa oleva elinikä muuttuu.

Alin eläkeikä siis nousee jo ilman uusia päätöksiä.

”Se on totta, mutta nyt ollaan jälleen poikkeuksellisessa uudessa tilanteessa, joten myös eläkejärjestelmän sisällä on pystyttävä toimimaan työllisyyden vahvistamiseksi, jotta saamme velkaantumisen taittumaan”, Kulmuni sanoo HS:lle.

Hän tarkentaa, ettei hänen avauksensa välttämättä tarkoita sitä, että alinta eläkeikää pitäisi nostaa suunniteltua nopeammin.

”Uudistuksesta pitää aloittaa puolueiden välillä keskustelu. Nyt puhutaan siitä, että meidän täytyy vakauttaa velkaantuminen vuosikymmenen loppuun mennessä. Puhutaan siis vuosikymmenen perspektiivistä ja siitä, miten ihmiset voivat hyvin ja jaksavat töissä pitempään.”

Kulmunin mukaan suomalaiset esimerkiksi jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle aikaisemmin kuin muut pohjoismaalaiset.

”Se on tosi keskeinen asia, kun katsotaan meidän ja muiden Pohjoismaiden eroa.”

Suuri osa suomalaisista jää työelämästä pois ennen alinta lakisääteistä eläkeikää. Jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäätäisiin nykyistä harvemmin, suomalaisten tosiasiallinen eläkkeellejäämisikä nousisi, vaikka varsinainen eläkeikä ei nousisikaan suunniteltua nopeammin.

Työeläkejärjestelmä on osa Suomen julkista taloutta. Eläkeiän nostosta ja muista jo päätetyistä tasapainottamistoimista huolimatta Eläketurvakeskuksen laskelmat ovat näyttäneet, että lakisääteisissä eläkemaksuissa on tulevaisuudessa yhä nousupainetta.

Tänä vuonna työnantajan ja työntekijän maksamat eläkemaksut olivat yhteensä 24,4 prosenttia palkasta, kunnes työnantajan maksuosuuteen tehtiin koronaviruskriisin vuoksi 2,6 prosenttiyksikön alennus.

Vuonna 2009 eläkeiän nostosuunnitelmista syntyi poliittinen kriisi.

Silloin pääministerinä toiminut Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kertoivat yllättäen, että hallitus aikoo nostaa eläkeikää kahdella vuodella 65 vuoteen. Vanhanen sanoi saaneensa ajatuksen hiihtäessään Rukan lumilla.

Työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät hallituksen suunnitelman, ja muutamassa viikossa Vanhasen hallitus vetäytyi siitä.

Lopulta työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeiän nostosta ja muista uudistuksista eläkeratkaisussa vuonna 2014. Uudistusta alettiin asteittain saattaa voimaan vuonna 2017.

Lakisääteisen eläkejärjestelmän muutoksista päättää eduskunta, mutta tyypillisesti työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet keskenään kaikki järjestelmään tehtävän suuret muutokset.

Keskusta|Keskusta esittää Matti Vanhasta valtiovarain­ministeriksi, Kulmuni ei aio eduskunnan puhemieheksi – Video tiedotus­tilaisuudesta katsottavissa

Kommentti|Matti Vanhasen déjà-vu – 17 vuotta sitten keskusta valitsi pää­ministeriksi ”rehellisimmän, jota meiltä löytyy”, sama mies taipui nytkin kun vedottiin maan ja puolueen etuun

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka