Valtioneuvosto yritti salata poikkeuksellisella tavalla Suomen kannan EU:n hätärahoitukseen - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Lainsäädäntö

Valtioneuvosto yritti salata poikkeuksellisella tavalla Suomen kannan EU:n hätärahoitukseen

Eduskunnan suuri valiokunta puolestaan esti viime viikolla selvityksen jakamisen valiokuntien asiantuntijoille, mutta joutui perumaan päätöksensä.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) eurooppaministereiden epävirallisessa videoneuvottelussa 26. toukokuuta.

Julkaistu: 10.6. 13:31, Päivitetty 10.6. 18:10

Valtioneuvosto on vaatinut eduskunnalta poikkeuksellisen laajaa vaiteliaisuutta selvityksestä, jonka se on laatinut komission ehdottamasta 750 miljardin euron hätärahoituksesta.

Viime torstaina julkaisemassaan tiedotteessa valtioneuvosto korostaa, että asian valmistelun yhteydessä on syytä käydä riittävästi julkista keskustelua kotimaassa, Euroopassa ja eduskunnassa.

Samana päivänä valtioneuvosto pyysi eduskuntaa pysymään vaiti selvityksestä, jotta voidaan turvata Suomen neuvottelutavoitteet. Vaiteliaisuuspyyntö kohdistui koko eduskunnalle lähetettyyn asiakirja-aineistoon.

Valtioneuvoston kanslian mielestä selvityksestä olisi pitänyt vaieta siihen saakka, kunnes Euroopan unionin rahoituskehysneuvottelut Eurooppa-neuvostossa on saatettu päätökseen.

Perustuslain mukaan eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.

Ennen kuin komission ehdotusta käsitellään EU:n huippukokouksessa eduskunnan on otettava kantaa valtioneuvoston näkemyksiin.

Kysymys on yksinkertaistaen siitä, että eduskunta evästää ministereitä siitä, millaiset päätökset ovat hyväksyttäviä. Siksi valiokunnat pyytävät useimmiten eri alojen asiantuntijoilta näkemyksiä siihen, mitä valtioneuvosto ehdottaa.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on ollut eduskunnassa kuultavana valtiosääntöoikeudellisissa ja eurooppaoikeudellisissa kysymyksissä yli 500 kertaa 1990-luvun lopusta lähtien.

Tuomas Ojanen

”Nyt vaaditun vaiteliaisuuden laajuus on sekä asiallisesti että ajallisesti kestämätön. On myös ennenkuulumatonta, että valtioneuvoston selvitystä ei toimitettu suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan viime viikolla kuulemille asiantuntijoille”, Ojanen sanoo.

Hän kertoo saaneensa selvityksen perustuslakivaliokunnan kuulemista varten, mutta joutui esittämään selvityksestä tietämätöntä talousvaliokunnan kuulemisessa samana päivänä.

Ojanen korostaa, että valtioneuvosto voi ainoastaan pyytää mutta ei velvoittaa vaiteliaisuutta. Selvitys oli lähetetty eduskunnan suureen valiokuntaan, jonka tehtävänä on arvioida, onko perustetta noudattaa pyydettyä vaiteliaisuutta.

Valtioneuvosto ei pyytänyt, ettei selvitystä saisi jakaa valiokuntien asiantuntijoille. Sen sijaan suuressa valiokunnassa tehtiin viime viikolla päätös, että selvitystä ei saa jakaa valiokuntien kuulemille asiantuntijoille. Päätös on aiheuttanut laajasti ihmetystä eduskunnassa.

”Vaikuttaa siltä, että myös suuressa valiokunnassa on tehty paha virhearvio, koska se päätti olla jakamatta valtioneuvoston selvityksen valiokuntien kuulemille asiantuntijoille. Kun on kysymys on poikkeuksellisen suuresta asiasta, valiokuntien asiantuntijoilla tulisi olla mahdollisuus perehtyä valtioneuvoston selvitykseen ja kantoihin. Tämä osaltaan takaa asianmukaisen käsittelyn eduskunnassa”, sanoo Ojanen.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) kertoo, että valtioneuvoston selvitys oli aluksi pidettävä salassa, koska sitä käsiteltiin etäkokouksessa. Hänen mukaansa eduskunnan puhemiesneuvosto on suosittanut koronaviruksen takia, että kuulemiset pidetään etäyhteydellä.

Satu Hassi (vihr)

”Puhemies­neuvosto on myös päättänyt, että asiantuntijoiden etäkuulemisessa ei voida käsitellä asioita, joissa on vaiteliaisuuspyyntö. Siksi pyysimme valtioneuvostolta erikseen sellaisen version, josta on poistettu vain salaiseksi määritellyt asiat. Olimme sitä mieltä, että valtioneuvoston alkuperäinen vaiteliaisuuspyyntö oli liian laaja”, Hassi sanoo.

Maanantaina suuri valiokunta järjesti selvityksestä ylimääräisen kokouksen eduskunnassa ja sitä ennen asiantuntijat olivat saaneet selvityksen kokonaisuudessaan. Kokouksen päätteeksi valiokunta julkaisi valtioneuvoston laatiman julkisen version selvityksestä. Siitä on poistettu neuvottelusalaisuutta koskevat kohdat.

Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston vaiteliaisuuspyyntö on erityisesti asian merkitys huomioiden laajuudeltaan ja kestoltaan perustuslain kannalta ongelmallinen. Perustuslakivaliokunnan mielestä laajaa, erittelemätöntä ja pitkäkestoista vaiteliaisuutta ei voida hyväksyä.

Jos selvitys olisi pidetty laajasti ja pitkään salassa, se olisi tarkoittanut, että valiokuntien kuulemat asiantuntijat olisivat joutuneet ottamaan kantaa valtioneuvoston selvitykseen vailla mahdollisuutta perehtyä siihen.

Perustuslakivaliokunta painottaa myös, että vaiteliaisuuspyynnössä on yksilöitävä, mitkä asiakirjan sisältämät tiedot edellyttävät vaiteliaisuuden noudattamista ja rajattava vaiteliaisuuspyyntö koskemaan ainoastaan näitä tietoja.

Olli Mäenpää

”Perustus­laki­valiokunta osuu naulan kantaan ja noudattaa täsmälleen niitä periaatteita, jotka ilmenevät myös perustuslain esitöistä. Vaiteliaisuuspyynnön pitää olla sisällöllisesti ja ajallisesti tarkasti rajattu sekä mahdollisimman suppea. Ikävää on, että valtioneuvosto ei ole tällaista perusasiaa ymmärtänyt”, sanoo hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää.

Selvityksessä otetaan siis kantaa valtion varojen käyttöön ja Suomen taloudellisiin sitoumuksiin, jolloin asia on käsiteltävä myös perustuslakivaliokunnassa.

”On myös syytä ottaa huomioon, että perustuslain mukaan eduskunnalla on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tiedot käyttöönsä. Eduskunnan tiedonsaantioikeutta ei pitäisi rajata tarpeettoman laajoilla vaiteliaisuuspyynnöillä.”

Valtioneuvostolla on poikkeusolojen aikana ollut muutenkin huomattavia vaikeuksia eduskunnan tiedonsaantioikeuden täyttämisessä.

Oikaisu 10.6. klo 15.58: Kirjoituksen aiemmassa versiossa Satu Hassin etunimeksi oli kirjoitettu virheellisesti Sari.

Euroopan unioni|Hallitus linjasi kantansa EU:n korona­elvytykseen: Suomi vaatii 750 miljardin euron paketin pienentämistä ja painottamista lainoihin

Koronavirus|Perustuslakivaliokunta on moittinut valtioneuvostoa ankarasti tiedonsaannista – oikeuskansleri Pöysti pitää asiaa erittäin vakavana

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?