Kuntapäättäjät: Aktivistien ääni ylikorostuu ilmastokeskustelussa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Ilmastopolitiikka

Kuntapäättäjät: Aktivistien ääni ylikorostuu ilmastokeskustelussa

Kyselytutkimuksen mukaan ilmastoaktiivit ja ympäristöjärjestöt pyrkivät ahkerimmin vaikuttamaan ilmastopäätöksiin kunnissa.

Ilmastoaktivistien mielenosoitus Eduskuntatalolla maaliskuussa 2019.

Julkaistu: 11.6. 9:35

Ilmastoaktiivien ja ympäristöjärjestöjen ääni ylikorostuu kuntien ilmastotoimia koskevassa päätöksenteossa, arvioivat suomalaiset kuntapäättäjät.

Tutkimuslaitos E2:n, Vaasan yliopiston Innolabin ja Kuntaliiton tuoreessa kyselyssä 51 prosenttia kuntapäättäjistä on sitä mieltä, että ilmastoaktiivien ääni saa suhteettoman paljon huomiota vastaajan oman kunnan ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. 32 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ympäristöjärjestöjen ääni on ylikorostunut.

Nämä tahot kuntapäättäjien mukaan myös lobbaavat kunnissa eniten ilmastoasioissa. Vastaajista 36 prosenttia kertoo, että ilmastoaktiivit ovat pyrkineet vaikuttamaan heihin ilmastoasioissa. Ympäristöjärjestöjen vaikutuspyrkimysten kohteena kertoo olleensa 31 prosenttia kuntapäättäjistä. Vain viisi prosenttia vastaajista kokee, että ilmastoaktiivien ääni ei kuulu päätöksenteossa tarpeeksi.

Helmikuussa toteutettuun nettikyselyyn vastasi runsaat 400 kunnanjohtajaa, kunnanvaltuuston- ja hallituksen puheenjohtajaa sekä lautakuntien puheenjohtajaa.

Vastaajien kokemukset ja ajatukset lobbauksesta vaihtelevat suuresti puoluetaustan ja arvomaailman mukaan.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kenen äänen kuntapäättäjät toivoisivat kuuluvan paremmin ilmastokeskustelussa. Kaikista kuntapäättäjistä runsas kolmannes ajattelee, ettei tutkijoiden ääni kuulu tarpeeksi kunnan ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. 29 prosenttia päättäjistä toivoo, että myös kansalaisten ääni kuuluisi paremmin.

Puoluetaustoittain tarkasteluna huomataan, että mitä vasemmistolaisempi kuntapäättäjä on, sitä todennäköisemmin hän katsoo, ettei kansalaisten ääni kuulu tarpeeksi ilmastoasioissa. Vastaavasti mitä oikeistolaisempi kuntapäättäjä on, sitä todennäköisemmin hän haluaa lisää painoarvoa yrittäjille ja elinkeinoelämän etujärjestöille.

Keskustalaisista kuntapäättäjistä puolestaan 43 prosenttia on sitä mieltä, ettei maataloustuottajien ääni ei kuulu tarpeeksi.

Samaa näkyy vastauksissa kysymykseen, kenen ääni keskustelussa ylikorostuu: arvokonservatiiveista 67 prosenttia kokee ilmastoaktiivien saavan liikaa huomiota, kun taas arvoliberaaleista näin kokee 36 prosenttia.

Kyselyn mukaan kunnissa suhtaudutaan pääosin myönteisesti erilaisiin toimiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian käyttöä kannattaa noin 90 prosenttia kuntapäättäjistä. Suurissa kunnissa suhtautuminen on myönteisempää kuin pienissä.

Toimien kustannukset ovat isossa roolissa, kun kunnissa punnitaan toimia päästöjen vähentämiseksi.

Kun kuntapäättäjiltä kysyttiin, mitkä tekijät lisäisivät heidän kotikuntansa halukkuutta ilmastotoimiin, selkeästi tärkeimmäksi tekijäksi nousi mahdollisuus kustannussäästöihin. Säästömahdollisuudet nosti esiin 60 prosenttia vastaajista. Kolmannes vastaajista katsoi, että motivaatio ilmastotoimiin nousee, jos niiden ansiosta on mahdollista saada rahallista tukea valtiolta tai EU:lta.

Vastaavasti 40 prosenttia vastaajista katsoo, että ilmastotoimia hidastaa se, ettei kunnalla ole niihin varaa. Suunnilleen yhtä moni nosti ilmastotoimien jarruksi sen, että toimien kustannukset jakautuvat epätasaisesti eri väestöryhmien kesken.

”Kannatetuimmat ilmastotoimet ovat sellaisia, joilla voidaan säästää rahaa. Kuntakenttä on alituisesti tukalassa taloudellisessa tilassa ja ilmastoasioissakin rahaa painotetaan”, E2-tutkimuslaitoksen tutkija Jussi Westinen sanoo tiedotteessa.

Näin kysely tehtiin

Kysely toteutettiin nettikyselynä 5. –17. helmikuuta.

Kysely lähetettiin Manner-Suomen kaikille kunnanjohtajille, kunnanvaltuustojen puheenjohtajistolle, kunnanhallitusten puheenjohtajistolle sekä lautakuntien puheenjohtajille eli yhteensä yli 3 000 hengelle.

Kyselyyn vastasi 413 henkeä eli 14 prosenttia kohderyhmästä.

Vastauksia saatiin erikokoista kunnista ympäri Suomen.

Vastaajien puoluekannat vastaavat melko hyvin Suomen kunnanvaltuutettujen puoluejakaumaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?