Vaikka Suomi piti itseään varautumisen mallimaana, ensimmäistä kertaa käyttöön otettua valmiuslakia on pandemiasta saatujen kokemusten perusteella muutettava, arvioi eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
”Valmiuslaki taipui käyttöön myös tartuntataudin aiheuttamissa poikkeusoloissa, vaikka lakia ei juuri ollut valmisteltu siitä näkökulmasta.”
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan ilman valmiuslain tuomia työkaluja koronaviruksen leviämisen hidastaminen ja riskiryhmien suojelu olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.
”Valmiuslaki oli myös henkisesti tärkeä. Vaikka valmiuslaissa ilmeni myös puutteita, poikkeusolojen julistaminen sai koko kansan tajuamaan tilanteen vakavuuden. Ja siksi nyt voimme todeta, että saimme viruksen leviämisen pysäytettyä odotettua nopeammin”, Henriksson sanoo.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Kun valmiuslaki aktivoitiin 17. maaliskuuta, se otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan. Maanantaina hallitus kokoontuu pohtimaan sitä, onko valmiuslaille enää pandemian tässä vaiheessa käyttöä.
Henriksson ja Ojala-Niemelä ovat molemmat sitä mieltä, että pandemiaa pitäisi tästä eteenpäin hallita valmiuslain sijaan tavanomaisella lainsäädännöllä.
Valmiuslakia on koronakevään aikana käytetty karkeasti ottaen viiteen eri tarkoitukseen. Heti ensimmäisenä haluttiin varmistaa lääkehuolto, ja hallitus päätti kiireellisellä menettelyllä lääkkeiden myyntirajoituksista.
Toinen kokonaisuus koski terveydenhoitohenkilökunnan työvelvoitetta. Siitä luovuttiin toukokuussa. Kolmas kokonaisuus liittyy kriittisen henkilöstön työaikoihin, vuosilomiin ja työsopimuksiin, joihin voidaan tehdä yhä valmiuslain 93. ja 94. pykälän nojalla väliaikaisia poikkeuksia. Nämä asetukset ovat voimassa kesäkuun loppuun asti, jollei hallitus päätä jatkaa niitä.
Neljänneksi valmiuslain avulla suljettiin koulut. Viides tarkoitus oli Henrikssonin mielestä tärkein: Uudenmaan eristäminen muusta maasta.
Valmiuslain pykälistä on voimassa vielä viisi eli pykälät 86, 87, 88, 93 ja 94. Niillä on laajasti vaikutusta terveydenhoitohenkilökunnan työjärjestelyihin ja suomalaisten arkeen. Esimerkiksi kunnat voivat yhä siirtää kiireetöntä hoitoa.
”Jos hallitus ei maanantaina tai lähipäivinä anna uusia jatkamisasetuksia, valmiuslain pykälien voimassaolo loppuu ilman erityisiä toimenpiteitä”, Ojala-Niemelä sanoo.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä.
Oma kysymyksensä on se, jatkuisivatko silti poikkeusolot. Valmiuslaki ei tunne poikkeusolojen päättymistä. Siitä, miten poikkeusolot päätetään, on käynnissä keskustelu, johon myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on osallistunut.
”Jotkut oppineet näyttävät olevan sitä mieltä, että jos hallitus luopuu valmiuslain antamista valtuuksista, niin siinä ikään kuin kuolee tämä poikkeustila tällaisella hiljaisella tavalla”, Niinistö sanoi viime viikolla Lännen Medialle.
Ojala-Niemelä toivoo, että hallitus aikanaan toteaa poikkeusolot päättyneeksi.
”Se olisi selkeintä. Poikkeusolot voidaan myös tarpeen mukaan julistaa uudelleen, jos tilanne muuttuu. Nythän näyttää, että virus uinuu.”
Sunnuntaina koko Suomessa tehohoidossa oli koronaviruksen vuoksi yksi ihminen. Huolta terveydenhoitojärjestelmän kestävyydestä ei ole. Siksi Henrikssonin mukaan on varsin vaikea osoittaa, että poikkeusolojen olisi välttämättömästi jatkuttava.
”Juuri tätä välttämättömyyttä hallitus pohtii maanantaina. Maailmanlaajuinen pandemia on kuitenkin edelleen käynnissä, ja edelleen naapurimaissamme Ruotsissa ja Venäjällä tilanne on huonompi kuin nyt Suomessa.”
Ratkaisevia ovat sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arviot tautitilanteesta.
”Mutta kello käy ja tiimalasi on kohta tyhjä. Valmiuslakia ei voi pitää taskussa varmuuden vuoksi”, Henriksson sanoo.
Kaiken kaikkiaan valmiuslain henkeä on noudatettu hyvin, Ojala-Niemelä sanoo. Syytä on kuitenkin myös itsekritiikkiin ja hallituksen kritiikkiin, hän sanoo.
”Tämä aika on ollut kaikin tavoin poikkeuksellista. Perustuslakivaliokunnassa on ollut hektistä ja on tehty ympäripyöreitä päiviä. Ja silloin kun valmiuslaki ei ole taipunut tarvittavaan, on säädetty uutta lainsäädäntöä.”
Heti alussa valmiuslain asetusten käyttöönotossa kompuroitiin, Ojala-Niemelä myöntää.
”Nyt on ollut helpompaa, kun asetuksia on rauennut itsekseen, ja kun saatiin sovittua kouluihin ja ravintoloihin liittyvästä muusta lainsäädännöstä.”
Valmiuslaista otettiin käyttöön pykälät 86, 88, 93–94 ja 109. Valmiuslain 86 pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnasta. Pykälässä 88 säädetään sosiaali- ja terveyspalvelusta sekä terveydensuojelusta, pykälässä 93 palvelusuhteen ehdoista poikkeamisesta, pykälässä 94 irtisanomisoikeuden rajoittamisesta sekä pykälässä 109 opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä tai keskeyttämisestä.
Valmiuslain käyttöönoton edellytyksenä oli se, että Suomi oli hallituksen ja tasavallan presidentin mielestä poikkeusoloissa. Poikkeusolot perusteltiin viittaamalla kahteen valmiuslain kohtaan, pykälän kolme kohtiin kolme ja viisi.
Näin ollen poikkeusolot julistettiin myös taloudellisin perustein. Sitä Ojala-Nieminen pitää hallituksen varaslähtönä.
”Näitä pykäliä ei koskaan otettu käyttöön eikä edes kunnolla pohdittu taloudellisia seikkoja.”
Valmiuslain käyttöä on Suomessa harjoiteltu paljon, Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo. Siitä huolimatta esimerkiksi käyttöönottoasetuksia annettiin väärin.
Rautiaisen mukaan hallitusta on varoiteltu pitkin matkaa sellaisista miinoista, joihin se kuitenkin tieten tahtoen halusi astua. ”On inhimillistä, että kompuroidaan kerran ja myös toisen kerran, mutta kun valtioneuvosto kompuroi viidettä kertaa eikä silti muuta toimintaansa, on kyse jostain muusta”, Rautiainen sanoo.
Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.
”Poliitikot ehkä luulivat, että virheet tulivat puskista ja valmiuslaki vain osoittautui jäykäksi, mutta pikemmin kyse on siitä, että valtiosääntöasiantuntijoita ei haluttu kuunnella ajoissa. Monet vältettävissä olleet virheet laukesivat päälle. Siksi on syytä kysyä, miksi näin tapahtui, kun tätä poikkeusaikaa arvioidaan kokonaisuutena.”
Osa ongelmista tulee hallinnosta ja osa politiikasta. Rautiainen arvioi, että valtaosa hallituksen ministereistä ei ymmärrä sitä, miten valmiuslakia tulisi käyttää ja miten se rajoittaa perusoikeuksia. ”Mutta siinä ei ole mitään yllättävää.”
Kävi myös niin, että valmiuslain varjolla tehtiin päätöksiä erilaisista rajoituksista, joiden oikeudellinen pohja jäi epäselväksi. Esimerkiksi Terveysalan ammattijärjestö Tehy on tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun siitä, että työnantajat olisivat käyttäneet väärin valmiuslain suomaa oikeutta määrätä työntekijöitä ylitöihin.
Vaikeimpia hallitukselle ja lainvalmistelijoille ovat olleet Uudenmaan eristämiseen liittyvät päätökset, Ojala-Niemelä arvioi.
”Valmiuslakia laadittaessa oli varauduttu lähinnä siihen, että jokin alue olisi tyhjennettävä ja sitten eristettävä vaikka ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi.”
Uudenmaan eristäminen oli raju päätös, Henriksson sanoo. Vaikka valmiuslaki noin muutoinkin antaa mahdollisuuden kajota ihmisten perusoikeuksiin, liikkumisen rajoitukset olivat omaa luokkaansa.
”Ilman valmiuslakia Uudenmaan eristäminen ei olisi onnistunut.”
Poliisi tarkasti Uudenmaan eristyksen alkaessa 28. maaliskuuta Hyvinkäällä Uudeltamaalta pois pyrkiviä autoilijoita. Eristys jatkui kaksi ja puoli viikkoa.
Kaikkeen valmiuslaki ei soveltunut. Siitä ei esimerkiksi löydy pykälää, jonka nojalla ravintolat voisi sulkea. Niin haluttiin kuitenkin tehdä.
”Piti siis löytää toinen ratkaisu. Se tehtiin tartuntatautilain nojalla, mutta edelleen niin, että takana oli perustuslaista tuleva välttämättömyyskriteeri”, Henriksson sanoo.
Ravintolat suljettiin perustuslain 23. pykälän eli poikkeusolojen nojalla erillislailla. Syntyi väliaikainen muutos majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin.
”Se ei ollut ongelmatonta”, Ojala-Niemelä sanoo.
”Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä tuli esiin, että ravintoloiden sulkeminen olisi voitu tehdä helpommin muuttamalla tartuntatautilakia ja siitä kohtia, joissa puhutaan päiväkotien ja koulujen sulkemisesta. Tähän olisi vain lisätty yökerhot. Mutta ehkä hallitus valitsi tietoisesti toisen linjan.”
Myös ravintoloiden rajoitusten purku ja aukiolojen uusi sääntely oli vaikeaa. ”Siinä oli erilaisia viritelmiä”, Ojala-Niemelä sanoo.
Hallitus halusi avata ravintolat, mutta rajoitetusti, sillä se katsoi, että pandemiatilanteen vuoksi oli yhä tarve säädellä ravintoloiden aukioloa ja anniskeluaikoja. Ongelmana oli vain löytää lainsäädännöllisesti oikea tapa tehdä uudet rajoitukset.
Ravintolat avattiin säätämällä tartuntatautilakiin pykäliä, joilla ravintolat velvoitettiin toimimaan pandemian vuoksi tietyillä tavoilla turvallisesti. Väliaikaiset muutokset tartuntatautilakiin ovat voimassa vain niin kauan kuin Suomi on poikkeusoloissa.
Ravintoloiden uusien väliaikaisten rajoitusten tekeminen oli vaiherikasta. Valtioneuvoston hyväksyttäväksi mennyt lakiteksti oli kirjoitettu niin, että se herätti perustuslakiasiantuntijoissa pohdinnan siitä, täyttikö sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö perustuslakivaliokunnan asettamat vaatimukset. Eduskunnan virkamiesten mielestä täytti.
Lain vahvistamisvaiheessa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin istunnossa haluttiin kuitenkin vielä arvioida sitä, voidaanko laki vahvistaa. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti selvensi niin sanotussa istuntotapahtumassa omalla muistiollaan sitä, miten ravintoloiden osittaista avaamista koskevaa säännöstä pitää soveltaa, ja laki voitiin vahvistaa.
”Ravintoloiden sulkemista täytyy katsoa jälkikäteen läpi niin, että onko tartuntatautilaki nyt kaikilta osin kunnossa ja onko myös tarvetta tältä osin päivittää valmiuslakia”, Henriksson sanoo.
”Valmiuslaki on tarpeen silloin, kun tarvitaan nopeasti koko maata koskevia päätöksiä. Normaaliajan lainsäädännöllä taas puututaan paremmin alueellisesti erilaisiin tarpeisiin. Tarvitaan molemmat, sekä valtakunnallinen että alueellinen väline, kun tilanne ei ole niin paha.”
Koulut olivat valmiuslain ja tartuntatautilain nojalla pääsääntöisesti kiinni maaliskuun 18. päivästä lähtien. Kirstin koulun ekaluokkalaiset mittasivat turvaväliä koulun pihalla Espoossa, kun kouluihin palattiin 14. toukokuuta.
Koronapandemian takia suljetut ravintolat aukesivat kesäkuun alussa. Helsinkiläisravintola Storyville terassi oli täynnä 5. kesäkuuta.
Vaikka valmiuslain voimassa olevat asetukset raukeaisivat kesäkuun lopussa, pandemian toiselle aallolle ei pidä antaa tilaa, Henriksson sanoo.
”Nyt tehdään toimia, joilla samaan aikaan puretaan tiukimpia toimia mutta vältetään raju toinen aalto. Se olisi kansanterveydellisesti ja taloudellisesti erittäin vakava paikka.”
Valmiuslain käyttäminen on ollut monin tavoin historiallista ja poikkeuksellista, Ojala-Niemelä summaa menneitä kuukausia.
”Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä minulle on ollut se, kun kävelin poikkeusolojen julistamisen jälkeisenä aamuna kohti eduskuntaa, eikä Narinkkatorilla ollut ristin sielua. Sellaista tunnelmaa ei olisi ikinä voinut kuvitella kohtaavansa. Suomi ei ollut enää entisensä.”
