Hallituksen toimet yritysten pelastamiseksi jakavat suomalaisten näkemyksiä – Tukea on annettu sekä liikaa että liian vähän - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-gallup

Hallituksen toimet yritysten pelastamiseksi jakavat suomalaisten näkemyksiä – Tukea on annettu sekä liikaa että liian vähän

14 prosenttia suomalaisista kokee, että hallituksen toimet talousvaikutusten hillitsemiseksi olivat liian vähäisiä, ja yhtä monen mielestä ne olivat liiallisia.

Hallituksen määräyksellä suljetuille ravintoloille suunnattiin 171 miljoonan euron tukipaketti.

Julkaistu: 22.6. 2:00, Päivitetty 22.6. 6:27

Suomalaiset pitävät hallituksen toimia epidemian talousvaikutusten lievittämiseksi pääosin sopivina, selviää HS:n teettämästä kyselystä.

Enemmistö eli 59 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että hallituksen toimet ovat olleet oikeanlaisia. 14 prosentin mielestä toimet olivat liian vähäisiä ja yhtä monen mielestä liiallisia.

13 prosenttia ei osannut kertoa asiasta mielipidettään.

Kyselytutkimus toteutettiin kesäkuun puolivälissä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Koronaepidemian hillitsemiseksi asetetut rajoitukset kurittavat kansantaloutta merkittävästi. Valtiovarainministeriö ennusti tiistaina, että Suomen talous supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia.

Suomen Pankin pari viikkoa sitten julkaisema ennuste oli vielä synkempi. Sen mukaan talous supistuu tänä vuonna seitsemän prosenttia ja työttömyysaste kohoaa yhdeksään prosenttiin.

Hallitus on kevään aikana pyrkinyt lieventämään koronaviruspandemian aiheuttamia talousvaikutuksia neljällä lisätalousarvioilla. Yhteensä menolisäyksiä on tehty koronatilanteen vuoksi viiden miljardin euron edestä. Lukuun eivät sisälly julkisen sektorin sisäiset toimet, kuten valtion kunnille myöntämä tuki.

Kesäkuussa hallitus teki ennätyksellisen 4,1 miljardin euron lisäbudjetin. Rahaa suunnattiin muun muassa kunnille, lasten ja nuorten hyvinvointiin, sosiaaliturvaan, korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen ja liikennehankkeisiin.

Lue lisää: Hallitus teki ennätyksellisen lisäbudjetin

Puolueista etenkin hallituspuolueiden kannattajat olivat tyytyväisiä hallituksen toimiin koronakriisin talousvaikutusten hillitsemiseksi.

Noin 80 prosenttia sekä vihreiden että vasemmistoliiton kannattajista piti hallituksen toimia sopivina. Sosiaalidemokraateista näin ajatteli 77 prosenttia ja keskustan kannattajista 65 prosenttia.

Kokoomuslaiset eivät olleet kyselyn perusteella aivan yhtä suopeita hallituksen toimia kohtaan. Heistä 54 prosenttia pitää talousvaikutusten lieventämiseen tarkoitettuja toimenpiteitä sopivina ja reilu viidennes liian vähäisinä.

Kaikkein kriittisimpiä hallitusta kohtaan olivat perussuomalaisten kannattajat. Heistä 38 prosenttia piti talouteen kohdistunutta tukea liian vähäisenä. Toisaalta joka viides perussuomalainen moitti hallitusta siitä, että se on tukenut taloutta liiallisesti.

Rajoitustoimet ovat ajaneet monia yrityksiä ahdinkoon. Etenkin palvelualan yritykset ovat kärsineet koronakriisin vuoksi asetetuista rajoituksista.

Maalis–toukokuun aikana Suomessa asetettiin konkurssiin yhteensä 572 yritystä, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Hallitus alkoi tukea yrityksiä maaliskuussa heti ensimmäisten järeiden rajoitusten jälkeen. Aluksi tukea jaettiin Business Finlandin, ely-keskusten ja kuntien kautta. Akuutin kriisinhoidon sijaan tukea sai yritysten kehityshankkeisiin.

Kehitystukia kritisoitiin siitä, että ne ohjautuivat kriisistä kärsineiden yritysten sijaan kovaa tulosta tekeville konsulttiyhtiöille ja sometähdille.

Varsinaisesta kriisituesta hallitus linjasi ensimmäisen kerran toukokuussa. Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronakriisin seurauksena vähintään 30 prosenttia.

Kustannustuki on korvaus yritysten kiinteistä kustannuksista, kuten vuokrista, sähkömaksuista ja henkilöstökustannuksista. Sen tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronatilanteessa.

Lue lisää: Hallitus sopi kustannustuen ehdoista

Lisäksi hallitus on tukenut erillisellä tuella ravintola-alaa. Se on ainoa sektori, jonka hallitus määräsi lailla suljettavaksi.

Yhteensä hallitus on tukenut yrityksiä noin 1,9 miljardia eurolla. Suorien tukien lisäksi hallitus on päättänyt useista yritysten tilannetta helpottavista toimista, kuten lainojen takaisinmaksuajan pidentämisestä, työeläkemaksujen alentamisesta sekä lomautusten ja yt-menettelyiden joustoista.

Koronakriisin aikaiset yritystuet jakavat suomalaisten näkemyksiä. 42 prosenttia HS:n kyselyyn vastanneista piti koronaepidemian talousvaikutusten hillitsemiseksi tarkoitettuja yritystukia sopivina.

22 prosenttia vastaajista koki, että hallitus on tukenut yrityksiä liian vähän. Toisaalta 17 prosenttia pitää yrityksille annettuja tukia liiallisina.

19 prosenttia ei osannut kertoa mielipidettään yritystukien sopivuudesta.

Suopeimmin hallituksen yrityksiä tukevaan toimintaan suhtautuivat Sdp:n kannattajat. Heistä 60 prosenttia piti yritystukia sopivina.

Myös vihreiden enemmistö piti yritysten tukemiseen tähtääviä toimia sopivina, ja vasemmistoliiton kannattajista näin ajatteli joka toinen.

Keskimääräistä useampi kokoomuslainen moitti yritysten tukemiseen tähtäävien toimien olleen liian vähäisiä, mutta toisaalta joka viidennen mielestä yrityksiä oli tuettu liikaa. 40 prosenttia kokoomuksen kannattajista piti yritystukia sopivina.

Yritystuet jakoivat erityisesti perussuomalaisten kannattajia. Lähes puolet koki yrityksille suunnattujen tukien olleen liian vähäisiä, ja joka neljäs ajatteli niiden olleen liiallisia.

Näin kysely tehtiin

Kantar TNS oy on toteuttanut tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

Tutkimusaineisto on koottu Gallup Forum -internetpaneelissa 12.–17. kesäkuuta 2020.

Haastattelujen kokonaismäärä on 1 040.

Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?