Vanhushoivan henkilöstö­mitoitus tulee voimaan portaittain, eduskunta joutui muuttamaan kiisteltyä lakia hoitajien määrästä - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Vanhukset

Vanhushoivan henkilöstö­mitoitus tulee voimaan portaittain, eduskunta joutui muuttamaan kiisteltyä lakia hoitajien määrästä

Hallitus halusi 0,7:n mitoituksen voimaan heti pitkällä siirtymäajalla, mutta se ei käynyt perustuslakivaliokunnalle.

Nyt voimassa on suositus, jonka mukaan ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä pitäisi olla viisi työntekijää kymmentä hoidettavaa kohti.

Julkaistu: 22.6. 21:35, Päivitetty 22.6. 22:09

Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus tulee voimaan asteittain eikä sitä saada voimaan vielä tämän vuoden elokuussa, kuten tarkoitus oli, vaan vasta lokakuussa. Lakiin jouduttiin tekemään eduskunnassa vielä viime metreillä isoja muutoksia, jotta se täyttäisi perustuslakivaliokunnan vaatimukset.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai maanantaina valmiiksi lain voimaantuloon liittyvät muutokset. Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä laki ennen kesätaukoaan tällä viikolla, joten muutoksilla oli kiire.

Eduskunta keskustelee lain sisällöstä heti tiistaina.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli erimielinen. Oppositiosta on tulossa vastalauseet lakia koskevaan mietintöön.

Hallitus on halunnut kirjata lakiin sitovan hoitajamitoituksen, jonka mukaan viimeistään huhtikuussa 2023 ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä tulee kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti olla vähintään seitsemän työntekijää. Henkilöstömitoituksen suhdeluku olisi siis 0,7.

HS:n tietojen mukaan asteittainen voimaantulo tehdään niin, että tänä vuonna lain voimaan tullessa ympärivuorokautisessa hoivassa pitää olla vähintään viisi työntekijää kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti.

Ensi vuonna mitoitus nousee 0,55:een ja vuonna 2022 se nousee 0,6:een. Vuoden 2023 huhtikuussa mitoitus saavuttaisi tavoitteena olevan 0,7:n tason.

”Pidän tätä portaittain kiristyvää velvoitetta fiksuna ratkaisuna. Henkilöstön saatavuus on tässä keskeinen ongelma, eikä se ole poistunut mihinkään”, valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) sanoo.

Lohen mukaan henkilöstömitoitus ei ratkaise ikäihmisten hoitokysymyksiä kokonaan, mutta on askel oikeaan suuntaan.

Muutokset ovat sen verran suuria, että opposition edustajat valiokunnassa olisivat halunneet kuulla vielä asiantuntijoita. Tähän eivät hallituksen edustajat suostuneet, vaan muutokset tehdään nopealla tahdilla sosiaali- ja terveysministeriön laatiman ehdotuksen pohjalta.

Vastaisuudessa henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välitöntä asiakastyötä tekevä henkilökunta, mutta ei enää eri tukipalveluissa töissä olevia eli esimerkiksi siivouksesta, ruuan valmistuksesta ja pyykeistä huolehtivia työntekijöitä. Hoivakotien pitää ottaa tämä huomioon mitoituksessa heti lain tullessa voimaan.

Hallitus halusi 0,7:n mitoituksen voimaan nyt elokuussa pitkällä siirtymäajalla, jonka aikana hoivayksiköt saisivat käyttää nykyisen suosituksen mukaista mitoitusta eli viittä työntekijää kymmentä asiakasta kohti.

Etenkin Sdp:lle on ollut puolueen vaalilupausten kannalta tärkeää, että kyseinen mitoitus tulisi voimaan heti, vaikka sitä ei vielä käytännössä kaikkialla pystyttäisikään toteuttamaan.

Perustuslakivaliokunta esti aikeet. Rahojen ja mitoituksen piti valiokunnan mielestä kulkea käsi kädessä.

Perustuslakivaliokunnan mukaan kuntia koskeva niin sanottu rahoitusperiaate ei mahdollista sitä, että ehdotettu 0,7:n mitoitus tulisi osin voimaan jo elokuun alussa 2020, mutta sitä vastaava valtion lisärahoitus olisi kuntien käytettävissä vasta 1. huhtikuuta 2023 alkaen.

Vanhusten hoitajamitoitus nousi viime eduskuntavaalien yhdeksi teemaksi, kun vanhustenhoidosta paljastui runsaasti epäkohtia talvella 2019. Oppositiossa oleva Sdp vaati silloista hallitusta nostamaan heti hoitajamitoitusta muun muassa sillä perusteella, että kyse on vain yhden luvun muutoksesta.

Perustuslakivaliokunta antoi korjauksille kolme vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto olisi siirtää alkua niin, että 0,7:n henkilöstömitoitus tulee voimaan yksiselitteisesti vuonna 2023. Toinen vaihtoehto olisi aikaistaa rahoitusta niin, että kunnilla on heti elokuussa käytettävissään 0,7:n mitoitusta vastaavat varat, eli mitoitus tulisi saman tien voimaan.

Tämä tuskin olisi mahdollista. Vaikka kunnat saisivat valtiolta täyden rahoituksen, mistään ei löydy nopeasti riittävää määrää työntekijöitä.

Valituksi tuli tässä taloustilanteessa realistisin eli kolmas vaihtoehto, jossa mitoituksen ja rahoituksen voimaantulo porrastetaan.

Ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä noin 60 prosenttia täyttää jo nyt 0,6:n mitoituksen eli niissä on kuusi hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti.

Eduskunta|Perustuslaki­valiokunta vaatii muutoksia lakiin vanhusten hoivan henkilöstö­mitoituksesta

Oppositio ja hallitus väittelivät vanhusten hoidosta kyselytunnilla – nykyinen hallitus ei aio muuttaa hoitajamitoitusta

Oppositio ripitti Rinnettä ja Kiurua hoitajien määrästä ja lupausten pettämisestä: ”Eikö teitä hävetä?” ”Oliko tämäkin vaalitemppu?”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?