Suomi haluaa selvityksen elpymisrahoituksen laillisuudesta – EU-lain asiantuntija: ”En ymmärrä, millaista taikatemppua tässä yritetään” - Politiikka | HS.fi
Politiikka|EU-rahoitus

Suomi haluaa selvityksen elpymisrahoituksen laillisuudesta – EU-lain asiantuntija: ”En ymmärrä, millaista taikatemppua tässä yritetään”

Suomi ja muutama muu jäsenmaa ovat pyytäneet neuvoston oikeuspalvelua selvittämään, onko ehdotettu elpymisrahoituspaketti EU:n perustussopimusten mukainen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen saapuivat tiedotustilaisuuteen juhannusaaton huippukokouksessa.

Julkaistu: 24.6. 2:00, Päivitetty 24.6. 14:39

Bryssel

Suomi on yhdessä muutaman muun Euroopan unionin jäsenmaan kanssa pyytänyt kirjallista selvitystä siitä, onko Euroopan komission elpymisrahoituspaketti EU:n perussopimusten mukainen. Neuvoston oikeuspalvelu antaa selvityksen tällä viikolla.

Selvitystä pyydetään erityisesti kahdesta asiasta: yhteisvastuusta ja Euroopan unionin budjetin käytöstä. Juhannusaaton huippukokouksessa Suomi oli yksi harvoista jäsenmaista, joka otti oikeudelliset kysymykset esille.

”Olen pyytänyt, että saamme vielä Eurooppa-neuvoston oikeudellisten palveluiden arvion. Prosessin osana haluamme varmistuksen siitä, että ehdotus on perustussopimuksen mukainen”, Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi huippukokouksen jälkeen.

Oikeusoppineet ovat nostaneet esille kysymyksen perussopimuksen 125. artiklasta. Sen mukaan EU tai yksittäinen jäsenvaltio ei saa ottaa vastatakseen toisen valtion taloudellisia sitoumuksia.

Komission ehdotuksessa komissio nostaa markkinoilta 750 miljardin euron lainan EU:n budjettia vastaan. Lainasta jaettaisiin noin 500 miljardia euroa tukina ja noin 250 miljardia euroa lainoina. Laina maksettaisiin takaisin vuoteen 2058 mennessä.

Lainan takaisinmaksua varten EU:n jäsenmaat joko päättävät tulevaisuudessa EU:n uuden varallisuuden keräämisestä esimerkiksi digi- tai muoviveron avulla tai maksavat tulevissa budjeteissa suurempaa jäsenmaksua.

Artiklan 125. mukaan EU ei voisi vastata toisen valtion taloudellisista sitoumuksista. Toisaalta artikla 122 antaa Euroopan unionille mahdollisuuden avustaa jäsenmaitaan poikkeuksellisissa tilanteissa kuten luonnonkatastrofeissa.

”Pandemia on luonnonmullistukseen verrattava asia, joten se antanee avustustoiminnalle oikeusperustan”, pohtii Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.

Raitio on ollut kuultavana asiantuntijana eduskunnan suuressa valiokunnassa ja perustusvaliokunnassa. Suomi on pohtinut komission esityksen laillisuutta suhteessa EU:n omaan lainsäädäntöön että Suomen perustuslakiin. Perustuslakivaliokunta on suomalainen erikoisuus, sillä monessa muussa maassa perustuslakituomioistuin ottaa kantaa, mutta vasta myöhemmässä vaiheessa.

Perustuslakivaliokunta moitti esimerkiksi aiemmin kesäkuussa edellistä valtiovarainministeriä Katri Kulmunia (kesk) siitä, että hän hyväksyi keväällä Suomen osallistumisen eurovaltioiden hätälainoitukseen vastoin valiokunnan kantaa.

Neuvoston oikeuspalvelun kannanotto tutkitaan todennäköisesti molemmissa valiokunnissa tarkkaan. Suuri valiokunta muodostaa Suomen kannan neuvotteluihin.

Raition suurin huoli koskee Suomen tiedustelun toista osiota: Euroopan unionin budjetin käyttöä.

Raition mukaan ongelma koskee otettua lainaa ja sen jakamista tukimuotoisina avustuksina. Tämä rikkoo käytäntöä, jonka mukaan EU:n budjetin tulot ja menot pitäisi olla tasapainossa.

”EU ottaa velkaa, ja se menee taseeseen. Jos rahaa jaetaan avustuksina, ne kirjataan menoiksi. Mielestäni tämä ei mene budjetin tasapainoperiaatteeseen.”

Raition mielestä komission ehdotus tarvitsisi perussopimuksen muutoksen. Perussopimuksen yhtä artiklaa muutettiin viimeksi Kreikan kriisissä, kun rahoitusta alettiin kanavoida Euroopan vakausmekanismin kautta.

Eri asia on Raition mukaan se, että komissio ottaisi velkaa ja jakaisi sen eteenpäin velkana. Tämä sopii perussopimuksen tulkintaan.

Raition mukaan komission esityksessä vaarana on liian pitkälle menevä tulkinta perussopimuksesta. Mallina on käytetty artiklaa, jossa sovitaan koheesio- eli aluekehitysrahojen jaosta. On kyseenalaista, joustaako budjetin tasapainoperiaate, kun käytetään EU:n rahastojen ulkopuolisia erityistoimia.

”En ymmärrä sitä taikatemppua, jota tässä yritetään. Tulkitaan neliö ympyräksi”, hän kuvaa.

Perussopimusten venyttäminen voi olla EU:lle pidemmän päälle kohtalon kysymys. EU:n pitää toisaalta voida toimia kriisin hetkellä mutta toisaalta suojata laillista ydintään.

”Ymmärrän poliittiset paineet, mutta juridiset reunaehdot turvaavat Suomen kaltaisia pieniä jäsenmaita, joilla valtion budjetti ei ole niin iso, että sillä voitaisiin tehdä mitä vaan.”

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tekee lähiaikoina uuden ehdotuksen elpymisrahoituspaketista. Tiistaina ilmoitettiin, että EU-johtajat tapaavat huippukokouksessa 17.–18. heinäkuuta. Johtajat tapaavat ensimmäistä kertaa sitten koronarajoitusten kasvokkain Brysselissä.

Lainsäädäntö|Eurooppaoikeuden professoreilta vihreää valoa komission 750 miljardin euron rahoituspaketille: ”EU:lla on liki velvollisuus auttaa suurissa vaikeuksissa olevia valtioita”

EU-rahoitus|EU-johtajat käyttivät kovia puheenvuoroja elpymisrahoituksesta – Pääministeri Marin: Suomi ei ole vaatimuksineen yksin

EU-talous|Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?