Eduskunta hylkäsi perjantaina valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen pyynnön saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Päätös syntyi äänin 121–54.
Äänestystulos oli odotettu. Syyttämisluvan antamiseen olisi tarvittu viiden kuudesosan enemmistö. Perussuomalaiset oli jo ennalta kertonut, ettei se kannata syyttämisluvan antamista, mikä olisi yksin riittänyt luvan torjumiseen.
Katso tästä, miten äänet jakautuivat:
Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmät äänestivät kokonaisuudessaan syyttämisluvan antamista vastaan. Myös nyt-liikkeen ainoa edustaja Hjallis Harkimo ja perussuomalaisten ryhmästä erotettu Ano Turtiainen äänestivät sitä vastaan.
Syyttämisluvan puolesta äänestivät kaikki sosiaalidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n kansanedustajat.
Monet puolueet luopuivat äänestyksen osalta ryhmäkurista.
Keskustalaisista vastaan äänesti kuusi kansanedustajaa ja kokoomuslaisista neljä. Molemmissa eduskuntaryhmissä 21 kansanedustajaa äänesti syyttämisluvan puolesta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajasta Antti Kurvisesta Mäenpää-tapaus oli ”tympeä ja raskas prosessi”, kun oman työtoverin mahdollista syyllisyyttä jouduttiin punnitsemaan. Hän itse äänesti syyttämisluvan puolesta.
Kurvinen toivoo ryhtiliikettä puheisiin eduskunnassa.
”Ehkä nyt olisi hyvä, että jokainen kansanedustaja ja ryhmä kävisi sellaista itsetutkiskelua. Eduskunnassa pitää voida sanoa kovasti ja räväkästi ja käydä värikästä keskustelua. Esimerkiksi maahanmuuttokritiikki on usein paikallaan ja sitä pitää pystyä esittämään. Mutta kyllä meidän edustajien pitäisi pystyä puhumaan salissa niin, ettei rikottaisi Suomen lakeja.”
Kokoomuksessa suuri joukko edustajia, jopa 13 edustajaa 38:sta, oli poissa sen lisäksi, että ryhmä jakautui.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen äänesti itse syyttämisluvan puolesta. Hän korosti, että sitä mieltä oli myös ryhmän enemmistö. Hän ei halunnut nähdä poissaoloissa dramatiikkaa.
”Tiedän, että siinä on toistakymmentä edustajaa, joilla on ihan aidosti este tänään. Pari viikkoa sitten ei vielä edes tiedetty, että tänään olisi äänestyksiä. Ei siinä ole oikeastaan mitään dramatiikkaa.”
Mykkänen toivoi, että vastaisuudessa puheenjohtajisto puuttuisi salissa käytyyn keskusteluun vielä tiukemmin. Mäenpään tapauksessa siihen reagoitiin vasta jälkikäteen.
Perussuomalaisissa odotettua äänestystulosta kiiteltiin. Varapuheenjohtaja Riikka Purran mielestä syyttämisluvan antaminen olisi johtanut siihen, että puhevapaus eduskunnassa kaventuisi.
”On erityisen tärkeää olla päästämättä valloilleen tällaista hirviökonetta, missä sanapoliisit tutkivat yksittäisiä sanoja tai sanojen välisiä yhteyksiä. Tämä tie on loputon. Se ei jäisi tähän.”
Purra arveli, että poissa äänestyksestä olleiden edustajien joukossa on sellaisia, jotka ovat tyytyväisiä, kun muut ”tekevät likaisen työn”.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sivalsi edustajia, jotka olivat poissa.
”Poissa paljon sellaisia, jotka ennen äänestystä kyllä pyörivät kahvilassa”, hän kirjoitti Twitterissä.
Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman oli pahoillaan siitä, ettei Mäenpään syyllisyyttä päästä nyt arvioimaan eikä oikeus siis pääse toteutumaan suuntaan tai toiseen.
Hän arvosteli syyttämislupaa vastustaneita perussuomalaisia prosessin politisoinnista.
”Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho ilmoitti kantansa jo etukäteen, ennen kuin perustuslakivaliokunta oli kuullut yhtäkään asiantuntijaa. Selvästikään tämä kanta ei siis perustunut oikeudelliseen seikkoihin tai asiantuntija-arvioihin vaan se oli puhtaasti poliittinen.”
Lindtmanista Mäenpää-tapauksen lopputulos korostaa nyt eduskunnan oman kurinpidon roolia.
”On tärkeää, ettei käy niin, että vähemmistö – jopa vain kuudesosa kansanedustajista – tekisi mahdolliseksi sen, että eduskunta olisi paikka, jossa olisi mahdollista kiihottaa kansanosia toisiaan vastaan ilman mahdollisia seuraamuksia.”
Eduskunta keskusteli syyttämisluvasta keskiviikkona.
Lue täältä, miksi äänestys on tärkeä.
Kyse on tapauksesta, jossa Mäenpää rinnasti kesällä 2019 täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit. Poliisin esitutkinnan mukaan Mäenpäätä oli syytä epäillä rikoksesta.
Mäenpää on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Tapausta on pidetty merkittävänä, koska se on muun muassa asettanut vastakkain poliittisen puhevapauden eduskunnassa ja kiihottamisrikokset – kaksi asiaa, joihin on syytä suhtautua hyvin vakavasti demokraattisessa yhteiskunnassa.
Lisäksi tapaus on hyvin poikkeuksellinen. Edellisen kerran kansanedustajan syytesuojan murtamista on eduskunnassa käsitelty noin 40 vuotta sitten vuonna 1979. Mäenpään tapaus on neljäs kerta Suomen itsenäisyyden aikana, kun syytesuojan murtamista pohditaan. Syyttämislupaa ei ole koskaan annettu.
Eduskunnassa ei otettu perjantain äänestyksessä kantaa siihen, olivatko Mäenpään vieraslajipuheet rikos. Syyttämisluvan torjuminen tarkoittaakin nyt, ettei Mäenpään sanojen mahdollista rikollisuutta punnita lainkaan.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen oli ilmoittanut, että hän nostaisi tapauksessa syytteen, jos lupa olisi myönnetty.
Perjantaina Toiviainen sanoi olevansa pettynyt eduskunnan äänestyksen tulokseen, vaikka se oli odotettu.
Puhemies Anu Vehviläinen (kesk) totesi perjantain äänestyksen jälkeen yli vuoden kestäneen Mäenpää-prosessin eduskunnassa päättyneeksi.
Mäenpää itse halusi korostaa uudelleen syyttömyyttään sanomalla, ettei hän maininnut puheessaan mitään kansanryhmää. Helpotusta asian käsittelyn loppumisesta hän ei myöntänyt tuntevansa.
”Tämä nyt kuuluu tähän. En minä mitenkään helpottunut ole. Tämä on yksi työpäivä muiden joukossa.”
