Puhemies Vehviläinen kävi kahden­keskisen keskustelun Juha Mäenpään kanssa: ”Todella toivon, ettei edus­kunnassa hetkeen oltaisi vastaavassa tilanteessa” - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Eduskunta

Puhemies Vehviläinen kävi kahden­keskisen keskustelun Juha Mäenpään kanssa: ”Todella toivon, ettei edus­kunnassa hetkeen oltaisi vastaavassa tilanteessa”

Vehviläinen kertoi käyneensä Mäenpään kanssa kahdenkeskisen luottamuksellisen keskustelun tämän käyttäytymisestä.

Puhemies Anu Vehviläistä (kesk) avustivat perjantain istunnossa eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola (vasemmalla) ja lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi.

Julkaistu: 26.6. 12:19, Päivitetty 26.6. 12:49

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk) sanoi perjantain syytesuojaäänestyksen jälkeen kunnioittavansa eduskunnan päätöstä ja totesi samalla yli vuoden kestäneen prosessin käsittelyn eduskunnassa päättyneeksi.

Eduskunta hylkäsi äänin 121–54 valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen pyynnön saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Vehviläinen tähdensi, että perustuslaki takaa kansanedustajalle erityisen aseman, jonka tavoitteena on turvata mahdollisuus täysimittaisesti hoitaa edustajantointa.

”Yhtenä esimerkkinä erityissääntelystä on juuri käyty äänestys. Siinä ei äänestetty siitä, olivatko kansanedustaja Juha Mäenpään käyttämät sanat rangaistavia vai eivät”, Vehviläinen sanoi.

Vehviläinen kertoi käyneensä Mäenpään kanssa kahdenkeskisen luottamuksellisen keskustelun tämän käyttäytymisestä.

Vehviläinen korosti jo puhemiehenä aloitettuaan kansanedustajien vakaata ja arvokasta esiintymistä, joka on hänen mukaansa sovitettavissa yhteen sananvapauden kanssa: ”Eduskunnassa meidän tulee säilyttää korkeat eettiset vaatimukset omaa toimintaamme kohtaan.”

HS:n haastattelussa Vehviläinen taustoitti torstaina, miten hän suhtautuu kansanedustajan koskemattomuuteen ja puhevapauteen.

”Olihan tämä hyvin poikkeuksellista, ja todella toivon, ettei eduskunnassa hetkeen oltaisi vastaavassa tilanteessa”, Vehviläinen arvioi perjantain äänestystä.

 ”Tämä on meille kaikille merkittävä muistutus kansanedustajien vakaasta ja arvokkaasta käyttäytymisestä.”

Vehviläinen uskoo, että syytesuojasta käyty keskustelu myös suitsii puheita ja rauhoittaa vaalikauden lopun.

”Olen optimistinen ihminen”, hän sanoo.

”Tämä on meille kaikille merkittävä muistutus kansanedustajien vakaasta ja arvokkaasta käyttäytymisestä.”

Vehviläinen muistuttaa, että harvinaiset epäilykset kansanedustajan syyllistymisestä rikokseen valtiopäivillä tulevat yleensä eduskunnan ulkopuoliselta taholta, kuten valtakunnansyyttäjältä, poliisilta tai yksittäiseltä kansalaiselta.

Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Vehviläisen mukaan vakava rikos. Silti hän ei muuttaisi nykyistä kansanedustajan koskemattomuutta ja syytesuojaa koskevaa perustuslain pykälää, joka edellyttää koskemattomuuden purkuun vähintään viiden kuudesosan äänten enemmistöä.

”Sehän on nykyisessäkin perustuslaissa, joka tuli voimaan vuonna 2000”, Vehviläinen muistuttaa.

 ”Huteja tulee kyllä kaikille. Itsellenikin niitä sattui, kun olin 12 vuotta oppositiossa.”

Kansanedustajien vähäisempien esiintymismokien ojentamiseen on Vehviläisen mukaan useitakin keinoja sekä eduskunnan puhemiehistöllä että eduskuntaryhmillä.

”Puolustan vahvasti kansanedustajan sananvapautta ja puheoikeutta, mutta ne pitää toteuttaa vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä”, sanoo Vehviläinen.

Jokaisen kansanedustajan tulisi Vehviläisen mukaan sisäistää arvokas käyttäytyminen – teitittelyä myöten – etenkin suuressa salissa, vaikka kuppilassa otetaan rennommin.

”Ihminen on yleensä oppivainen”, Vehviläinen uskoo edustajakollegoidensa kykyyn kehittyä.

”Huteja tulee kyllä kaikille. Itsellenikin niitä sattui, kun olin 12 vuotta oppositiossa”, Vehviläinen tunnustaa muttei kerro esimerkkejä.

Jos tulee sanomista, kansanedustajan tulisi ensin itse miettiä, olisiko voinut asetella sanansa toisin, Vehviläinen opastaa.

Puhemies voi myös huomauttaa loukkaavasti esiintynyttä kansanedustajaa tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta.

Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle edustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista, Vehviläinen muistuttaa.

”Huomautus yleensä jo tehoaa, ja voidaan myös käydä kahdenkeskisiä luottamuksellisia keskusteluita. Ainahan loukkaus ei ole ilkeä tai tahallinen vaan enemmän vahinko”, Vehviläinen sanoo.

”Ihmiset ovat myös erilaisia. Esimerkiksi groteskin huumorin toinen hyväksyy ja toinen pitää sitä loukkaavana. Jonkin verran saattaa eduskunnassa olla myös poliittista näennäisloukkaantumista”, Vehviläinen pohtii yli 20 vuoden kokemuksella.

Vehviläisen mukaan kielenkäyttö on eduskunnassakin ajan ja somen myötä koventunut ja muuttanut muotoaan. Toisaalta myös loukkaantuminen on lisääntynyt, mutta on sitä osattu ennenkin.

 ”Pitäisi pystyä olemaan viiltävän terävä fiksulla tavalla.”

Mieleen jääneitä möläytyksiä Vehviläinen muistaa kuulleensa salissa jopa sivistyneen pääministerin suusta. Esimerkiksi kevään 1999 eläkekeskustelussa Paavo Lipponen vetosi ”järkeen kansanedustaja Mauri Pekkarisen tukan alla”. Heittoa pitivät harkitsemattomana muutkin kuin Pekkarinen.

”Pitäisi pystyä olemaan viiltävän terävä fiksulla tavalla. Kansalaisia ärsyttää, jos salissa huudetaan ja puhutaan päällekkäin, mutta pitkäpiimäinen puheitten ulkolukukin on tietysti tylsää. Välihuutojenkin pitäisi olla nasevia”, Vehviläinen pohtii optimaalista onnistumista.

Paljon vastuuta huonon käytöksen suitsimisessa on Vehviläisen mukaan myös eduskuntaryhmillä. Tuoreeksi esimerkiksi hän nostaa kansanedustaja Ano Turtiaisen erottamisen perussuomalaisten ryhmästä rasistisen twiitin perusteella.

Vehviläisen mukaan ei sinänsä ole ihme, että melko kokemattomalle ja kuitenkin suurelle perussuomalaisten ryhmälle ylilyöntejä on näyttänyt sattuneen enemmän kuin muille ryhmille.

Hallituspuoluetta edustava Vehviläinen korostaa nyt olevansa koko eduskunnan puhemies, jolta riittää ymmärrystä myös opposition näkemyksille.

”Suomessa pitää pystyä keskustelemaan myös maahanmuutosta kriittisesti, mutta toisten kansallisuuksien ihmisarvoa ei saa halventaa”, hän sanoo.

Eduskunnan kevätistuntokausi päättyy perjantaina.

Vehviläisellä edessä on lähtö kesälomalle Pohjois-Karjalaan.

Höytiäisen rannalla odottaa mökki, jossa kelpaa rentoutua armeijasta juuri kotiutuneen Tatu-pojan kanssa rankan ja vauhdikkaan kevätkauden jälkeen.

Vehviläinen valittiin puhemieheksi 9. kesäkuuta sen jälkeen, kun edellinen puhemies Matti Vanhanen (kesk) siirtyi valtiovarainministeriksi Katri Kulmunin (kesk) yllättäen erottua tehtävästä.

Ennen puhemiehen tehtävää Vehviläinen johti sosiaali- ja terveysvaliokuntaa. Sinne tulvi loppukeväästä roppakaupalla – ja ilman lausuntokierroksia – hallituksen esityksiä koronarajoituksista. Niitä myös käsiteltiin ennätysvauhtia.

Puhemiehen tavoitteisiin kuuluu parantaa eduskunnan ja valtioneuvoston vuorovaikutusta myös normaalioloissa, vaikka koronakeväänä kiireen tuomat ongelmat ovat olleet ymmärrettäviä.

Vehviläinen kertoi heti puhemiesvalintansa jälkeen viihtyneensä erittäin hyvin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Myös eduskunnan puhemiesneuvostoon hän on kuulunut.

Ja vaikka uusi pesti tuli pyytämättä ja yllätyksenä, ei Vehviläisen tarvinnut kauan suostumustaan miettiä.

Päivänpolitiikasta Vehviläiselle on kertynyt kosolti kokemusta niin kansanedustajana kuin ministerinäkin. Ministerivuosia tuli kahdeksan kolmessa eri hallituksessa. Puhemiehenäkin hän aikoo osallistua arvokeskusteluun ja olla humaani yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä.

Eduskuntaa ja parlamentarismia kansanvallan ytimenä hän kertoo arvostavansa yli kaiken. Ryhmäpelaajaksi itseään kuvailevan Vehviläisen päämäärä on kohdella kaikkia kansanedustajia tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Vehviläinen on jo viides naispuolinen eduskunnan puhemies. Titteliksi hänelle kelpaa hyvin puhemies eikä puheenjohtaja, vaikka sitäkin on ehdotettu. ”Olen vanhaa koulukuntaa ja perinteisen puhemies-tittelin kannattaja, sillä sehän on ihan perustuslaissa.”

Puhemiehen tehtävä on valtakunnan arvojärjestyksessä toiseksi korkein heti tasavallan presidentin jälkeen. Niinpä tehtävään yleensä valitaan kokeneita konkareita, ja puhemiehen työstä voi edetä vaikka presidentiksi, esimerkkinä Sauli Niinistö.

Vehviläinen odotetusti vain nauraa, kun häneltä kysyy presidenttihaaveista.

”Nämä kansanvallan tehtävät ovat aina lainassa. Ne tulevat yllättäen, ja ne voivat lähteä yhtä yllättäen. Kun ei suunnittele kovin tarkasti elämäänsä, ei myöskään pety”, Vehviläinen sanoo, vaikka suhtautuukin asioihin positiivisesti.

Muuten hän ei olisi selvinnyt yli kymmenen vuoden raskaasta jaksosta, johon mahtuivat muun muassa puolison itsemurha, kausi oppositiossa ja hallitusvuodet ensin liikenneministerinä ja sitten kunta- ja uudistusministerinä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, mistä ei sitten valmista tullut.

Takana Vehviläisellä on myös putoaminen eduskunnasta vuonna 2003.

”Tehtäviinsä ei saa rakastua liikaa, ja pitää antaa vuoro muillekin. Elämässä tulee myös olla muutakin kuin politiikkaa.”

Anu Vehviläinen

Keskustan joensuulainen, kuudennen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan (aiemmin Pohjois-Karjalan) vaalipiiristä vuodesta 2007 lähtien. Ensimmäinen kausi kansanedustajana vuosina 1995–2003.

Valittiin eduskunnan puhemieheksi 9. kesäkuuta 2020.

Oli sitä ennen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja.

Kunta- ja uudistusministerinä vuosina 2015–2019, liikenneministerinä 2007–2011.

56-vuotias filosofian maisteri Joensuun yliopistosta, joka on nyt osa Itä-Suomen yliopistoa.

Leski, yksi 19-vuotias poika.

Eduskunta|Eduskunnan uusi puhemies Anu Vehviläinen perää ”tasokasta ja arvokasta” keskustelukulttuuria

Eduskunta|Keskusta ehdottaa Anu Vehviläistä eduskunnan uudeksi puhemieheksi: ”Olen iloinen ja yllättynyt”

HS-analyysi|Eduskunta kielsi odotetusti Mäenpään syyttämisen – Tapaus on silti tärkeä kahdesta syystä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka