Hallituksen keskeinen työllisyystoimi on sulamassa: Palkkatuen uudistamisen piti tuoda jopa 20 000 työllistä, mutta tuore arvio lupaa vain noin tuhat - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Työllisyys

Hallituksen keskeinen työllisyystoimi on sulamassa: Palkkatuen uudistamisen piti tuoda jopa 20 000 työllistä, mutta tuore arvio lupaa vain noin tuhat

HS:n tietojen mukaan palkkatuen uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotus on lähes valmis, ja ehdotuksessa uudistuksen työllisyysvaikutuksen arvioidaan jäävän noin tuhanteen henkilöön.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk), työministeri Tuula Haatainen (sd), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) ja opetusministeri Li Andersson (vas) eduskunnan suullisella kyselytunnilla viime viikolla.

Julkaistu: 30.6. 13:28

Hallituksen urakka sen itselleen asettaman työllisyystavoitteen saavuttamiseksi vaikeutuu entisestään. HS:n saamien tietojen mukaan palkkatuen uudistamista viime vuodesta saakka valmistellut työryhmä on saamassa ehdotustaan valmiiksi, mutta uudistuksen ennakoitu työllisyysvaikutus on jäämässä kauas toivotusta.

Edellinen pääministeri Antti Rinne (sd) ja edellinen työministeri Timo Harakka (sd) nostivat viime vuoden syksyllä palkkatuen hallituksen keskeiseksi työllisyystoimeksi. Rinne arvioi silloin, että palkkatukea uudistamalla voitaisiin saada jopa 10 000–20 000 työllistä lisää. Harakka puolestaan sanoi, että palkkatuki voi pitkälti ratkaista työllisyystavoitteen.

Työ- ja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän lähes valmiissa ehdotuksessa arvioitu työllisyysvaikutus jää kuitenkin vain noin tuhanteen uuteen työlliseen, jotka työllistyvät palkkatuen avulla. Pitkällä aikavälillä työllisyysvaikutus on ”mittaluokaltaan joitakin satoja henkilötyövuosia”.

Hallitusohjelmassa hallitus sitoutui päättämään tulevan syksyn kehysriiheen mennessä toimista, joiden virkamiehet arvioivat tuovan vähintään 30 000 uutta työllistä.

Palkkatuen uudistus on lyhyen ajan sisällä toinen hallituksen keskeinen työllisyystoimi, jonka vaikutus tavoitteen saavuttamiseksi on jäämässä vähäiseksi. Kesäkuun alkupuolella hallitus antoi esityksensä työllisyyden suuresta kuntakokeilusta, muttei lopulta pystynyt antamaan lainkaan arviota kokeilun työllisyysvaikutuksista.

Palkkatuen uudistusta on valmisteltu työllisyyden edistämisen alatyöryhmässä, johon kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten lisäksi esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Ehdotuksen työllisyysvaikutusta ovat arvioineet työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet, jotka ovat kysyneet myös valtiovarainministeriön näkemystä.

Palkkatuella tarkoitetaan sitä, että osa työllistettävän henkilön palkkakustannuksista maksetaan julkisista varoista. HS:n tietojen mukaan työryhmä on ehdottamassa esimerkiksi palkkatuen korottamista ja tukijaksojen keston yhtenäistämistä. Ehdotukseen tulee todennäköisesti eriäviä mielipiteitä useilta työryhmän jäseniltä.

Lopullinen hallituksen esitys voi vielä muuttua työryhmän ehdotuksesta. Näin myös arvio työllisyysvaikutuksista voi vielä jonkin verran muuttua ja tarkentua.

Työryhmää johtava työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ville Heinonen sanoo, että ryhmän on määrä luovuttaa ehdotuksensa hallitukselle syksyllä. Hän ei halua kommentoida sen sisältöä, koska asia on keskeneräinen.

Useat tutkijat suhtautuivat Rinteen ja Harakan arvioihin palkkatuen suuresta työllisyysvaikutuksesta nihkeästi jo viime syksynä.

Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n vanhempi tutkija Hannu Karhunen kirjoitti artikkelissaan, että palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat ”kooltaan pieniä” ja niiden kustannustehokkuutta on vaikea arvioida.

”Palkkatuen käytön laajentamisella voidaan todennäköisesti vaikuttaa tilastoitujen työttömien määrään tilapäisesti, mutta tuen lopullinen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus selviää vasta tukijakson jälkeen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei ole realistista olettaa, että palkkatuella saavutettaisiin suuria pysyviä vaikutuksia nettotyöllisyyteen”, Karhunen kirjoitti.

Hallitus on lähtökohtaisesti pyrkinyt kohentamaan työllisyyttä niin sanotulla aktiivisella työvoimapolitiikalla, josta sekä palkkatuki että kuntakokeilut ovat esimerkkejä.

Etenkin Sdp on halunnut tarjota aktiivista työvoimapolitiikkaa vaihtoehdoksi suoraviivaiselle työnteon kannustinten parantamiselle kuten sosiaaliturvan leikkaamiselle.

Ongelmaksi on muodostumassa se, etteivät virkamiehet pysty uskottavasti arvioimaan hallituksen aktiivisen työvoimapolitiikan toimille kovin merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Esimerkiksi oppositiopuolue kokoomus on vaatinut hallitukselta myös niin sanottuja kovia toimia työllisyyden parantamiseksi. Kokoomus esittää muun ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämistä ja ikääntyvien työttömyysputken poistamista.

HS-analyysi|Hallitus arvioi suuren työllisyys­hankkeensa tuovan nolla uutta työllistä, ja se kertoo paljon edessä olevista ongelmista

Rinne ylisti henkilökohtaista palkkatukea Ylen Ykkösaamussa

Eduskunta|Oppositio vaati työllisyystoimia, valtiovarain­ministeri Vanhanen myönsi niiden tarpeen: ”Täytyy asettaa vielä aikaisempaa korkeampi tavoite”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?