Koronakriisi siirsi hoitotakuun toistaiseksi telakalle – Ministeri Kiurun mukaan voimaantulovuotta ei ole vieläkään päätetty - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Terveydenhoito

Koronakriisi siirsi hoitotakuun toistaiseksi telakalle – Ministeri Kiurun mukaan voimaantulovuotta ei ole vieläkään päätetty

Kunnille ohjattiin yhteensä 190 miljoonaa euroa tuleviin muutoksiin valmistautumiseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) esitteli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ja rakenteellista uudistamista tukevien hankkeiden valtionavustuksia tiedotustilaisuudessa tiistaina Helsingissä Valtioneuvoston linnassa.

Julkaistu: 30.6. 17:50

Hallitus ei ole vielä sopinut, milloin yksi sen keskeisistä lupauksista, hoitotakuun kiristyminen viikkoon, tulee voimaan, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) tiistaina tiedotustilaisuudessa. Kiurun mukaan tavoitteena oli antaa hallituksen esitys ennen kesää, mutta koronakriisi on viivyttänyt hanketta.

Hoitotakuuta koskevan lain piti olla alun perin valmis jo ennen joulua, mutta valmistelua on ennen koronavirusta jumiuttanut uudistuksen kustannusten arviointi. Kiurun mukaan vieläkään ei siis ole päätetty, kiristyykö hoitotakuu vuonna 2022 vai 2023, jolloin uusien sote-maakuntien on määrä aloittaa.

Hoitotakuu tarkoittaa, että perusterveydenhoitoon pääsisi seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen, jos tarve ei ole kiireinen. Nykyisin perusterveydenhuollon hoitotakuu on kolme kuukautta.

Koronakriisin aikana kiireettömän hoidon määräajoista on joustettu poikkeusolojen takia. Kunhan kriisi vielä rauhoittuu, pystytään Kiurun mukaan analysoimaan, minkälaista vahinkoa hoitotakuulle on aiheutunut.

”Kyllä tässä on kirittävää. Terveys- ja hyvinvointivelka, joka koronakriisistä on aiheutunut, on ilmeinen.”

Hänen mukaansa keskimäärin lähes 43 prosenttia suomalaisista pääsee jo nyt normaalioloissa hoitoon viikossa.

Kiuru kertoi tiistaina 190 miljoonan euron ohjaamisesta monenlaisiin alueilla toteutettaviin kehittämishankkeisiin, joiden turvin kunnat voivat muun muassa valmistautua hoitotakuun tiukentumiseen. Rahaa on myönnetty esimerkiksi tiedonkulun parantamiseen ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseen.

Kiurun mukaan kuntien edellytetään saavan valtionavustusten turvin aikaan vähintään kaksi isoa muutosta. Hän kertoo, että painopisteet ovat mielenterveystyön parantaminen kautta linjan sekä vastaanottotoiminnan parantaminen niin, että hoitoon pääsisi vastedes seitsemässä päivässä.

”Hakemukset on skannattu siltä pohjalta läpi, että rahaa saa vain jos nämä tavoitteet tulevat toteutumaan. Jos tavoitteet eivät toteudu, se on tämän valtionapupäätöksen vastaista.”

Sote-uudistuksen jälkeen palveluista vastaavia sote-maakuntia olisi 21. Lisäksi erillisenä olisi Helsinki sekä erityisin osin Hus-maakuntayhtymä. Nykyisin palveluista vastaa 195 kuntaa tai kuntayhtymää.

Sote-palveluiden järjestämistä koskeva lakiehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella, joka kestää syyskuulle. Eduskuntaan lakiesitys olisi hallituksen mukaan menossa joulukuussa.

Koronakriisi on vaikuttanut sosiaali- ja terveysministeriössä muutenkin. Sivuun on jäänyt muun muassa perhevapaiden uudistus, jonka läpimeno on keskeisiä hallituksen tavoitteita.

Neuvotteleva virkamies Eva Ojala ministeriöstä kertoo STT:lle, ettei valmistelu ole edennyt viime kuukausien aikana mutta sitä jatketaan. Uutta poliittista ohjausta ei hänen mukaansa ole annettu.

Alkuvuodesta kerrottiin, että uudistus tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2021. Ojalan mukaan nyt tavoitteena on, että hallitus antaisi lakiesityksen eduskunnalle syksyllä 2021 ja laki tulisi voimaan vuoden 2022 aikana.

Uudistuksessa pidennettäisiin vanhempainrahan kestoa. Yhtäjaksoisesti pidettynä rahat riittäisivät vähintään siihen saakka, kun lapsi on yli 13 kuukauden ikäinen verrattuna nykyiseen noin 11,5 kuukauteen.

Karkean arvion mukaan vuosittaiset kustannukset kasvaisivat sadalla miljoonalla eurolla, joka jakautuisi työnantajan, työntekijän ja valtion kesken. Kustannuksia ei vielä täysin osata ennakoida, koska ne riippuvat muun muassa siitä, miten paljon isät käyttäisivät osuuttaan.

Molemmat vanhemmat saisivat oman 6,6 kuukauden vapaan, josta toiselle vanhemmalle voisi luovuttaa 69 päivää. Lisäksi raskaana olevalla vanhemmalla olisi oma noin kuukauden päivärahajaksonsa ennen vanhempainrahan maksamisen alkua.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?