Alkoholiuudistusta seurasikin kulutuksen lasku – HS kysyi puolueilta, mitä ne ajattelevat alkoholin vapauttamisesta uudistuksen jälkeen - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Alkoholi

Alkoholiuudistusta seurasikin kulutuksen lasku – HS kysyi puolueilta, mitä ne ajattelevat alkoholin vapauttamisesta uudistuksen jälkeen

”Jos me pystyisimme samaan aikaan sekä liberalisoimaan alkoholinkäyttöä että vähentämään kulutusta, niin sehän olisi mahtava suunta”, vihreistä todetaan.

Alkoholilain uudistus toi myös limuviina ruokakauppoihin.

Julkaistu: 2.7. 13:11, Päivitetty 2.7. 16:25

Alkoholipolitiikan uudistaminen nousi jälleen puheenaiheeksi tiistaina, kun HS kertoi kaksi vuotta sitten tehdyn lakiuudistuksen vaikutuksista.

Vuodentakaisten lukujen valossa näyttäisi siltä, ettei lakiuudistus johtanut alkoholin kulutuksen lisääntymiseen.

Lue lisää: Kaksi vuotta sitten ”limuviina” ja vahvat oluet päästettiin kauppoihin – Kansan piti juoda kahta kauheammin, mutta tapahtuikin odottamaton

Juha Sipilän (kesk) hallitus vei vuonna 2018 läpi alkoholilain uudistuksen, joka nosti alkoholipitoisuuden ylärajan kaupassa myytävissä juomissa 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Samalla myös valmistustaparajoite poistui, eli päivittäiskaupassa sai myydä alkoholin ja virvoitusjuoman sekoituksena valmistettuja juomia.

Ennen lain voimaantuloa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että uusi laki lisää alkoholin kulutusta kuusi prosenttia, mutta toisin kävi.

Viime vuonna alkoholin kokonaiskulutus laski edellisvuodesta 3,9 prosenttia. Kulutuksessa palattiin siis vuodesta 2008 alkaneelle trendille, jossa Suomi kulkee tasaisesti kohti kuivempaa.

”Tulokset ovat rohkaisevia.”

Näin toteaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen. Hänen mukaansa alkoholivahvuuksien korotus ei ole johtanut alkoholin väärinkäytön lisääntymiseen, vaan kulutustottumusten monipuolistumiseen.

Mykkänen kertoo, että kokoomuksen tavoitteena on jo pitkään ollut viinien tuominen ruokakauppoihin. Hänen mielestään tieto alkoholin kulutuksen vähentymisestä rohkaisee jatkamaan samalla linjalla, eli nostamaan asteittain kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajaa.

”Nyt on syytä ottaa seuraavia askelia, eli mahdollistaa yhä useamman keskivahvan alkoholin myynti päivittäistavarakaupoissa ja siirtyä siten kohti viinien myymistä.”

Toinen kokoomuksen ajama alkoholipolitiikan uudistus liittyy ravintoloiden arvonlisäverotukseen. Tällä hetkellä alkoholin arvonlisävero on ravintoloissa 24 prosenttia ja ruuan 14 prosenttia. Mykkäsen mukaan korkea hinta ajaa ihmisiä juomaan alkoholia kotona, jolloin juomista ei ole mahdollista valvoa.

Koronakriisi on ajanut ravintoloita ennennäkemättömään ahdinkoon, kun hallitus määräsi huhtikuussa alan yritykset lailla suljettaviksi. Mykkäsen mukaan ravintoloita tulisi auttaa nyt kaikin keinoin, ja yksi näistä keinoista on alkoholin ulosmyynnin salliminen.

”Sen voisi aloittaa vaikka sillä, että sallitaan alkoholin ulosmyynti take away -ruoka-annoksen yhteydessä.”

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ehdotti keväällä, että alkoholilakia pitäisi muuttaa niin, että ravintoloille tulisi väliaikaisesti sallia muiden kuin väkevien alkoholijuomien ulos- ja etämyynti.

Toukokuussa hallituspuolueet äänestivät lausumaehdotuksen nurin. Mykkänen on äänestystulokseen tyytymätön.

”Mielestäni hallituksen pitäisi tarkistaa ajatteluaan muun muassa näiden HS:n esiintuomien lukujen valossa. Sellainen ajattelu on vanhentunutta, että kaikki alkoholin myynnin sallivat rakoset ovat pahasta”, Mykkänen sanoo.

Hänen mielestään alkoholinkäyttö on Suomessa polarisoitunut. Yhä suurempi osa suomalaisista käyttää alkoholia maltillisesti tai ei ollenkaan.

”Ja sitten on niitä, joilla alkoholin käyttö ei pysy hallinnassa riippumatta siitä, saako sitä Alkosta vai ruokakaupasta. Silloin ei ole tehokasta rajoittaa ravintoloiden ulosmyyntiä tai ruokakaupan prosenttirajaa, vaan tarvitaan kohdennettua apua ongelmakäyttäjille.”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen syyttää kokoomusta populismista.

”Ei näitä asioilla millään opposition ponsilla hoideta, vaan hallituksen ja virkamiesten huolellisesti valmistelluilla esityksillä”, Kurvinen sanoo.

Keskusta äänesti yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa kokoomuksen ehdotusta vastaan. Kurvisen mukaan kyse ei ole siitä, etteikö hallitus kannattaisi ravintoloiden ulosmyyntiä.

”Kun ollaan hallituksessa, silloin tuetaan hallituksen esityksiä eikä opposition yksittäisiä ehdotuksia. Kokoomus olisi toiminut hallituksessa ollessaan samoin. Siksi aiheesta kirvonnut someirvailu oli hieman yliampuvaa.”

Kurvisen mukaan keskusta tekee alkoholipolitiikkaa kansanterveys edellä, mutta puolue on suhtautunut alkoholiin aina omantunnon asiana. Eduskuntaryhmässä näkemyksiä löytyy siis puoleen ja toiseen.

Keskusta tukee Alkon monopolia eikä puolueessa koeta, että nykyinen alkoholilainsäädäntö vaatisi esimerkiksi ruokakauppojen prosenttirajojen osalta uudistamista.

”Uudet askeleet liberalisoinnin suuntaan vaativat pitkäaikaista seurausten tarkkailua.”

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko kertoo, että myös vihreät kannattaa ravintoloiden ulosmyynnin helpottamista, vaikka puolue äänestikin kokoomuksen pontta vastaan.

”Meillä on hyväksytty puoluekokousaloite ravintoloiden ulosmyynnistä. Kannatamme mietojen viinien sekä vahvojen oluiden ja siidereiden ulosmyyntiä ravintoloista Alkon aukioloaikoina”, Pitko sanoo.

”Asian edistäminen tapahtuu kuitenkin hallituksen yhteisten päätösten kautta”, hän lisää.

Yleisesti ottaen vihreät ei Pitkon mukaan kannata toimia, jotka lisäävät alkoholin kulutusta. Ravintoloiden ulosmyynnillä tällaista vaikutusta ei kuitenkaan uskota olevan, sillä hinnat ovat ravintoloissa niin korkeita.

Tieto siitä, että kahden vuoden takainen alkoholiuudistus sai kulutuksen laskuun, tuli Pitkolle positiivisena yllätyksenä.

”Jos me pystyisimme samaan aikaan sekä liberalisoimaan alkoholinkäyttöä että vähentämään kulutusta, niin sehän olisi mahtava suunta.”

Hän ei kuitenkaan uskalla yhden vuoden lukujen perusteella luvata, että alkoholipolitiikkaa olisi entisestään mahdollista löysätä. Viime vuodelta ei ole vielä saatavilla tietoa alkoholin aiheuttamista kuolemista. Kaksi vuotta sitten lain voimaan tullessa alkoholista johtuvat kuolemat lisääntyivät 125:llä.

”Mutta jos huomataan, että alkoholikulttuuri todella on näin voimakkaassa muutoksessa eikä vapauttaminen lisää ongelmakäyttäjien kulutusta, niin sitten täytyy miettiä asiaa uudelleen.”

Myöskään Sdp:n eduskuntaryhmä ei ole valmis pohtimaan uusia alkoholipolitiikan lievennyksiä.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Kristiina Salosen mukaan alkoholin kulutukseen vaikuttaa samanaikaisesti moni tekijä.

”Nyt tehdystä lyhyestä seuranta-aineistosta ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kokonaiskulutuksen laskuun vaikuttivat muun muassa alkoholiveron nostot sekä se, etteivät vähittäismyyntipisteet ryhtyneet markkinoimaan vahvempia alkoholijuomia sisäänheittotuotteina”, Salonen sanoo.

Hänen mukaansa olennaista on se, että uudistuksia tehdään faktojen ja huolellisten arvioiden pohjalta. Salonen muistuttaa, että viimeisimmästä muutoksesta on aikaa vasta kaksi vuotta.

”Edellistä uudistusta tehtäessä peräänkuulutettiin parempaa tilastollista tietoa siitä, miten useat eri 2000-luvulla tehdyt alkoholin käyttöön vaikuttavat uudistukset vaikuttavat kulutukseen ja kansanterveyteen.”

”Tutkimustiedot näyttävät sitten suuntaa myös tuleville muutoksille.”

Nykyiset alkoholirajoitukset saavat kannatusta myös kansalaisilta. THL:n ja Alkon kesäkuussa teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että väkevät viinat kuuluvat Alkon hyllyille.

Lue lisää: Väkevien viinojen jättäminen Alkoon sopii suomalaisille, viinin myynti ruokakaupoissa jakaa vastaajat

Yli puolet kyselyyn vastanneista koki, että nykyiset rajoitukset viinien myynnin sallimisesta ruokakaupossa ovat sopivia. Nykyistä väljempää alkoholipolitiikka toivoi alle kolmannes ja tiukempaa kymmenes vastaajista.

Oikaisu 2.7. kello 15.55: Osassa tekstiä viitattiin aiemmin Sdp:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kristiina Saloseen virheellisesti Salmisena.

Uudistuksen jäljet|Kaksi vuotta sitten ”limuviina” ja vahvat oluet päästettiin kauppoihin – Kansan piti juoda kahta kauheammin, mutta tapahtuikin odottamaton

Alkoholi|Kysely: Väkevien viinojen jättäminen Alkoon sopii suomalaisille, viinin myynti ruoka­kaupoissa jakaa vastaajat

Alkoholipolitiikka|Pienpanimoiden etämyynnistä yhä eri käsitykset hallituspuolueissa: Vihreät odottelee ministeri Kiurulta esitystä, Kiurun mukaan valmistelua ei ole

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?