Oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä vihreää valoa komission kiistellylle hätärahoitukselle - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Euroopan unioni

Oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä vihreää valoa komission kiistellylle hätärahoitukselle

Hallituksen EU-ministerivaliokunta ilmoitti perjantaina olevansa EU:n neuvoston oikeuspalvelun kanssa samaa mieltä, että komission ehdotukset ovat sopusoinnussa perussopimuksen kanssa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti vahvoja epäilyjä, että komission ehdotus rikkoisi perussopimusta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti

Julkaistu: 3.7. 17:58, Päivitetty 3.7. 18:51

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelun lausunto vastaa niihin oikeudellisiin ongelmiin, joihin eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota komission ehdottamassa 750 miljardin euron hätärahoituksessa.

”Oikeuspalvelun lausunto on erittäin kattava ja hyvin perusteltu. Valtioneuvosto katsoo, että komission ehdotuksen eurooppaoikeudelliset kysymykset ovat lausunnossa asianmukaisesti selvitetty. Minulla ei ole ollut laillisuusvalvonnassa huomautettavaa valtioneuvoston oikeudelliseen analyysin lausunnosta ja yhdyn valtioneuvoston kantaan”, oikeuskansleri Pöysti sanoo.

Oikeuskanslerin tehtävänä valvoa ministeriöiden ja hallituksen virkatointen lainmukaisuutta. Se tarkoittaa, että hän tarkistaa hallituksen esitykset ja kirjelmät eduskunnalle. Komission ehdottamalla hätärahoituksella on tarkoitus korjata koronaviruspandemian aiheuttamia taloudellisia vahinkoja.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta ilmoitti perjantaina olevansa EU:n neuvoston oikeuspalvelun kanssa samaa mieltä, että komission ehdotukset ovat sopusoinnussa perussopimuksen kanssa.

Hallitus ilmoitti tosin jo kesäkuussa, että Suomi ei voi sellaisenaan hyväksyä komission ehdotusta.

Suomelle keskeisiä kysymyksiä ovat hätärahoituksen määrä, jäsenvaltioille myönnettävien lainojen ja taloudellisten avustusten suhde. Lisäksi Suomi on edellyttänyt komissiolta täsmällisempää arviota siitä, kuinka suuret jäsenvaltioiden taloudelliset sitoumukset hätärahoituksessa voisivat enimmillään olla.

Komission tarkoitus on täsmentää ehdotustaan heinäkuun puoliväliin mennessä, jolloin jäsenvaltioiden johtajat ottavat siihen kantaa huippukokouksessa.

Eduskunta voi ennen huippukokousta edellyttää hallitusta muuttamaan Suomen poliittista kantaa komission ehdotukseen, vaikka oikeudelliset esteet sen hyväksymiselle ovat hälvenneet.

Oikeuskansleri Pöysti korostaa oikeuspalvelun lausunnon mukaisesti, että jäsenvaltioiden keskinäisten vastuiden jakautumista on syytä täsmentää komission ehdotukseen verrattuna. Hänen mukaansa ehdotuksessa pitää myös vahvistaa EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin asemaa budjettivallan käyttäjänä.

”Keskeistä on se, että tällaisessa EU:n varsinaisen talousarvion ulkopuolisessa rahoituksessa varmistetaan, että varojen käyttötarkoitus jäsenvaltioissa on määritelty täsmällisesti eikä varoja voi käyttää unionin tavanomaisiin menoihin”, oikeuskansleri sanoo.

Perustuslakivaliokunta esitti kesäkuun puolivälissä voimakkaita epäilyjä, että komission ehdotus olisi perussopimuksen vastainen.

Valiokunnan mielestä komission ehdotus poikkeaisi perussopimuksen vaatimuksesta, jonka mukaan EU:n tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Toisin sanoen lainanotto olisi perustuslakivaliokunnan mielestä vähintään kyseenalaista.

Neuvoston oikeuspalvelu toteaa lausunnossaan, että perussopimuksessa EU:n lainanottoa ei ole kielletty. Lisäksi oikeuspalvelu painottaa, että EU voi hankkia lainaa, kunhan se varmistaa keinot hankkia tarvittavat varat lainojensa takaisin maksamiseksi.

Komission ehdotuksessa EU hankkisi rahoitusmarkkinoilta lainaa 750 miljardia euroa. Siitä 500 miljardia euroa annettaisiin jäsenvaltiolle avustuksina, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin, ja 250 miljardia euroa lainoina jäsenvaltioille.

Lainat maksettaisiin takaisin valtioiden suurempina jäsenmaksuina ja uusilla EU-veroilla, jotka kannettaisiin etenkin yrityksiltä. EU lyhentäisi ottamansa lainat vuosina 2028–2058.

Eurooppaoikeuteen ja valtiosääntöoikeuteen erikoistuneet oikeustieteilijät arvostelivat torstaina perustuslakivaliokunnan kantaa ja kehuivat Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelun lausuntoa.

Euroopan unioni|HS:n näkemä EU-lausunto kaataa Suomen epäilyksiä: unionin hätärahoitus ei riko perussopimusta

EU-talous|EU:n neuvoston oikeuspalvelu katsoo perussopimusten sallivan elpymisvälineen perustamisen

Eduskunta|Suuri valiokunta siunasi hallituksen kannan EU:n hätärahoitukseen – Perustuslakivaliokunnalta tiukkaa arvostelua komission ehdotukselle

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?