Hallitus kerää laajaa kiitosta myös kokoomuksen kannattajilta – Sisäministeri Ohisalo saa muita keskeisiä ministereitä heikomman arvosanan omiensa keskuudessa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-gallup

Hallitus kerää laajaa kiitosta myös kokoomuksen kannattajilta – Sisäministeri Ohisalo saa muita keskeisiä ministereitä heikomman arvosanan omiensa keskuudessa

Vihreiden ministerit saivat muita kyselyssä huomioituja ministereitä heikommat arvosanat oman puolueensa äänestäjiltä. Tutkijan mukaan vihreiden tilanne on tällä hetkellä vaikea.

Selvä enemmistö suomalaisista arvioi Sanna Marinin hallituksen onnistuneen tehtävässään. Kuva kesäkuun alusta, jolloin Katri Kulmuni toimi vielä valtiovarainministerinä.

Julkaistu: 5.7. 2:00, Päivitetty 5.7. 8:34

Kriisit nostattavat usein johtajien suosiota.

Näin näyttää käyneen myös poikkeuksellisen kevään ja alkukesän aikana. Tyytyväisyys hallituksen toimintaan on noussut koronapandemian keskellä ennätyskorkeaksi, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kyselytutkimuksen toteuttanut Kantar TNS on kartoittanut suomalaisten mielipiteitä kulloisenkin hallituksen onnistumisesta syksystä 2011 lähtien. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen työ saa selvästi eniten kiitosta.

Toiseksi parhaimmat arvosanat noin kymmenen vuoden ajanjaksolla on saanut Jyrki Kataisen (kok) hallitus toukokuussa 2012. Silloin 38 prosenttia piti hallituksen toimintaa onnistuneena. Tämä tulos jää kuitenkin kauas Marinin hallituksen saamista arvioista.

Vastaajista kaikkiaan 71 prosenttia oli sitä mieltä, että Marinin hallitus on onnistunut tehtävässään hyvin. 17 prosenttia katsoi hallituksen onnistuneen erittäin hyvin ja 53 prosenttia melko hyvin.

Epäonnistuneena hallituksen toimintaa piti yhdeksän prosenttia vastaajista. 19 prosenttia taas katsoi, ettei hallitus ole onnistunut hyvin eikä toisaalta huonostikaan.

Kysely tehtiin puhelimitse kesäkuun loppupuolella. Siihen vastasi 1 005 henkilöä. Tulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hallituksen työn jälki saa hallituspuolueiden kannattajien lisäksi laajamittaista kiitosta myös kokoomuksen äänestäjien keskuudesta. Kaksi kolmesta kokoomuksen kannattajasta arvioi Marinin hallituksen onnistuneen vähintään melko hyvin.

Soraääniä löytyy lähinnä perussuomalaisten äänestäjien keskuudesta. Kyselyyn vastanneista perussuomalaisten kannattajista noin kolmannes piti hallituksen työtä epäonnistuneena. Lähes samansuuruinen joukko puolueen kannattajia kuitenkin katsoi hallituksen onnistuneen hyvin.

Tyytyväisyys hallituksen toimintaan ei tule yllätyksenä.

Kevään mittaan tehdyistä kyselymittauksista on ilmennyt, että valtaosa suomalaisista on pitänyt koronavirusta koskevia päätöksiä sopivina. Myös pääministeripuolue Sdp:n kannatus on noussut pandemian aikaan tehdyissä kyselyissä, joskin tuoreimmissa tuloksissa nousu näyttää pysähtyneen tai notkahtaneen.

HS:n kyselytutkimuksessa kartoitettiin myös mielipiteitä yksittäisten ministereiden onnistumisesta. Pääministeri Marin saa niin ikään poikkeuksellisen suotuisat arviot omasta suoriutumisestaan.

Sanna Marin

80 prosenttia vastaajista arvioi Marinin onnistuneen työssään. Noin kolmannes katsoi pääministerin onnistuneen erittäin hyvin ja vajaa puolet, 46 prosenttia, melko hyvin. Ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista katsoi Marinin onnistuneen työssään huonosti.

Marinin saama arvio on selvästi paras verrattuna muiden pääministereiden saamiin arvioihin vuoteen 2011 ulottuvan mittaussarjan aikana.

Mikä tätä selittää? Miksi kriisit nostattavat johtajien suosiota?

Koska päättäjät edustavat kansan yhtenäisyyttä, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta.

Kun kriisi on kansainvälinen, äkillinen ja se synnyttää suoran uhkan, päättäjien suosio alkaa tutkimusten mukaan nousta, Vuorelma kertoo. Koronaviruspandemia täytti kaikki nämä kriteerit.

”Kriisissä oppositio ei yleensä omaksu haastajan roolia vaan asettuu poliittisen johdon tueksi kuten Suomessakin on nyt nähty. Oppositiosta ei ole esitetty vaihtoehtoista linjaa vaan haastettu lähinnä yksityiskohtaisemmalla tasolla.”

Päättäjien toimintaa on toisaalta arvioitu onnistuneeksi siksi, että sitä se on koronakriisin akuutissa hoitamisessa ollutkin, Vuorelma sanoo. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden määrä on pysynyt Suomessa kohtuullisen matalana verrattuna moniin muihin maihin kuten Ruotsiin.

HS:n teettämässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin myös näkemyksiä niin sanotun viisikon ministereiden eli hallituspuolueiden johdon onnistumisesta.

Arvioita pyydettiin pääministeri Marinin lisäksi sisäministeri Maria Ohisalon (vihr), opetusministeri Li Anderssonin (vas), oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) ja tuolloin vasta eronneen valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) toimista.

Heidän työnsä lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja presidentti Sauli Niinistön työn jälkeä.

Niinistön työn jälki arvioitiin laajalti hyväksi. 87 prosenttia vastaajista katsoi Niinistön onnistuneen vähintään melko hyvin. Kokonaisarvio on pysytellyt tämänkaltaisissa lukemissa useita vuosia eikä koronakriisi ole merkittävästi muuttanut tilannetta suuntaan tai toiseen.

Viisikon silloisista ministereistä heikoimmat arviot sai ajankohtaan nähden odotetusti Kulmuni. Hän erosi kesäkuun alussa tehtävästään viestintäkoulutukseen liittyneen kohun seurauksena ja kysely aloitettiin reilu viikon tämän jälkeen. Neljännes vastaajista piti hänen työtään onnistuneena.

Kulmunin jälkeen matalimmat arvosanat tulivat viisikosta sisäministeri Ohisalolle.

Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia katsoi Ohisalon onnistuneen tehtävässään. Huonon arvosanan Ohisalon työlle antoi 19 prosenttia vastaajista.

Kyselystä ilmenee, ettei Ohisaloon olla laajalti tyytyväisiä myöskään omien kannattajien keskuudessa. Vihreiden äänestäjistä 70 prosenttia katsoi Ohisalon onnistuneen, kun esimerkiksi Andersson sai vasemmistoliiton äänestäjiltä vastaavaksi osuudeksi 85 prosenttia ja Marin Sdp:n äänestäjiltä 99 prosenttia.

Maria Ohisalo

Vuorelma pitää Ohisaloa koskevaa tulosta kiinnostavana. Myös Haaviston vihreiltä saama arvio on suhteessa muihin matala. Vihreiden kannattajista 62 prosenttia arvioi Haaviston onnistuneen tehtävässään.

”Vihreissä on selvästi nyt sellaista mielialaa, että mietitään, miten omat ministerit oikeastaan hoitavat hommiaan. Se voi osittain liittyä ilmastopolitiikkaan. Vihreät lähti hallitukseen toteuttamaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja tällä hetkellä sitä ei olla vielä nähty.”

Toisaalta jo ministerinimitysten aikaan oli selvää, että sisäministerin salkku on vihreille riski, Vuorelma sanoo.

”Jos miettii vihreiden ideologiaa niin kokonaisturvallisuuden ja feministinen suhtautuminen turvallisuuskysymyksiin on siellä läsnä. Samalla esimerkiksi rajaturvallisuuteen liittyvissä päätöksissä pitää ottaa poliittiset realiteetit huomioon.”

Ideologian ja realiteettien yhteensovittamisen vaikeus voi Vuorelman mukaan myös heijastua siihen, miksi Ohisalo ei saa suurempaa tukea työlleen omien kannattajiensa keskuudesta.

Vuorelma arvioi vihreiden tilanteen tällä hetkellä muutenkin vaikeaksi. Ilmastopolitiikan lisäksi esimerkiksi turvapaikkapolitiikka on herättänyt arvostelua ihmisoikeuksien näkökulmasta, mikä saa puolueen kannattajia kääntymään yhä kriittisemmälle kannalle, Vuorelma arvioi.

Kesäkuun lopussa vihreiden puheenjohtaja Ohisalo julkaisi kirjoituksen hallituksen uudesta tasa-arvo-ohjelmasta, jonka ”ohjaava pääajatus” on intersektionaalisuus. Termistä syntyi vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Vuorelma näkee avauksen intersektionaalisesta feminismistä juuri vihreiden pyrkimyksenä puhutella omia äänestäjiään.

”Sillä haluttiin puhutella nimenomaa tiettyä äänestäjäkuntaa, koska totta kai vihreissä osataan lukea poliittista tilannetta.”

Koronaviruspandemia jyllää maailmalla yhä.

Suomessakaan epidemia ei ole vielä ohitse, mutta tartuntatautitilanne on rauhoittunut. Samalla politiikan areenalla on siirrytty uuteen vaiheeseen. Rajoitusten sijaan poliittista keskustelua käydään valtion velkaantumisesta ja siitä, miten päätöksenteko sopeutuu muuttuneeseen taloudelliseen ympäristöön.

Kuinka kauan kriisin synnyttämä päättäjien suosio voi kestää?

Syksy on Vuorelman mukaan ratkaiseva. Jos tartunnat lisääntyvät ja päähuomio on jälleen koronaviruksessa, hallituksen toimintaan todennäköisesti suhtaudutaan nykyisenkaltaisella melko myötäsukaisella tavalla.

”Jos on niin, että tartuntatilanne pysyy syksyllä kurissa, tulee talouspolitiikka lisäämään muiden puolueiden kriittisyyttä hallitusta kohtaan. Meillä on kuitenkin se tilanne, että vasemmisto-oikeisto-akseli on edelleen vahva.”

Näin kysely tehtiin

Kantar TNS toteutti kyselytutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin 15.–26. kesäkuuta 2020.

Tutkimusta varten haastateltiin 1 005 henkilöä. Haastateltu joukko edustaa 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat.

Tutkimustulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

HS-gallup|Pääministeripuolue Sdp on yhä suosituin, mutta kannatuksen nousu tasaantui

HS-gallup|Valtaosa suomalaisista tukee rajoitusten lievennyksiä, hallituksen toimintaan ollaan yhä laajasti tyytyväisiä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?