Työvoiman hyväksikäyttö on merkittävä ongelma Suomessa ja siihen on puututtava tehokkaammin, sanovat poliisit - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Työelämä

Työvoiman hyväksikäyttö on merkittävä ongelma Suomessa ja siihen on puututtava tehokkaammin, sanovat poliisit

Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Minna Immonen sanoo, että tällä hetkellä työntekijöitä voi Suomessa hyväksikäyttää melko riskittä. Helsingin poliisin rikostutkinnan päällikön Jonna Turusen mukaan ihmiskaupan torjuntaan täytyy panostaa niin, että rikolliset joutuisivat aidosti pelkäämään jäävänsä kiinni.

Minna Immonen on tutkinut ihmiskauppaa ja sen kaltaista hyväksikäyttöä toistakymmentä vuotta.

Julkaistu: 8.7. 2:00, Päivitetty 8.7. 8:23

Rikoskomisario Minna Immonen on nähnyt työvoiman hyväksikäytön saralla lähes kaiken.

Immonen on tutkinut ihmiskauppaa ja muuta työvoiman hyväksikäyttöä toistakymmentä vuotta. Helsingin Sanomien sunnuntaina julkaisema selvitys siivousalalla esiintyvästä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä oli hänelle tuttua asiaa.

Hyväksikäyttö siivousalalla muistuttaa pahimmillaan ihmiskauppaa, ja on usein esimerkiksi räikeää alipalkkausta.

Kymmenisen vuotta sitten Immonen johti itse rikostutkintoja Espoossa siivoavien yritysten toiminnasta. Silloin niissä esiintyi vastaavia ongelmia, ja poliisilla oli tilanteen vakavuudesta aivan eri käsitys kuin kaupungilla. Nyt Immonen toimii tutkinnanjohtajana Itä-Suomen poliisilaitoksella.

Siivousalan yritykset ovat voineet riistää työntekijöitään pitkään ilman seuraamuksia.

”Se, että toimintaa on voinut jatkaa vuosia, ei yllätä. Sorrettavia löytyy aina lisää. Jos joku alkaa perätä oikeuksiaan, aina löytyy uusia tulijoita. Se oli jo silloin nähtävissä”, Immonen sanoo.

”Tämä on valtava rahasampo näille yrityksille, ja kun hyväksikäyttöön ei kyetä riittävän tehokkaasti puuttumaan, toimintaa voi harjoittaa melko riskittä.”

Immosen mukaan kymmenessä vuodessa poliisin kyky puuttua työvoiman hyväksikäyttöön on parantunut. Samalla rikollisista on tullut entistä luovempia ja häikäilemättömämpiä.

”Työntekijöiden alistaminen ja uhkailu, esimerkiksi lähtömaassa olevaan perheeseen vaikuttaminen sosiaalisen median avulla, on ihan eri sfäärissä kuin kymmenen vuotta sitten.”

Asiantuntemusta ihmiskaupan ja muun työvoiman hyväksikäytön torjunnasta pitäisi lisätä poliisilaitoksilla, Immonen sanoo. Alueelliset erot ovat suuria.

Immosen mukaan työvoiman hyväksikäytön torjumista pitää ajatella isona tavoitteena, jonka onnistumista mitataan vuosissa.

”Meidän täytyy poliisissa herätä vielä paremmin tähän asiaan. Suomen tulisi olla edelläkävijä tämän ilmiön kitkemisessä.”

Keskeisin asia hyväksikäytön torjumiseksi olisi Immosen mukaan viranomaisten yhteistyön tehostaminen.

Esimerkiksi poliisin, työsuojelun, verottajan ja kunnallisten ja alueellisten valvontaviranomaisten tulisi jakaa vihje- ja havaintotietoa keskenään enemmän ja tehdä yhteisiä valvontaiskuja ja jatkuvaa yhteistyötä.

Immonen pitää tärkeänä myös ennaltaehkäisemistä.

”Emme saa vain sammutella tulipaloja, vaan meidän pitää kyetä tekemään tehokkaasti etukäteisvalvontaa riskitilanteissa.”

Suomeen on päässyt juurtumaan laaja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö. Sitä esiintyy eri aloilla siivouksesta ravintoloihin ja maatalouteen.

”Emme missään tapauksessa pysty tällä hetkellä torjumaan tällaista rikollisuutta riittävän tehokkaasti”, Immonen sanoo.

Uhrien lisäksi tämä on iso ongelma rehdeille yrityksille, joita valtaosa yrityksistä on.

”Yritykset, joissa oikeasti tehdään kovasti töitä pärjäämisen eteen, kärsivät tästä. Rikolliset toimijat pärjäävät sillä, että ne huijaavat työntekijöistä lähtien kaikkia ja laiminlyövät lakisääteiset maksunsa.”

Tilanne lähettää Immosen mukaan myös viestin rikollisille.

”Jos emme kitke tätä ja anna sellaista signaalia, että poliisi pitää ilmiötä tärkeänä, luovutamme pelikentän riistolle, harmaalle taloudelle, erilaisille häikäilemättömille toimijoille. Tällä olisi pitkäkantoiset seuraukset”, hän sanoo.

”Tässä on kyse myös siitä, millaisen kuvan haluamme yhteiskunnasta antaa. Miten Suomi kohtelee muualta tänne tulevia?”

Immonen pitää hyvänä, että työvoiman hyväksikäyttöilmiö on saanut nyt paljon huomiota. Hän toivoo, että se johtaa myös pysyviin muutoksiin.

”Sitä miettii pienessä mielessään, kahdenkymmenenviiden virkavuoden jälkeen, että mitä yhteiskunnassa pitää tapahtua, jotta asian eteen tehtäisiin oikeasti enemmän”, hän sanoo.

”Ei kai meidän tarvitse odottaa, että jostain satamasta löytyy konttiin kuolleita ihmiskaupan uhreja. Meidän pitäisi ajatella jo nyt, että me kitkemme tämän ilmiön Suomesta.”

Helsingin poliisin rikostutkinnan päällikkö Jonna Turunen sanoo, että työperäinen ihmiskauppa on yksi vakavan järjestäytyneen rikollisuuden muoto.

Helsingin poliisissa ihmiskaupan torjuminen on otettu yhdeksi prioriteetiksi. Rikostutkinnan päällikön Jonna Turusen mukaan työperäinen ihmiskauppa on merkittävä ongelma Suomessa.

”On paljon tärkeitä asioita, joihin poliisin tulee puuttua, mutta tämä on ilman muuta yksi niistä. Tämä on yksi vakavan järjestäytyneen rikollisuuden muoto”, Turunen sanoo.

”Lisäksi tässä on kyse myös siitä, että käytetään hyväksi heikossa asemassa olevia ihmisiä. Henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikollisuuden torjunta on ylipäänsä yksi poliisin prioriteeteista. Pidän oman taustanikin takia tätä uhrin näkökulmaa hyvin tärkeänä.”

Turunen on entinen Helsingin poliisin vakavia väkivaltarikoksia tutkivan ryhmän päällikkö.

Hän päätti hiljattain keskittää työperäisen ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön tutkinnan yhdelle ryhmälle. Turunen piti muutosta välttämättömänä, jotta ilmiöön kyetään aidosti puuttumaan.

Nyt kaikki työvoiman hyväksikäyttöä koskevat rikostutkinnat menevät Helsingin poliisissa yhdelle tiivistä yhteistyötä keskenään tekevälle tutkintaryhmälle. Tutkintaryhmän jäsenet erikoistuvat tämäntyyppisen rikollisuuden tutkimiseen.

”Kannatan yleisesti kaikkea keskittämistä vaativan rikostutkinnan osalta. En näe, mitä haittaa siitä olisi. Ihmiskaupparikollisuus ja sen kaltainen hyväksikäyttö on vaativaa rikostutkintaa, joka vaatii erityisosaamista”, Turunen sanoo.

Erikoistuminen ei ole uusi asia. Rikostutkinnassa erikoistutaan muun muassa huumausainerikollisuuden, seksuaalirikollisuuden ja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden tutkintaan.

Turunen sanoo, että ihmiskaupan torjunnassa pitää noudattaa samaa logiikkaa kuin muunkin vakavan järjestäytyneen rikollisuuden osalta.

”Täytyy pystyä iskemään keskeisiin toimijoihin, ja saada sitä kautta vaikuttavuutta. Pitää hajottaa rikollisverkostoja ja puuttua laittomaan liiketoimintaan. Tällaisessa rikollisuudessa rikollisten saama taloudellinen hyöty on tosi suuri.”

Hallitusohjelmaan on kirjattu ihmiskaupparyhmän perustaminen poliisiin, mutta sille ei ole vielä osoitettu rahaa. Sen muoto on myös auki.

Turusen mukaan poliisin resurssikysymys on tavallaan ikuisuusaihe, tosin tärkeä sellainen.

Erilaisen piilorikollisuuden torjuntaan voi kohdistaa määräämättömästi rahaa, ja sille on käyttöä. Mitä enemmän rikollisuutta tutkitaan, sitä enemmän sitä paljastuu. Näin on ihmiskaupan, järjestäytyneen huumausainerikollisuuden, lapsiin kohdistuvan rikollisuuden ja muiden piilorikollisuuden muotojen kohdalla.

”Ei tällaista rikollisuutta saada ikinä täysin kitkettyä. Kysymys on arvovalinnoista ja prioriteeteista: siitä, millaista järjestäytynyttä rikollisuutta haluamme Suomessa torjua ja tutkia, ja missä määrin.”

Turusen mukaan ihmiskauppaan tulisi kyetä puuttumaan ainakin siinä määrin, että rikolliset joutuisivat aidosti pelkäämään jäävänsä kiinni.

Ihmiskauppatutkinnat saattavat olla todella suuritöisiä ja viedä poliisilta paljon aikaa. Jos ilmiöön halutaan puuttua tehokkaasti, se vaatii merkittäviä lisäpanostuksia. Tällä hetkellä työntekijöitään riistävät yritykset voivat harjoittaa toimintaansa melko riskittä.

Rikosvastuun toteutumisella olisi monia hyviä vaikutuksia, Turunen sanoo. Ei pelkästään uhrin kannalta, vaan kun rikolliseen toimintaan puututaan, se myös ennaltaehkäisee hyväksikäyttöä.

Minna Immosen tavoin Turunen pitää rikollisuuden ennaltaestämistä olennaisena. Hänen mukaansa viranomaisten yhteistyötä tulisi vahvistaa.

Hyväksikäyttöilmiöön puuttuminen tarkoittaa myös sitä, että rikostutkinnat eivät saa venyä liikaa. On tavanomaista, että ihmiskauppatutkinnat kestävät tällä hetkellä pari kolmekin vuotta.

Tänä aikana työntekijöitään hyväksikäyttävä yritys voi usein jatkaa toimintaansa normaalisti. Uhrit katkeroituvat, kun mitään ei tunnu tapahtuvan ja heidän tilanteensa on saattanut avun hakemisen jälkeen vain vaikeutua.

Turunen korostaa myös uhrin huomioimisen tärkeyttä.

Aina tässä ei ole onnistuttu. HS:n jutussa siivousalan hyväksikäytöstä nousi esiin esimerkiksi se, että monet uhrit ovat kokeneet poliisin vähättelevän heidän tilannettaan, kun he ovat hakeneet apua.

Turunen sanoo, että erityisesti väkivaltarikollisuuden tutkintaan erikoistuneet poliisit ovat tottuneet kohtaamaan uhreja sekä tekemään yhteistyötä Rikosuhripäivystyksen ja muiden tukipalvelujen kanssa.

Hänen mukaansa kaikkien poliisien on osattava kohdata haavoittuvassa asemassa olevia rikoksen uhreja sekä myös ohjata heitä tukipalveluihin.

Mitä paremmin uhreja kohdataan, sitä paremmin uskalletaan hakea apua. Tämä korostuu työvoiman hyväksikäyttörikollisuuden kohdalla, kun tieto viranomaisten toiminnasta liikkuu yhteisössä.

”Poliisin pitää olla tasapuolinen, puolueeton ja luoda sellainen ilmapiiri, että poliisille voi kertoa tilanteestaan”, Turunen sanoo.

”Kun uhrin tilanne huomioidaan ja hän kokee, että voi kertoa asioista turvallisesti, se ei pelkästään tue uhrin omaa selviytymistä vaan myös luotettavan kertomuksen saamista ja rikoksen selvittämistä.”

Siivousala|Miksi kaupungit tekivät sopimuksia työn­tekijöitään hyväksi­käyttäneen siivous­firman kanssa? Asian­tuntijat kertovat, mikä hankinta­sopimuksissa mättää

Siivousala|Espoon hankintajohtaja väitti kaupungin kuulleen siivoojia riistäneen firman epäselvyyksistä vasta vuonna 2017 – todellisuudessa kaupungille kerrottiin hyväksikäytöstä kymmenen vuotta sitten

Työelämä|Työministeri Tuula Haatainen pitää siivousalan väärinkäytöksiä ”pöyristyttävinä” ja kannattaa sanktiomaksuja hyväksikäytön kitkemiseksi

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?