Hallituspuolueilla täysin eri näkemykset työllisyystoimista: Marinin mukaan aikataulun venymisestä on sovittu yhdessä, Kulmuni kiistää - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Työllisyys

Hallituspuolueilla täysin eri näkemykset työllisyystoimista: Marinin mukaan aikataulun venymisestä on sovittu yhdessä, Kulmuni kiistää

Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallitus on sopinut, että työllisyystoimista päättäminen voi venyä loppuvuoteen. Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan sopimusta uudesta aikataulusta ei ole.

Katri Kulmuni, Krista Kiuru, Sanna Marin ja Aino-Kaisa Pekonen hallituksen tiedotustilaisuudessa keväällä.

Julkaistu: 8.7. 14:14

Hallituksen suurimpien puolueiden Sdp:n ja keskustan näkemykset työllisyystoimien tekemisestä ja hallituksen yhteisistä sopimuksista ovat ristiriidassa keskenään.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi keskiviikkona Säätytalolla, että päätöksiä työllisyystoimista voidaan venyttää syyskuun budjettiriihestä loppuvuoteen. Marinin mukaan hallitus on sopinut asiasta lisätalousarvioneuvottelujen yhteydessä kesäkuun alussa.

”Olemme sopineet tämän aikataulun osalta, että se joustaa hieman, sillä tavalla kuitenkin, että tämän vuoden puolella päätökset pitää olla tehtynä”, Marin sanoi.

Keskusta ei yhdy pääministerin näkemykseen siitä, että työllisyystoimien aikataulun venyttämisestä olisi sovittu yhdessä. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoi lauantaina HS:n haastattelussa, että hallitusohjelman kirjaus päätösten tekemisestä syksyn budjettiriiheen mennessä on yhä voimassa.

Keskustan näkemyksen vahvistaa HS:lle myös puheenjohtaja Katri Kulmuni:

”Hallitusohjelma on voimassa. Budjettiriihessä pitää olla päätökset 30 000 työllisen saamisesta. Muusta aikataulusta ei ole sovittu”, Kulmuni sanoo.

Marin vetosi Säätytalolla siihen, että koronakriisi on viivästyttänyt työllisyystoimien valmistelua.

”Ilman muuta budjettiriihessä pitää olla näkymä siitä, miten 30 000 ensimmäistä päätösperäistä työpaikkaa saadaan luotua. Mutta koronatilanteesta johtuen olemme myös tätä keskustelua käyneet hallituksessa ja viisikossakin viimeksi viime viikolla, ja on mahdollista, että aivan kaikkia prosesseja emme saa budjettiriiheen mennessä valmiiksi”, Marin sanoi.

Myös työntekijäjärjestöt SAK ja STTK sanoivat viikonloppuna, ettei aikataulu työllisyystoimien sopimisesta syyskuun riiheen ole niiden näkökulmasta realistinen. Sekä Marin että Vanhanen ovat sanoneet, että työllisyystoimista on määrä sopia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

HS:n tietojen mukaan hallituspuolueiden ristiriitaiset näkemykset juontavat juurensa kesäkuun alun neuvotteluihin.

Hallitus sai silloin tuntien neuvottelujen jälkeen koottua yhteisen kannanoton talouspolitiikasta. Siinä hallitus sopi nostavansa koko työllisyystavoitettaan alkuperäisestä 60 000:sta, muttei pystynyt kirjaamaan selkeää yhteistä näkemystä työllisyystoimien aikataulusta.

Lue lisää: HS-analyysi: Hallitus väänsi tunteja työllisyydestä – Tuloksena syntyi kirjaus, joka johtaa pian vaikeisiin kiistoihin

Keskusta olisi halunnut kannanottoon selkeä kirjauksen siitä, että toimet ensimmäisten 30 000 työllisen saamiseksi tehdään hallitusohjelman mukaisesti jo syyskuun riihessä. Keskusta ei kuitenkaan saanut vaatimustaan läpi.

Kannanottoon kirjattiin lopulta näin:

”Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön.”

Kirjaus oli kompromissi, joka jätti ladun auki nyt julkisuuteen nousseille kiistoille.

Keskusta vetoaa siihen, että työllisyystoimia pitää valmistella hallitusohjelman mukaisesti jo syksyn riiheen. Sdp taas vetoaa kirjauksen loppuosaan ja katsoo, että koronakriisin vaikutusten vuoksi toimien valmistelu hidastuu ja päätöksenteko viivästyy.

Lähikuukausien työllisyysurakkaa vaikeuttaa se, että hallitus lähtee lähes nollasta.

Hallitus on Sdp:n johdolla pyrkinyt kohti työllisyystavoitettaan niin sanotuilla aktiivisen työvoimapolitiikan keinoilla. Virkamiesten arviot hallituksen valmistelemien keskeisten uudistusten työllisyysvaikutuksista ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi.

Työllisyyden suurelle kuntakokeilulle eivät virkamiehet pystyneet arvioimaan lainkaan työllisyysvaikutusta. Palkkatuen uudistuksen taas arvioidaan HS:n tietojen mukaan tuovan vain noin tuhat uutta työllistä.

Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus joutuu tavoitteensa täyttääkseen todennäköisesti päättämään syksyn riihessä hyvin kiistanalaisista asioista: virkamiehet pystyvät laskemaan esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksille. Hallituksen pöydälle tulevat esimerkiksi ikääntyvien työttömyysputken poisto ja muutokset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

HS-haastattelu|Matti Vanhasella on selvä viesti hallituksen syksyn kohtalonhetkiin: Uskottavat työllisyystoimet on tehtävä koronasta huolimatta

Työllisyys|Ay-johtajat pitävät Vanhasen vaatimuksia syksyn työllisyystoimista mahdottomina: ”Meillä ei ole nyt mitään edellytyksiä neuvotella heikennyksistä”

HS-analyysi|Hallitus väänsi tunteja työllisyydestä – Tuloksena syntyi kirjaus, joka johtaa pian vaikeisiin kiistoihin

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?