Keskusrikospoliisin esitutkinnassa ainoa rikoksesta epäilty on ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).
Poliisi epäilee Haavistoa Helsingin Sanomien hankkimien tietojen mukaan virka-aseman väärinkäyttämisestä ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
”Haaviston menettelyä koskevan esitutkinnan yhteydessä on luonnollisesti arvioitu myös sitä, onko tämän virkamiehen [konsulipäällikkö Pasi Tuominen] muita esimiehiä kuin ministeriä syytä epäillä rikoksesta. Tässä vaiheessa olen tullut siihen johtopäätökseen, että heitä ei ole syytä epäillä rikoksesta”, sanoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe on ollut tiiviisti mukana poliisi esitutkinnassa. Konsulipäällikön esimiehiä ovat ulkoministeriön palveluista vastaava alivaltiosihteeri Pekka Puustinen ja valtiosihteeri Matti Anttonen.
Ulkoministeriön toimien lainmukaisuutta selvittää myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Pöysti selvittää myös ministerin erityisavustajien toimia tapahtumissa.
Oikeuskansleri päättää itsenäisesti, onko konsulipäällikkö Tuomisen esimiesten tai ministerin erityisavustajien toimissa huomautettavaa tai mahdollisesti syytä epäillä rikosta.
”Pyrimme ratkaisemaan asian joutuisasti. Arvioisin tässä vaiheessa alustavasti, että ratkaisu annetaan lomien jälkeen elokuussa”, sanoo oikeuskansleri Pöysti.
Perustuslakivaliokunta päätti helmikuussa pyytää valtakunnansyyttäjää selvittämään, onko ulkoministeri Haavisto mahdollisesti syyllistynyt virkarikokseen ilmoittaessaan siirtävänsä konsulipäällikkö Tuomisen toisiin tehtäviin.
Valtakunnansyyttäjä määräsi keskusrikospoliisin suorittamaan esitutkinnan.
Ulkoministeri Haaviston rikosepäilyn keskipisteessä ovat erimielisyydet siitä, miten suomalaisten avustamisessa al-Holin pakolaisleirillä Syyriassa olisi pitänyt toimia.
Erimielisyyksien takia Haavisto oli siirtämässä Tuomisen toisiin tehtäviin. Myöhemmin Haavisto pyysi Tuomiselta anteeksi ja tarjosi hänelle mahdollisuuden jatkaa tehtävässään.
”Asiassa on selvitettävä, onko konsulipäällikön pysyminen kannassaan johtanut siihen, että hänet on pyritty siirtämään uusiin tehtäviin epäasiallisin perustein ja onko menettelyn tarkoituksena ollut vaikuttaa konsulipäällikön päätöksentekoon, ja onko virkajärjestelyn valmistelumenettely ollut lainmukainen”, perustuslakivaliokunta ilmoitti helmikuussa.
Perustuslain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.
”Esitutkinta on täyttänyt tarkoituksensa”, sanoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe.
Syyttömyysolettaman mukaan rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Ulkoministeri Haavisto on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Eduskunta voi päättää nostaa syytteen valtioneuvoston jäsentä eli ministeriä vastaan, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Syytteeseen asettaminen edellyttää, että enemmistö eduskunnassa annetuista äänistä kannattaa sitä.
Eduskunta päättää syyttämisestä sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on antanut asiassa mietinnön. Toisin sanoen perustuslakivaliokunta arvioi, mikä olisi mahdollisesti rikos, josta ministeri Haavisto pitäisi asettaa syytteeseen.
