Tällainen on uusi EU:n hätärahoitusesitys, jota Suomi epäilee: HS vastaa viiteen tärkeään kysymykseen - Politiikka | HS.fi
Politiikka|EU-rahoitus

Tällainen on uusi EU:n hätärahoitusesitys, jota Suomi epäilee: HS vastaa viiteen tärkeään kysymykseen

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkisti perjantaina uuden ehdotuksensa hätärahoituspaketiksi. Michel piti komission ehdottaman 750 miljardin euron tason ennallaan.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Julkaistu: 10.7. 11:49, Päivitetty 10.7. 18:18

Bryssel

Euroopan unionin jäsenmaat saivat perjantaina pureksittavaksi uuden ehdotuksen jättimäiseksi hätärahoituspaketiksi, jonka tarkoituksena on nostaa Eurooppa koronaviruspandemian aiheuttamasta kurimuksesta.

Ehdotuksen julkistanut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel piti kiinni komission ehdottamista perustuksista. Michel säilytti paketin 750 miljardin euron kokonaistason sekä lainojen ja avustusten välisen suhteen. Suomi on arvostellut molempia kohtia.

Lue lisää: Pääministeri Marinin mukaan elpymis­välineessä on vielä ”paljon työtä”, valtiovarainministeri Vanhasen mukaan ehdotus oli vasta lähtölaukaus

HS käy läpi ehdotuksen tärkeimmät kohdat.

Mistä Suomi on ollut huolissaan?

Suomella on ollut hätärahoituksesta useita huolia. Sen mukaan 750 miljardin euron kokonaistaso on ollut liian korkea, avustus- ja tukipainotteisuus liiallinen ja takaisinmaksuaika liian pitkä. Suomi on arvostellut myös komission esittämiä alustavia rahanjakokriteereitä.

Komission ehdotuksessa laina maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä. Avustuksien osuus 750 miljardista eurosta on hieman yli 500 miljardia euroa ja lainojen noin 250 miljardia euroa.

”On tärkeää säilyttää tasapaino eikä raskauttaa jäsenmaita yhä raskaammalla velkataakalla”, Michel sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomen vaatimukset huomioitiin ainakin lainojen maksussa. Michel ehdottaa, että lainojen takaisinmaksu aloitettaisiin jo vuonna 2026, komission ehdotusta aiemmin. Lainan takaisinmaksu hoidettaisiin edelleen vuoteen 2058 mennessä. Myös tätä Suomi toivoi muutettavan.

Suomessa on myös nostettu esiin kysymys hätärahoituspaketin oikeudellisesta pohjasta ja suhteesta EU:n perussopimukseen.

Miten raha jaetaan?

Suomi on monen muun jäsenmaan kanssa arvostellut komission esitystä jakokriteereiksi. Aiemman ehdotuksen mukaan hätärahoituksen rahat jaettaisiin laskukaavalla, joka ottaa huomioon esimerkiksi viime vuosien työllisyyden ja edellisten vuosien talousluvut. Suomi on toivonut, että laskukaavassa huomioidaan enemmän juuri koronaviruksen aiheuttamat talousvaikutukset.

Komission tuoreen ennusteen mukaan Suomi palautuu koronaviruksen talousvaikeuksista paljon muita euromaita hitaammin vuonna 2021. Tämä johtuu Suomen talouden vientipainotuksista.

Michelin kompromissiehdotuksessa 70 prosenttia rahoituksesta jaetaan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan ja 30 prosenttia rahoista kohdennetaan tarkemmin koronavaikutuksiin, joita arvioidaan vuonna 2022. Hätärahoitus jaetaan vuosina 2021–2023.

Merkittävä osa rahoituksesta jaetaan maiden omien elpymis- ja kestävyyssuunnitelmien perusteella. Suunnitelmissa jäsenmaat sitoutuvat EU:n taloudelliseen ohjaukseen sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin. Komission alkuperäisen laskutavan mukaan Suomi olisi saanut tukea noin 3,5 miljardia euroa. Uusi jakotapa muuttaa summaa. Suomelle on kaavailtu tukea esimerkiksi ilmastotoimia rahoittavasta reilun siirtymän rahastosta.

Michel ehdotti, että komissio aloittaa työt muoviveron, rajahiilitullien ja digiveron osalta. Komission hätärahoitukseen ottama laina on tarkoitus maksaa takaisin joko EU:n omilla tuloilla, kuten veroilla, tai suuremmilla jäsenmaksuilla.

Miten EU:n tulevien vuosien budjetti muuttui?

Michel esitti kompromissia hätärahoitusvälineeseen ja EU:n tulevien vuosien budjettiin. Näistä päätetään samalla kertaa, sillä osa hätärahoituksesta on tarkoitus kanavoida EU-budjetin kautta.

Budjetin suuruus on Michelin esityksessä 1 047 miljardia euroa, joka on hieman komission esitystä pienempi. Suomi on ollut tyytyväinen komission ehdottamaan lisäykseen maatalousrahoituksessa. Tämän Michel säilytti ennallaan.

Lisäksi budjetissa huomioidaan Suomen painottama oikeusvaltioperiaate. Suomi on toivonut mahdollisimman vahvaa mekanismia, jolla EU:n rahoitusta voidaan suojata oikeusvaltiorikkomuksilta.

Miten ehdotusta on kommentoitu?

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi Twitterissä, että tuoreessa kompromissiehdotuksessa otetaan monivuotisen budjetin kannalta joitain askelia oikeaan suuntaan mutta hätärahoitusvälineessä on vielä paljon työtä.

”Tarvitsemme alhaisemman kokonaistason ja paremman tasapainon tukien ja lainojen välillä”, Marin kirjoittaa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) korosti, että Michelin esitys on neuvottelujen lähtölaukaus ja että Suomen on haettava kompromisseja.

EU-puheenjohtajamaa Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz oli varovaisen positiivinen ja korosti kompromissien tärkeyttä. Saksa on ollut yksi paketin puolestapuhujista.

”Minun näkökulmastani on tärkeää, että jokainen tekee myönnytyksiä”, Scholz sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Toteutuuko ehdotus?

Michel painotti, että hän on kuullut kaikkia jäsenmaita ja ottaa niiden mielipiteet huomioon. Neuvotteluja hän kuvaa vaikeiksi.

Michel vastasi tiedotustilaisuudessa kysymykseen, miten hän aikoo ylipuhua vastahakoiset jäsenmaat, jotka eivät halua jakaa summaa avustuksina.

”Joidenkin jäsenmaiden suuri velkamäärä ei ole ongelma ainoastaan niille vaan myös sisämarkkinoille. Tällä paketilla emme vain suojele sisämarkkinoitamme vaan vahvistamme niitä. Meidän pitää myös torjua sisämarkkinoiden eriarvoisuutta."

Ruotsi, Itävalta, Hollanti ja Tanska ovat vaatineet jäsenmaksupalautuksia. Michel säilytti kompromissiesityksessään nelikon ja Saksan jäsenmaksupalautukset. Suomi ei saa maksupalautuksia ja vastustaa niitä.

Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat kokoontuvat ensi viikon perjantaina huippukokoukseen, jossa on tarkoitus tehdä päätöksiä Michelin esityksen pohjalta. EU-puheenjohtajamaa Saksa on toivonut, että keskustelut saataisiin päätökseen ennen kesälomia.

Oikaisu 10.7. klo 14.20: Jutussa luki virheellisesti, että lainojen osuus olisi 500 miljardia euroa ja tukien 250 miljardia euroa. Tosiasiassa tukien osuus on 500 miljardia euroa ja lainojen 250 miljardia euroa.

EU-talous|Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

EU-rahoitus|EU-johtajat käyttivät kovia puheenvuoroja elpymisrahoituksesta – Pääministeri Marin: Suomi ei ole vaatimuksineen yksin

Euroopan unioni|HS:n näkemä EU-lausunto kaataa Suomen epäilyksiä: unionin hätärahoitus ei riko perussopimusta

Euroopan unioni|Pääministeri Marinin mukaan elpymis­välineessä on vielä ”paljon työtä”, valtiovarainministeri Vanhasen mukaan ehdotus oli vasta lähtölaukaus

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?