Pääministeri Marinin mukaan elpymis­välineessä on vielä ”paljon työtä”, valtiovarainministeri Vanhasen mukaan ehdotus oli vasta lähtölaukaus - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Euroopan unioni

Pääministeri Marinin mukaan elpymis­välineessä on vielä ”paljon työtä”, valtiovarainministeri Vanhasen mukaan ehdotus oli vasta lähtölaukaus

Suomen toiveena on, että elvytysrahoituspaketti olisi pienempi ja lainan osuus paketista olisi suurempi.

Pääministeri Sanna Marin (sd)

Julkaistu: 10.7. 14:44, Päivitetty 10.7. 16:50

Pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi Twitterissä, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tuoreessa kompromissiehdotuksessa otetaan monivuotisen budjetin osalta joitain askelia oikeaan suuntaan, mutta hätärahoituksessa on vielä paljon työtä.

”Tarvitsemme alhaisemman kokonaistason ja paremman tasapainon tukien ja lainojen välillä”, Marin kirjoittaa.

Michel piti ehdotuksessaan ennallaan komission ehdottaman hätärahoituksen koon sekä sen sisältämien lainojen ja avustusten suhteen. Rahoituksen 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille avustuksina 500 miljardia euroa ja lainoina 250 miljardia euroa.

Suomi on halunnut pienempää hätärahoitusta ja lisätä sen lainapainotteisuutta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) korostaa, että Michelin esitys on neuvottelujen lähtölaukaus. EU:n pääministerit kokoontuvat ensi viikolla varsinaisiin neuvotteluihin elvytyspaketista.

”Tästä täytyy lähteä etsimään kompromisseja.”

Vanhanen huomauttaa, että muiden Euroopan maiden taloudella on iso merkitys Suomelle myös viennin kannalta. Siksi on tärkeää, että elvytystä tehdään myös koko EU:n tasolla.

”Tarve eurooppalaiselle elvytykselle on vahvistunut. Monet ovat Suomessa vähätelleet eurooppalaisen elvytyksen merkitystä, mutta korostaisin, että meille on tärkeää, että Suomelle tärkeä markkina-alue elpyy. Se tapahtuu niin kansallisilla kuin eurooppalaisilla elvytystoimilla.”

Suomi on arvostellut sekä elvytyspaketin kokoa että sen avustusten ja tukien osuutta. Suomen kanta on, että 750 miljardia euroa on liikaa ja lainojen osuuden pitäisi olla suurempi kuin Michelin ehdottama 250 miljardia euroa.

Vanhasen mukaan Suomi ei ole määritellyt tarkkaa tasoa, johon kokonaissummaa tulisi pienentää.

”Tasolla on vaikutusta sen hyväksyttävyyden kannalta. Yhtä tärkeää on, että jakokriteerit ovat sellaiset, että se aidosti vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen.”

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) sanoo Twitterissä, että Michelin esitys ei sisällä yllätyksiä.

”Elpymispaketissa [on] pieniä muutoksia parempaan, mutta Eurooppa-neuvostolle jää yhä runsaasti työtä tehtäväksi.”

Myös hän toteaa, että Suomi tavoittelee esitystä pienempää elpymispakettia, jossa lainan ja tuen suhdekin on erilainen.

”Neuvoteltavaa siis riittää.”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo, että Suomen pitää kieltäytyä koko elvytyspaketista. Tavio katsoo, että esityksessä ei ole huomioitu hallituksen tavoitteita.

Tavio kysyy, miksi Suomi ei pyytänyt neuvotteluissa maksuhelpotuksia. Tiukkoja ehtoja vaatinut nelikko Ruotsi, Itävalta, Hollanti ja Tanska on vaatinut jäsenmaksupalautuksia. Michel säilytti jäsenmaksupalautukset esityksessään.

Suomi ei saa maksupalautuksia ja vastustaa niitä.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nostaa Twitterissä esiin Suomen linjan jäsenmaksupalautuksissa.

”Niukka nelikko on saamassa satojen miljoonien jäsenmaksualennukset jotta ne saadaan tukemaan pakettia. Suomi ’avoimen rakentavalla’ asennoitumisella pääsee maksajaksi! Mites maatalous?”

Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Hassi (vihr) uskoo esityksen muuttuvan ensi viikon EU-johtajien huippukokouksessa käytävien neuvottelujen tuloksena.

”Michelin esitys on käytännössä neuvottelupohja siihen, kun pääministerit päättävät rahoituksesta ensi viikolla. Henkilökohtaisesti en usko, että pysyy sellaisenaan, mutta tästä lähdetään”, Hassi kertoo.

Suomi haluaa pienentää elvytyspaketin kokonaismäärää ja suurentaa lainojen osuutta. Onko realistista, että Suomi saa haluamansa neuvotteluissa?

”Tietääkseni EU:ssa on monta muutakin maata, jotka haluavat lisätä lainojen osuutta.”

EU-rahoitus|Tällainen on uusi EU:n hätärahoitusesitys, jota Suomi epäilee: HS vastaa viiteen tärkeään kysymykseen

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?