Ay-liike vastustaa jyrkästi kokoomuksen ehdotusta ansiosidonnaisesta kaikille – Näin SAK:n Jarkko Eloranta perustelee, miksi järjestelmää ei pitäisi muuttaa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Työttömyystuet

Ay-liike vastustaa jyrkästi kokoomuksen ehdotusta ansiosidonnaisesta kaikille – Näin SAK:n Jarkko Eloranta perustelee, miksi järjestelmää ei pitäisi muuttaa

Työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä työnantajajärjestö EK vastustavat kokoomuksen ehdotusta yleisestä ansioturvasta. Suomen Yrittäjät puolestaan kannattaa sitä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n edustajiston kokouksessa viime marraskuussa.

Julkaistu: 10.7. 15:54

Oppositiopuolue kokoomus kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista myös työttömyyskassoihin kuulumattomille työntekijöille, kertoi kansanedustaja Elina Lepomäki HS:n haastattelussa perjantaina.

Suuret työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava vastustavat ehdotusta, samoin kuin työnantajajärjestö EK. Sen sijaan Suomen Yrittäjät kannattaa kokoomuksen ehdottamaa niin sanottua yleistä ansioturvaa.

Nykyisin kassojen ulkopuoliset työntekijät voivat saada vain alhaisempaa perusturvaa jäädessään työttömäksi. Se on Lepomäen mielestä epäoikeudenmukaista, sillä myös kassoihin kuulumattomat joutuvat maksamaan lakisääteisiä työttömyysvakuutusmaksuja.

Kassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain noin 5 prosenttia ansiosidonnaisen menoista, ja loput noin 95 prosenttia rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla ja verovaroilla. Esimerkiksi lukuisat nuoret työntekijät maksavat vakuutusmaksuja käytännössä tyhjästä, koska he eivät ole syystä tai toisesta liittyneet kassaan.

”Keväällä jopa kymmenettuhannet lomautetut ovat jääneet ilman ansioturvaa, koska eivät ole ymmärtäneet liittyä työttömyyskassaan. Eihän se näin voi mennä”, Lepomäki sanoi.

HS kysyi suurta valtaa työttömyysturvajärjestelmässä käyttäviltä työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä perusteluita sille, miksi ne vastustavat kokoomuksen ehdotusta.

Miksi SAK vastustaa ansiosidonnaisen ulottamista kaikille, puheenjohtaja Jarkko Eloranta?

”Kokoomuksen esityksestä ei käy ilmi, mikä olisi turvan taso vastaisuudessa. Se on yksi kysymys. Toinen asia on sitten se, että vaikka puhutaan yleisestä ansioturvasta, niin siihenkin sisältyy todennäköisesti jonkinlainen työssäoloehto. Eli aina jonkun vakuutusmaksut menevät kuitenkin niin sanotusti hukkaan. Nykyinen järjestelmä on helposti lähestyttävä, ja kaikkien on mahdollista liittyä kassan jäseneksi. Olisi toki tarvetta antaa valistusta ja ohjausta enemmän.”

Entä jos kenenkään turvan tasoa ei heikennettäisi, vaan kassan ulkopuolisten turvan tasoa parannettaisiin? Kävisikö muutos tällöin SAK:lle?

”Muutos monimutkaistaisi järjestelmää entisestään. Työttömyysturva on jo nyt kohtuullisen monimutkainen järjestelmä. Mutta on hyvä, että tätä keskustelua käydään. Ei ole optimaalinen tilanne, että niin suuri määrä ihmisiä on tällä hetkellä kassojen ulkopuolella. Pitäisi kuitenkin selvittää, kuinka suuri osa jäisi ansiosidonnaisen ulkopuolelle muutoksista huolimatta. Tällä hetkellä meiltä ei kannatusta muutoksille tule.”

Vetoat siihen, että yleisenkin ansioturvan ulkopuolelle voisi yhä jäädä ihmisiä, sillä kaikki eivät kuitenkaan täytä työssäoloehtoa eli eivät ole olleet tarpeeksi pitkään töissä ollakseen oikeutettuja ansiosidonnaiseen. Eikö yleiseen ansioturvaan siirtyminen joka tapauksessa vähentäisi väliinputoajien määrää selvästi?

”Totta kai. Mutta kuten sanottu, jokin syy siihen on, miksi väki ei tänä päivänä kassaan liity. Me lähtisimme pohtimaan ensimmäiseksi sitä, emmekä pistämään järjestelmää uusiksi. Nykyisellä järjestelmällä on työntekijä- ja työnantajapuolen yhteinen hyväksyntä ja intressi kehittää järjestelmää. Jos se häviäisi, sillä olisi varmasti vaikutusta turvan sisältöön ja tasoon tulevaisuudessa.”

Tarkoitat siis sitä, että jos työmarkkinajärjestöjen kiinnostus työttömyysturvajärjestelmää kohtaan pienenisi, työntekijäjärjestöt eivät enää puolustaisi työttömyysturvan tasoa nykyiseen tapaan?

”No näin siinä herkästi kävisi.”

Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanovat, että järjestöt ainakin toistaiseksi vastustavat muutoksia SAK:n tavoin. Molemmat pitävät nykyjärjestelmää toimivana.

Työnantajajärjestö EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari sanoo, että ”EK:kaan ei aja yleistä ansioturvaa, vaikka tunnistaa nykyjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuteen liittyvän kritiikin”.

Rantahalvarin mukaan EK näkee työttömyysturvan suurimmiksi epäkohdiksi kannustinongelmat. Järjestö haluaa porrastaa ansioturvan tasoa sekä lyhentää sen kestoa. Oikeudenmukaisuusongelmaa voisi pienentää kaksinkertaistamalla kassojen jäsenmaksuilla rahoitettavan osuuden noin 10 prosenttiin ja laskemalla työttömyysvakuutusmaksuja, Rantahalvari sanoo.

Sen sijaan toinen työnantajajärjestö Suomen Yrittäjät kannattaa siirtymistä yleiseen ansioturvaan.

Mikael Pentikäinen.

”On kestämätöntä, että ansio­turva on rajattu vain kassojen jäsenille eikä sitä anneta kaikille työttömyys­vakuutusmaksuja maksaville”, sanoo järjestön toimitus­johtaja Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen viittaa kokoomuksen Lepomäen tavoin siihen, etteivät ammattiliitot halua luopua jäsenmagneetistaan: monet liittyvät liittoon osin siksi, että luulevat sen olevan edellytys ansioturvan saamiselle.

Todellisuudessa ammattiliitot ja työttömyyskassat toimivat juridisesti erillään toisistaan. Ansiosidonnaisen saamiseksi voi myös liittyä pelkkään työttömyyskassaan.

”On kuitenkin varjeltu mielikuvaa, että työttömyyskassa ja ammattiliitto kuuluvat yhteen. Tällä on haluttu pönkittää järjestäytymistä ja ay-liikkeen valtaa. Valtasyistä epäkohtaa ei ole myöskään haluttu aiemmin korjata”, Pentikäinen sanoo.

Kaikki SAK:n ja EK:n jäsenliitot eivät universaalia ansiosidonnaista tyrmää.

SAK:hon kuuluvan Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoi Twitterissä, että Lepomäen ehdotus on työstämisen arvoinen.

EK:n suuren jäsenliiton Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle puolestaan arvioi Twitterissä, että nykyjärjestelmän ylläpidolle on ”nykymaailmassa vaikea keksiä toimivaa perustetta”.

”Kaikki maksavat kuitenkin veronluonteisia työttömyysvakuutusmaksuja. Toki kustannukset nousisivat, jos turva säilyisi nykyisellään, mutta ei sekään oikein ole riittävä perustelu syrjivälle systeemille.”

Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan on kirjattu, että siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään tällä hallituskaudella jatkoselvitys. Sen tekemistä ei ole vielä aloitettu.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi perjantaina Ylelle, että työttömyysturvajärjestelmää tulisi muuttaa.

”On epäoikeudenmukaista, että ihmiset, jotka työskentelevät yhtä paljon, eivät välttämättä saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämä oikeudenmukaisuuskysymys pitäisi aikaa myöten pystyä korjaamaan”, Kulmuni sanoi.

Hänen mukaansa ratkaisut jäävät kuitenkin seuraavalle hallitukselle.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kirjoitti Twitterissä painottaneensa työttömyysturvan muutostarpeita jo alkuvuodesta.

”Koronakevät on alleviivannut sosiaaliturvan uudistamisen tarvetta. Viimeisimpänä jopa kokoomus on esittänyt ansioturvan laajentamista. On hyvä, että uudistustyölle on tukea oppositiossakin.”

HS ei tavoittanut vastuuministeri Aino-Kaisa Pekosta (vas) lomalta kommentoimaan asiaa.

Työttömyystuet|Kokoomus muutti kantaansa ja vaatii nyt ansiosidonnaista kaikille: ”Tämä järjestelmä ei ole oikeudenmukainen”, sanoo Elina Lepomäki

Koronavirus|Sadattuhannet suomalaiset maksavat työttömyysetuudesta, johon heillä ei ole oikeutta – ja lomautukset iskevät pahiten juuri heihin

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?