Haavisto: Suomi ei ole vielä tehnyt päätöstä Hongkongin luovutus­sopimuksen irtisanomisesta – HS:n haastattelemat poliitikot kannattavat EU:n yhteistä vastausta Kiinalle - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Hongkong

Haavisto: Suomi ei ole vielä tehnyt päätöstä Hongkongin luovutus­sopimuksen irtisanomisesta – HS:n haastattelemat poliitikot kannattavat EU:n yhteistä vastausta Kiinalle

EU-maiden ulkoministerit pohtivat vastausta Kiinan säätämiin Hongkongin turvallisuuslakeihin maanantaina.

Ulkoministeri Pekka Haavisto, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja, kansanedustaja Mikko Kärnä, ulkoasianvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki, ulkoasianvaliokunnan jäsen Ilkka Kanerva ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko.

Julkaistu: 10.7. 21:17

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomi ei ole toistaiseksi tehnyt päätöstä siitä, irtisanooko se rikoksesta epäiltyjen luovutussopimuksen Hongkongin kanssa. Tähän mennessä Australia ja Kanada ovat irtisanoneet vastaavat sopimukset vastatoimena Kiinan säätämälle Hongkongin turvallisuuslaille, joka kaventaa merkittävästi paikallisten poliittisia oikeuksia.

”Tässä ei ole vielä tehty sellaista päätöstä irtisanomisesta, mutta sen [luovutussopimuksen] soveltamiseen noudatetaan tällä hetkellä erityistä varovaisuutta tilanteen vuoksi”, Haavisto sanoi HS:lle perjantaina.

Hänen mukaansa ihmisten luovuttamiseen Hongkongiin liittyy nyt uusia riskejä.

”Olemme huolissamme ihmisten oikeudellisen aseman vuoksi. Myöskin kysymys on siitä, että joissain tapauksissa oikeudenkäynnit voivat olla suljettuja ja ihmisiä voidaan siirtää Hongkongista Manner-Kiinaan,” Haavisto kertoo.

Australia ilmoitti irtisanomispäätöksestä torstaina. Australian pääministerin Scott Morrisonin mukaan päätös johtuu ”olosuhteiden perustavanlaatuisesta muutoksesta”. Myös Kanada on katkaissut rikoksesta epäillyn luovutussopimuksen Hongkongin kanssa, ja torstaina Uusi-Seelanti ilmoitti harkitsevansa samaa.

Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki tuli voimaan heinäkuun alussa.

Suomi allekirjoitti luovutussopimuksen Hongkongin kanssa vuonna 2005. Sopimuksella rikoksesta epäilty henkilö voidaan luovuttaa Suomesta Hongkongiin, mutta näin ei ole koskaan tehty.

Haaviston mukaan Suomi aikoo olla erityisen varovainen uudessa tilanteessa ja pyrkii välttämään tilannetta, jossa henkilö joutuisi luovutettavaksi eteenpäin. Hänen mukaansa sopimus antaa mahdollisuudet pykälien tarkasteluihin ja rajauksiin, joita Suomi voi tehdä.

Hallitus kävi perjantaina keskustelua turvallisuuslaista ja luovutussopimuksesta. Haaviston mukaan hallituksen kanta on, että mahdollisista vastatoimista Kiinalle pitäisi sopia EU-tasolla.

”Meillä on sellainen näkemys, että EU on vahvimmillaan silloin, kun se voi toimia yhtenäisesti tällaisissa asioissa”, Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan EU-maiden keskuudessa tästä näyttää vallitsevan yksimielisyys.

EU-maiden ulkoministerit keskustelevat Hongkongin tilanteesta maanantaina. Samassa yhteydessä ministerit keskustelevat Saksan ja Ranskan ehdottamista vastatoimista Kiinalle.

EU:n yhteisiä toimia toivotaan myös eduskunnassa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps) katsoo, että Suomen pitäisi reagoida Kiinan toimiin nimenomaan yhdessä EU:n kanssa.

”Korostan sitä, että meidän pitää hakea EU:sta yhteistä isompaa linjaa asiaan. Eihän sekään ole eduksi yksittäiselle pienelle maalle kuten Suomi joutua Kiinan kaltaisen maan painostuksen alaiseksi”, Niikko sanoo.

”Onhan se huolestuttavaa, että ihmisoikeuskysymykset joutuvat ahtaalle Hongkongissa ja siinä mielessä Suomen pitää selkeästi ilmaista, ettemme hyväksy sellaista kehitystä, jossa kansalaisten itsemääräämisoikeutta pyritään tukahduttamaan väkivalloin”, hän lisää.

Niikon omat Kiina-yhteydet nousivat keskusteluun viime tammikuussa, kun Suomen Kuvalehti uutisoi tällä olleen tiedettyä syvempi sidos kiinalaisyritykseen, jonka toimintaa hän on poliitikon roolissa edistänyt.

”Uskon että yhteinen linja [ulkoministereiden kokouksessa] maanantaina löydetään”, Niikko sanoo.

Tähän luottaa myös Sdp:n Erkki Tuomioja, joka toimii ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtajana. Pienen maan ei kannata toimia tässä asiassa yksin, Tuomioja katsoo.

EU:n kanssa yhdessä toimimalla asialle saataisiin enemmän painoarvoa, sanoo myös kokoomuksen kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Ilkka Kanerva.

”Se on täysin selvää, että arvopohjaisesti katsottuna EU:n on tähän reagoitava. Eihän tämä ole mikään läpi sormien katsottava asia.”

Suomen pitäisi myös itsenäisesti tuoda ilmi, ettei ihmisoikeuksien ja kansalaisten vapauksien polkeminen ole hyväksyttävää, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki.

”On tietenkin hyvä, jos EU pystyy luomaan myös yhteisiä painostus- ja vastatoimia tilanteessa, jossa rikotaan kansainvälisiä sopimuksia ja lakia. Ongelmana on se, että EU:lta on vaikeaa saada yhtenäistä kantaa, koska on aina maita, jotka pystyvät blokkaamaan yhteisiä kannanottoja”, Arhinmäki sanoo.

Kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk) mukaan Suomella olisi nyt hyvä paikka profiloitua ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamisen kärkimaana tuomitsemalla Kiinan toiminta Hongkongissa.

Kärnä on pitänyt aihetta aktiivisesti esillä esimerkiksi Twitterissä.

”Olen hämmästellyt sitä, kuinka hiljaa meidän ulkopoliittinen johto on Kiinan tapauksessa ollut”, Kärnä sanoo.

Myös luovutussopimuksen irtisanomiselle löytyy tukea eduskunnasta. Purkamista kannattaa esimerkiksi Kärnä.

”Jos joku demokratia-aktivisti sinne Suomesta palautettaisiin, niin kohtalo olisi sama, kuin jos palautettaisiin homoseksuaali Iraniin. Pahimmillaan siitä seuraa kuolemantuomio, mutta ainakin loppuelämä vankeudessa”, Kärnä sanoo.

Myös Arhinmäen mielestä Suomen on syytä ”vakavasti harkita” sopimuksen irtisanomista. Hän huomauttaa, että hongkongilaiset ihmisoikeusaktivistit joutuvat turvallisuuslain myötä ahtaalle.

”Ei voi olla niin, että Suomi luovuttaisi ihmisiä, jotka ovat joutuneet poliittisista syistä pakenemaan maasta.”

Tuomiojan mukaan on huomioitava, ettei sopimuksen olemassaolo yksin tarkoita sitä, että Suomen pitäisi luovuttaa Hongkongiin ketään turvallisuuslain nojalla.

Kiinan säätämä Hongkongin turvallisuuslainsäädäntö antaa viranomaisille laajat valtuudet pidättää kansalaisia terrorismista, vallankumouksellisesta toiminnasta ja separatismista epäiltyinä.

Rikoksista voi saada jopa elinkautisen vankeusrangaistuksen, ja epäillyt voidaan viedä tuomittavaksi Manner-Kiinan puolelle.

Kanerva sanoo, että Kiinan toimet Hongkongissa saavat mietteliääksi.

”Nämä eivät tahdo jäädä yksittäistapauksiksi, vaan kertovat laajemmasta arvopohjasta maan politiikassa”, hän uskoo.

Turvallisuuslainsäädännön lakiteksti on laadittu tahallaan ympäripyöreästi siten, että poliittisen tulkinnan varaa jää paljon, arvioi Lapin yliopiston Kiinan kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen professori Matti Nojonen HS:lle viime viikolla. Kyseessä on Nojosen mukaan samalla jälleen uusi askel Kiinan suurvaltapyrkimyksissä.

Hongkong|Australia sanoi irti luovutus­sopimuksen Hong­kongin kanssa, Kiina närkästyi – Suomellakin on vastaava sopimus

Hongkong|Hongkongin uusi turvallisuus­laki saattaa tuntua Suomessa asti – HS etsi vastaukset viiteen olennaiseen kysymykseen kuohuttavasta laista

Hongkong|FT: Saksa ja Ranska esittävät EU:n yhteisiä vastatoimia Kiinalle Hongkongin turvallisuuslain vuoksi

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?