Jalkapannat ovat kalliita eivätkä käytännössä vaihtoehto nykytoimille, katsoo sisäministeriö – HS kävi hallitusohjelman kiisteltyä kirjausta koskevan selvityksen läpi - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Turvapaikkapäätökset

Jalkapannat ovat kalliita eivätkä käytännössä vaihtoehto nykytoimille, katsoo sisäministeriö – HS kävi hallitusohjelman kiisteltyä kirjausta koskevan selvityksen läpi

Tekninen valvonta maksaisi noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä olisivat käytännössä uusia kuluja, koska tekninen valvonta ei juuri vähentäisi nykyisiä turvaamistoimien kustannuksia, sisäministeriö arvioi.

Hallitusohjelmassa kaavaillaan teknistä valvontaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille. Teknistä valvontaa voidaan tehdä esimerkiksi jalkapannan avulla.

Julkaistu: 13.7. 15:27, Päivitetty 13.7. 16:53

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden jalkapannat tai muu tekninen valvonta eivät toisi kustannuksiinsa nähden mielekästä lisää suhteessa nykyisin käytettyihin turvaamistoimiin, asumisvelvollisuuteen ja säilöönottoon.

Tämä on yksinkertaistettuna päätelmä sisäministeriön poliisiosastolla laaditussa selvityksessä, joka koskee teknistä valvontaa ja siihen liittyvää hallitusohjelmakirjausta.

Keskustelu jalkapannoista alkoi uudelleen viime viikolla, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kommentoi asiaa lyhyesti Ylen haastattelussa. Ohisalo viittasi sisäministeriön selvitykseen ja sanoi, ettei jalkapantojen käyttöönotto olisi kustannustehokasta.

Hallituskumppani keskusta arvosteli lausuntoa ja viesti edellyttävänsä yhä, että hallitusohjelman kirjaus jalkapannoista toteutetaan.

HS kävi läpi Ohisalon esille nostaman selvityksen päätelmät.

Sisäministeriön selvitys katsoo, että hallitusohjelman teknistä valvontaa koskevassa kirjauksessa on hankalaa muun muassa se, että valvontaa kaavaillaan vaihtoehdoksi nykyisille turvaamistoimille, säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle.

Hallitusohjelman kirjaus kuuluu seuraavasti:

”Käynnistetään lakimuutos ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta.”

Selvityksen mukaan tekninen valvonta voisi kuitenkin lähinnä täydentää asumisvelvollisuutta, jos säilöönotto ei olisi tarpeellista tai mahdollista mutta pelkkä asumisvelvollisuus olisi riittämätön. Käytännössä tekninen valvonta ei siis voisi olla nykytoimien vaihtoehto.

Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Tero Kurenmaa selventää, että tekninen valvonta ei auttaisi estämään pakenemista niiden ihmisten tapauksessa, jotka ovat päättäneet paeta, koska pannan saa irrotettua järein keinoin. Se ei siis olisi vaihtoehto säilöönotolle esimerkiksi karkaamisvaarassa olevilla.

Säilöönotto on niin sanottu viimesijainen turvaamistoimi. Se tarkoittaa vapaudenmenetystä, joka ei perustu rikosepäilyyn tai rangaistukseen.

Asumisvelvollisuus taas riittää Kurenmaan mukaan niissä tapauksissa, joissa noudatetaan muutenkin sääntöjä. Asumisvelvollisuus on säilöönottoa lievempi toimi, jolla turvapaikanhakija voidaan määrätä asumaan nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä 1–4 kertaa vuorokaudessa.

”Ne, jotka noudattavat asumisvelvollisuutta ja ilmoittautumista, niin mitä he nyt enää tarvitsevat lisävahtimista jalkapannasta. Sillä saadaan tosiasiassa vain lisävalvontaa niille, jotka jo muutoinkin noudattavat tätä.”

Hallitusohjelman kirjauksessa viitataan myös siihen, että tekninen valvonta olisi ”vähemmän rajoittava” muoto kuin säilöönotto tai asumisvelvollisuus.

Säilöönotossa näin luonnollisesti olisi, sillä teknisellä valvonnalla ei riistettäisi ihmisen vapautta kokonaan kuten säilöönotossa.

Asumisvelvollisuuteen verrattuna tekninen valvonta ei kuitenkaan välttämättä olisi vähemmän rajoittavaa, sisäministeriö arvioi selvityksessään. Tämä johtuu siitä, että asumisvelvollisuuden kohdalla henkilö saa liikkua vapaasti ilmoittautumisten välillä. Jalkapannan tapauksessa valvonta olisi lähtökohtaisesti jatkuvaa.

”Voidaan tietysti ajatella, että esimerkiksi velvoite asua tietyssä yksityismajoitusasunnossa vastaanottokeskuksen sijaan olisi vähemmän rajoittava turvaamistoimi kuin asumisvelvollisuus”, selvityksessä pohditaan.

Keskeisin ongelma on kuitenkin selvityksen mukaan se, että valvonta olisi kallista suhteessa siitä saatuihin hyötyihin.

”Teknisestä valvonnasta mahdollisesti saatavien hyötyjen ei voida katsoa olevan tasapainossa siitä aiheutuvien kustannusten kanssa”, selvityksessä todetaan.

Järjestelmän rakentaminen ja ylläpito maksaisivat alustavien arvioiden mukaan noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa ilman henkilöstökuluja. Nämä olisivat käytännössä uusia kuluja, koska tekninen valvonta ei juuri vähentäisi nykyisiä turvaamistoimien kustannuksia, sisäministeriö arvioi.

Nykyisiä kustannuksia olisi selvityksen mukaan hyvin vaikea leikata merkittävästi lakkauttamatta toista nykyisistä kahdesta säilöönottoyksiköstä, koska niiden kulut ovat pääosin kiinteitä eivätkä muuttuisi, vaikka käyttöaste pienisi.

Säilöönottokapasiteettia taas ei pidetä järkevänä leikata, sillä muun muassa EU on edellyttänyt riittävää säilökapasiteettia tehokkaan palautusjärjestelmän ylläpitämiseksi.

”Tekninen valvonta jäisi niin vähälle käytölle, ettei olisi kokonaisuuden kannalta kustannustehokasta pistää niin paljon rahaa tällaiseen valvontaan”, Kurenmaa sanoo.

Hallituspuolueista erityisesti keskusta on pitänyt jalkapantoja esillä. Hallitusohjelman laatimisen jälkeen viime kesänä keskusta ja vihreät olivat julkisuudessa erimielisiä siitä, tarkoittaako ohjelman kirjaus yksiselitteisesti jalkapantoja vai voiko se tarkoittaa myös muunlaista valvontaa.

Sisäministeriön selvitys ei ota suoraan kantaa siihen, kannattaako tekninen valvonta toteuttaa jotenkin muuten kuin hallitusohjelmaan kirjatussa muodossa.

Se toteaa kuitenkin, että jos hanke katsotaan edelleen tarkoituksenmukaiseksi, tulisi teknisen valvonnan järjestelmä perustaa yhteen tai tarvittaessa kahteen valtion vastaanottokeskukseen ja varsinaisen valvonnan toteuttaisi vastaanottokeskuksen henkilöstö asumisvelvollisuuden valvomisen ohella.

Klo 16.30: Selkiytetty muotoilua koskien jalkapannan rajoittavuutta suhteessa asumisvelvollisuuteen ja säilöönottoon.

Politiikka|Keskustan kansan­edustajat arvostelevat sisä­ministeri Ohisalon jalkapanta­lausuntoa – ”Eihän näin asiallisesti asioita hoideta”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?