Ulko­ministeri Haavisto: Suomen luovutus­sopimusta Hongkongin kanssa ei pitäisi soveltaa – Virka­miehet selvittävät, mitä sopimuksen purkaminen vaatisi, sanoo oikeus­ministeri Henriksson - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Hongkong

Ulko­ministeri Haavisto: Suomen luovutus­sopimusta Hongkongin kanssa ei pitäisi soveltaa – Virka­miehet selvittävät, mitä sopimuksen purkaminen vaatisi, sanoo oikeus­ministeri Henriksson

EU:n ulkoministerit keskustelivat Kiinan säätämistä Hongkongin turvallisuuslaeista maanantaina Brysselissä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto saapui ulkoministerikokoukseen Brysseliin maanantaina.

Julkaistu: 13.7. 18:34, Päivitetty 13.7. 20:40

Euroopan unionin vastatoimet Kiinalle Hongkongin turvallisuuslakien johdosta ovat vasta suunnitelman asteella, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).

EU:n ulkoministerit keskustelivat EU:n reagoinnista Kiinan säätämiin Hongkongin turvallisuuslakeihin maanantaina Brysselissä.

Eri maissa keskusteluun ovat nousseet Hongkongin kanssa voimassa olevat rikollisten luovutussopimukset, jollainen myös Suomella on Hongkongin kanssa. Australia ja Kanada ovat irtisanoneet vastaavat sopimukset.

Sopimus on tehty hyvin toisenlaisissa olosuhteissa, Haavisto sanoo.

”Edelleenluovutus voisi sisältää suljettuja oikeudenkäyntejä tai pahimmassa tapauksessa kuolemanrangaistuksen uhan, jos ihminen siirtyy Manner-Kiinaan. Nämä ovat asioita, jotka ilman muuta suomalaisviranomaiset ottavat huomioon tässä uudessa tilanteessa. Oman käsitykseni mukaan tällaista sopimusta ei voi tällaisessa uudessa tilanteessa oikeastaan soveltaa”, Haavisto sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Haaviston mukaan noin kymmenellä EU:n jäsenvaltiolla on luovutussopimus Hongkongin kanssa.

”Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson voi sitten vastata siihen, mitä sopimuksen muodolliseen jäädyttämiseen tai purkamiseen tarvittaisiin.”

Henriksson kertoo HS:lle pyytäneensä virkamiehiltä selvityksen asiasta. Hänen mielestään olisi hyvä, jos EU toimisi asiassa yhdessä rintamassa.

”Näen sen niin, että tässä on nopeassa tahdissa selvitettävä, mitä vaaditaan [sopimuksen purkamiseen]”, Henriksson sanoo.

Oikeusministerin mukaan sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen tai irtisanominen vaatisi laajaa poliittisen tason harkintaa ja sekä tasavallan presidentin että eduskunnan myötävaikutusta.

Henrikssonin mukaan on aivan selvää, että tilanne Hongkongissa on nyt erilainen kuin silloin, kun Suomi on sopimuksen seitsemän vuotta sitten solminut.

”Ilman muuta selvää on, että nyt kun olosuhteet ovat muuttuneet, niin ei varmasti ketään luovutettaisi, mutta tässä pitää saada myös oikeudellinen puoli selvitettyä”, Henriksson sanoo.

Monet jäsenmaat kannattivat maanantaina puheenvuoroissaan EU:n yhteistä reaktiota Kiinalle, Haavisto kertoi toimittajille kokouksen jälkeen. Mitään konkreettista ei kuitenkaan vielä sovittu.

EU harkitsee esimerkiksi muutoksia hongkongilaisten viisumipolitiikkaan ja rajoitteita niin kutsuttujen kaksikäyttötuotteiden vientiin.

”On selvää, että yhteinen EU:n reaktio on se, jolla voi olla merkitystä tässä. Ei välttämättä se, että yksittäiset maat eritahtisesti reagoisivat”, Haavisto sanoi.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin mukaan EU:n viesti on kaksitahoinen. Hongkongille ja sen asukkaille EU haluaa osoittaa tukensa.

”Seisomme hongkongilaisten rinnalla”, Borrell sanoi kokouksen jälkeen uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Kiinalle viestimme on, että äskeiset toimet muuttavat sääntöjä. Ne vaativat lähestymistapamme tarkastelua ja vaikuttavat selvästi suhteisiimme.”

Borrellin mukaan turvallisuuslain lopullinen versio oli ”odotettua dramaattisempi”.

Jo ennen kokousta uumoiltiin, ettei EU aseta Kiinalle talouspakotteita. Tästä ei Haaviston mukaan ollutkaan keskustelua.

Financial Times uutisoi torstaina, että Ranska ja Saksa vaativat EU:ta lopettamaan valvontaan sopivien välineiden viennin Hongkongiin, helpottamaan Eurooppaan paenneiden poliittisten aktivistien pitkäaikaista oleskelua ja laajentamaan hongkongilaisille opiskelijoille myönnettäviä koulutusstipendejä.

Haaviston mukaan EU haluaa hakea täsmällisiä toimia, joilla voitaisiin auttaa nimenomaan niitä hongkongilaisia, joihin turvallisuuslaki eniten vaikuttaa.

Esimerkiksi opiskelijastipendien avulla voitaisiin säilyttää yhteys nuorempaan sukupolveen Hongkongissa, Haavisto sanoo.

Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki tuli voimaan heinäkuun alussa.

Kiinan säätämä laki antaa viranomaisille laajat valtuudet pidättää kansalaisia terrorismista, vallankumouksellisesta toiminnasta ja separatismista epäiltyinä.

Separatismiksi katsotusta toiminnasta voidaan jatkossa tuomita jopa elinkautiseen vankeuteen. Kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tapauksia voidaan siirtää tuomittavaksi Manner-Kiinan puolelle.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen varoitti viime kuussa Kiinaa ”erittäin kielteisistä seurauksista”, mikäli Kiina rajoittaa hongkongilaisten vapauksia. Hänen mukaansa Kiinan laatima laki rikkoo Hongkongin lainsäädäntöä ja Kiinan kansainvälisiä sitoumuksia.

Maanantain kokous oli ensimmäinen ulkoministerien kasvokkainen tapaaminen sitten koronapandemian puhkeamisen.

Kokouksessa keskusteltiin Hongkongin tilanteen lisäksi EU:n suhteista Turkkiin sekä siitä, miten EU voi tukea Latinalaisen Amerikan ja Karibianmeren maita koronaviruspandemiassa.

Hongkong|Haavisto: Suomi ei ole vielä tehnyt päätöstä Hongkongin luovutus­sopimuksen irtisanomisesta – HS:n haastattelemat poliitikot kannattavat EU:n yhteistä vastausta Kiinalle

Hongkong|FT: Saksa ja Ranska esittävät EU:n yhteisiä vastatoimia Kiinalle Hongkongin turvallisuuslain vuoksi

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?