Perustuslakivaliokunta: Huolet EU:n elpymisvälineestä vähentyneet oikeuspalvelun arvion johdosta, hallitus voi edetä neuvotteluissa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Eduskunta

Perustuslakivaliokunta: Huolet EU:n elpymisvälineestä vähentyneet oikeuspalvelun arvion johdosta, hallitus voi edetä neuvotteluissa

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai käsiteltäväkseen myös ulkoministeri Pekka Haaviston yli tuhatsivuisen esitutkintamateriaalin.

Julkaistu: 14.7. 11:37, Päivitetty 14.7. 16:43

Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi, että huolet Euroopan unionin 750 miljardin euron hätärahoituksesta ovat vähentyneet EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausunnon johdosta.

Hätärahoituksella on tarkoitus vastata koronaviruskriisin aiheuttamiin talousvaikeuksiin unionimaissa. Perustusvaliokunta käsitteli asiaa tiistaina välitarkastuksena.

”Neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähentää alustavan arvion mukaan niitä huolia, joita valiokunnan lausunnossa esitetään – – komission alkuperäisen ehdotuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa”, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) valiokunnan kokouksen jälkeen.

Valiokunta piti samalla edelleen voimassa aiemman kriittisen lausuntonsa elpymisvälineestä, sillä neuvotteluissa esitettyjä muutosehdotuksia komission ehdotuksiin ei ollut vielä saatettu eduskunnan käsiteltäviksi.

Sen sijaan valiokunta oli saanut valtioneuvostolta lisää valtiosääntöoikeudellista arviointia sisältävän U-kirjelmän, jossa analyysi oli Ojala-Niemelän mukaan aiempaa syvempää. Lisäksi valiokunnan käytettävissä oli oikeuspalvelun lausunto.

”Keskustelimme siitä, että sekä perussopimusten mukaisuuden osalta että tavallaan oikeusperustojen osalta nyt näyttää siltä, että ollaan lähempänä sitä, että ne ovat kunnossa. Mutta kaikkia nyansseja ei ehditty käsitellä. Lähtökohtaisesti katsoimme, että valtioneuvoston tavoitteet tässä asiassa ovat alustavasti oikean suuntaisia.”

Perustuslakivaliokunta esitti kesäkuussa lausunnossaan voimakkaita epäilyjä siitä, että komission silloinen ehdotus olisi EU:n perussopimuksen vastainen.

Valiokunta katsoi tuolloin, että komission ehdotus poikkeaisi perussopimuksen vaatimuksesta, jonka mukaan EU:n tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Toisin sanoen lainanotto olisi perustuslakivaliokunnan mielestä vähintään kyseenalaista.

Tämän jälkeen Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelu katsoi lausunnossaan toisin kuin perustuslakivaliokunta, ettei lainanottoa ole kielletty EU:n perussopimuksessa. Lisäksi oikeuspalvelu painotti, että EU voi hankkia lainaa, kunhan se varmistaa keinot hankkia tarvittavat varat lainojensa takaisin maksamiseksi.

Valiokunta katsoi aiemmin kesällä, ettei hallituksen pitäisi ”hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”.

Ojala-Niemelä totesi nyt, että valtioneuvosto voi edetä elpymisvälinettä koskevissa neuvotteluissa.

Perustuslakivaliokunta painotti silti edelleen, että paketin lainamäärää olisi syytä painaa alaspäin, mikä on ollut myös hallituksen kanta. Lisäksi olisi syytä pyrkiä rajoittamaan lainanottoa avustusmuotoisiin tukiin.

Ojala-Niemelä totesi, että valiokunnan lopullinen arvio elpymisrahastosta riippuu paljon siitä, minkälainen lopullinen neuvottelutulos on.

”Ehdotuksen valtiosääntöoikeudellinen arviointi on mahdollista tehdä vasta tämän jälkeen.”

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) halusi korostaa sitä, että valiokunnan vanha lausunto on yhä voimassa kaikilta osin.

”Valiokunta ei siis lieventänyt kantaansa. Ongelmat voivat vähentyä vain, jos esitykseen tehdään muutoksia. Oikeusvaltioperiaatetta on kunnioitettava vaikeissakin tilanteissa”, Häkkänen kirjoitti Twitterissä.

EU-maiden johtajat kokoontuvat perjantaina ja lauantaina neuvottelemaan elpymisvälineestä. Suomessa eduskunnan suuren valiokunnan odotetaan ottavan asiaan kantaa vielä torstaina.

Komission alkuperäisessä ehdotuksessa EU hankkisi rahoitusmarkkinoilta lainaa 750 miljardia euroa. Siitä 500 miljardia euroa annettaisiin jäsenvaltiolle avustuksina, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin, ja 250 miljardia euroa lainoina jäsenvaltioille.

Lainat maksettaisiin takaisin valtioiden suurempina jäsenmaksuina ja uusilla EU-veroilla, jotka kannettaisiin etenkin yrityksiltä. EU lyhentäisi ottamansa lainat vuosina 2028–2058.

Perjantaina esitellyssä neuvotteluehdotuksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel säilytti paketin 750 miljardin euron kokonaistason sekä lainojen ja avustusten välisen suhteen. Suomi on arvostellut molempia kohtia. Lainojen takaisinmaksu aloitettaisiin kuitenkin jo vuonna 2026, komission ehdotusta aiemmin, mitä Suomi oli toivonut. Lisäksi muutosesityksiä tuli tukien jakoperusteisiin.

Perustuslakivaliokunta käsitteli tiistaina myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) rikosepäilyihin liittyvää tapausta. Valiokunta sai keskusrikospoliisilta koskevan esitutkintamateriaalin. Materiaalia on yli tuhat sivua.

HS kertoi aiemmin, että keskusrikospoliisi epäilee Haavistoa kahdesta rikoksesta: virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Ojala-Niemelä ei vahvistanut rikosnimikkeitä.

”[Rikosnimikkeet] on salassa pidettäväksi leimattu”, hän sanoi.

Ojala-Niemelän mukaan asian käsittely valiokunnassa jatkuu heti syysistuntokauden alussa. Valiokunnan ratkaisu koetetaan saada pikaisesti, syys–lokakuussa.

”Ministerin oikeusturvan kannaltakin on tärkeää ratkaista asia mahdollisimman nopeasti.”

Ojala-Niemelän mukaan Haavisto voi hoitaa ministerin tehtäviä normaalisti.

Epäilty rikos on tapahtunut viime syksynä, jolloin ministeri Haavisto päätti siirtää ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin erimielisyyksien takia. Tapaus koski al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamista. Haavisto on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Käsittelynsä jälkeen perustuslakivaliokunta antaa mietintönsä asiasta ja ottaa kantaa muun muassa mahdollisiin rikosnimikkeisiin.

Eduskunnan täysistunto päättää aikanaan siitä, nostetaanko asiassa syyte. Tämä vaatisi yksinkertaisen enemmistön. Mahdollinen syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa.

Ojala-Niemelän mukaan valiokunnan jäsenet ryhtyvät nyt perehtymään materiaaliin ja se on toimitettu myös rikos- ja valtiosääntöoikeuden tuntijoille. Valtakunnansyyttäjä ei vielä ole ilmaissut kantaansa esitutkintamateriaaliin.

HS-analyysi|Mitä Haaviston rikosepäily merkitsee? Ministerikin on syytön kunnes toisin todistetaan, mutta poliittinen lasku voi langeta silti

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?