Pääministeri Sanna Marin (sd) osallistui tiistaina YK:n vuosittaiseen kestävän kehityksen korkean tason kokoukseen.
Marin osallistui kokoukseen etänä virka-asunnoltaan Kesärannasta.
Marin puhui kokouksen avausosiossa yhdessä YK:n pääsihteeri António Guterresin kanssa. Hän kertoi esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoitteesta ja globaalin koronaviruspandemian vaikutuksesta kestävän kehityksen tavoitteisiin.
”Kriisiä ei voi ratkaista kansallisilla yksipuolisilla toimenpiteillä”, Marin totesi.
Marin myös julkisti Suomen päätöksen rahoittaa osaltaan YK:n alaista koronakriisin jälleenrakennusrahastoa 3,5 miljoonalla eurolla.
Kaikkiaan 47 maan oli määrä esitellä kokouksessa globaalin kestävän kehityksen Agenda 2030 -maaraporttinsa.
Raporteissa tarkastellaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kansallisella tasolla.
Edistymistä arvioidaan 17 tavoitteen pohjalta. Ne liittyvät esimerkiksi köyhyyteen, tasa-arvoon, ilmastoon ja kulutukseen.
Suomi esitteli oman raporttinsa ensimmäisenä. Raportti on laadittu valtioneuvoston kanslian johdolla. Edellisen kerran Suomi on esitellyt vastaavan raportin YK:lle vuonna 2016.
Raportin mukaan Suomi on onnistunut kansainvälisellä tasolla hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.
Monet terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvistä tavoitteista Suomi saavutti jo 1960-luvulla, kertoo Tilastokeskuksen koostama raportin tilastoliite.
Suomen kestävän kehityksen haasteet liittyvät esimerkiksi tuotanto- ja kulutustapoihin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Haasteina Marin mainitsi myös palkkatasa-arvon toteutumisen ja vähemmistöjen kokeman syrjinnän Suomessa.
Tämänvuotinen kokouksen suuri teema on koronavirusepidemian vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Suomi korostaa kestävän elvytyksen merkitystä kriisistä toipumisessa.
”Suomella on hyvä maine edelläkävijänä kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon politiikan suunnittelussa ja hallinnossa sekä laaja-alaisessa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Myös maaraportti tuotettiin suomalaista yhteiskuntaa laajasti osallistaen. Useat eri tahot, kuten elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisön, kaupunkien ja alueiden sekä nuorten edustajat, osallistuivat raportin kirjoittamiseen”, valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan.
