THL: Koronatartuntojen jäljityssovelluksen on määrä tulla ladattavaksi elokuun lopussa – Näin se toimii - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Tartunnat

THL: Koronatartuntojen jäljityssovelluksen on määrä tulla ladattavaksi elokuun lopussa – Näin se toimii

Suomen jäljityssovelluksen ensimmäinen versio toimii vain kotimaassa. Jatkossa siihen on tarkoitus lisätä ominaisuus, jolla sovellus pystyisi kommunikoimaan myös muiden EU-maiden sovellusten kanssa.

Koronatartuntojen jäljityssovellus ei keräisi käyttäjästään paikkatietoja. Sen pitäisi tulla käyttöön Suomessa elokuun lopussa.

Julkaistu: 15.7. 17:12

Koronavirustartuntojen jäljittäminen mobiilisovelluksella näyttää olevan pian mahdollista Suomessa. Sovelluksen kehitys on edennyt aiemmin laaditun aikataulun mukaisesti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Sovelluksen on tarkoitus tulla käyttöön elokuun 31. päivänä. Silloin tulisi voimaan myös tartuntatautilakiin esitetty väliaikainen lakimuutos, jonka eduskunta on hyväksynyt.

”Tällä hetkellä näyttää, että hankkeessa edetään aikataulun mukaisesti. Toki kaikissa projekteissa täytyy huomioida yllättävien muutosten riski”, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.

Lisäksi hankkeessa on mukana sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Kela sekä valtion omistama sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitysyhtiö Sotedigi. Käytännön toteutuksesta vastaa ohjelmistoyhtiö Solita, joka valittiin hankkeeseen kilpailutuksella.

Yhtiö kertoo, että sovelluksen ja sen taustajärjestelmien kehitystyö on hyvässä vauhdissa. Testit on jo aloitettu.

”Sovellus näyttää jo hyvin pitkälle oikealta sovellukselta. Olemme onnistuneet testaamaan esimerkiksi altistusten havaitsemista”, sanoo Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä.

Hankkeessa on hyödynnetty myös kokemuksia, joita saatiin toukokuussa Vaasan keskussairaalassa tehdystä pilottihankkeesta. Sen taustalla olivat ohjelmistoyritykset Reaktor ja Futurice sekä tietoturvayhtiö Fraktal.

Sovelluksesta on tulossa ilmainen ja vapaaehtoinen. Sen voi ladata yleisimpiin Android-käyttöjärjestelmällisiin puhelimiin tai Applen puhelimiin, joihin on päivitetty käyttöjärjestelmän uusin versio.

Sovellus hyödyntää Bluetooth-teknologiaa. Kun kaksi sovelluksen käyttäjää on lähekkäin, heidän matkapuhelimensa lähettävät toisilleen signaalia, josta ei voi tunnistaa henkilöä. Kyseessä on ainoastaan jatkuvasti vaihtuva avainkoodi, jonka molemmat laitteet lähettävät toisilleen.

Koodi tallentuu puhelimeen siinä tapauksessa, että henkilöt ovat riittävän pitkän ajan lähekkäin, jotta altistuminen on teoriassa mahdollista. Tämän jälkeen koodit säilyvät molempien puhelimissa kolme viikkoa.

Jos toinen henkilöistä epäilee saaneensa tartunnan, hän käy ensin terveysaseman vastaanotolla. Jos koronavirustestissä havaitaan todennettu tartunta, henkilö saa terveydenhuollosta anonyymin avainkoodin, jonka hän itse syöttää sovellukseen varoittaakseen muita.

Vasta tämän jälkeen lähtee tieto muille, jotka ovat edellisten kahden viikon aikana olleet samassa paikassa virustartunnan saaneen kanssa.

”Alun perin tarkoitus oli jopa kertoa päivämäärä, jolloin mahdollinen altistuminen oli tapahtunut, mutta se ei olisi ollut tartuntatautilain puitteissa mahdollista”, Köykkä sanoo.

Tartuntojen jäljityssovelluksia on kehitetty samanaikaisesti useissa maissa. EU:ssa on keskusteltu mahdollisuudesta luoda yksi yhteinen sovellus kaikkien jäsenmaiden käyttöön.

Keskiviikkona EU-komissio kertoi, että se aikoo luoda yhteisen rajapinnan, jolla jäsenvaltiot voivat jakaa keskenään jäljityssovellusten edellyttämää anonyymiä tietoa. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi Euroopassa matkustavat suomalaiset voisivat saada ja jakaa tietoa mahdollisista tartunnoista myös muiden maiden kansalaisten kanssa.

Silloin jäsenmaiden asukkaat voisivat käyttää ainoastaan yhtä, kansallisesti luotua jäljityssovellusta.

Suomessa näillä näkymin elokuun lopussa julkaistavan sovelluksen ensimmäinen versio toimii ainoastaan kotimaisten käyttäjien kesken. Seuraavista versioista on tarkoitus tehdä kansainvälisesti toimivia.

”Sitä varten on mahdollista rakentaa taustajärjestelmä, joka jakaisi sovellusten käyttäjien avainkoodeja muiden maiden sovellusten taustajärjestelmien kanssa. Nämä kysymykset ovat kuitenkin vielä pitkälti auki”, Köykkä sanoo.

Suomalainen tartuntojen jäljityssovellus toimii yhdessä Kelan tietokannan kanssa. Se hyödyntää osittain terveyden itseseurantaan varten tehtyä Omaolo-järjestelmää.

Jos kunnan asukkaalla todetaan koronavirustartunta tai -altistuminen, hän saa toimintaohjeet joko Omaolo-palvelusta tai puhelimitse, jos kunnalla ei ole Omaolo-palvelua käytössään.

Tietoturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota, Köykkä sanoo. Sen varmistamiseksi altistukseen liittyvät tiedot käsitellään paikallisesti jokaisen käyttäjän omassa puhelimessa. Tieto pysyy nimettömänä, sillä sen enempää Kela kuin sovelluksen kehittäjätkään eivät näe, kenen tiedot liikkuvat taustajärjestelmien välillä.

Se on mahdollista, sillä käytössä on Applen ja Googlen luomat rajapinnat.

”Tässä on selkeä etu, kun sovelluksen toiminta on tehty suoraan käyttöjärjestelmätasolle. Se tarkoittaa, että puhelimen omat rajoitukset eivät haittaa sovelluksen toimintaa esimerkiksi silloin, jos akku on vähissä”, Köykkä sanoo.

Sovellus kuluttaa puhelimen akkua vain vähän. Käyttäjän pitää ainoastaan varmistaa, että laitteessa on virtaa ja että Bluetooth-ominaisuus on kytketty.

Näillä näkymin jäljityssovellus tulisi siis ladattavaksi elokuun lopussa. Sitä edeltävät sovelluskauppiaiden omat tarkistusprosessit, jotka voivat kestää viikkoja. Tästä huolimatta THL:ssä ja Solitalla ollaan luottavaisia, että sovellus tulee käyttöön annetussa aikataulussa.

”Haluamme tietysti, että mahdollisimman moni ottaa sovelluksen käyttöön. Kerromme kehitystyön etenemisestä ja aloitamme aktiivisen markkinoinnin lähempänä julkaisuajankohtaa”, THL:n Yrttiaho sanoo.

Tartunnat|Korona­tartuntojen jäljitykseen tarkoitettu mobiili­sovellus etenee, eduskunnan sosiaali- ja terveys­valiokunta näytti vihreää valoa laki­esitykselle

Tartunnat|STM: Mobiilisovellus hyödyttäisi tartuntaketjujen jäljittämistä, käyttöönotto menee loppukesään

Teknologia|Näin pilottivaiheessa oleva koronaviruksen jäljitys­sovellus toimii – Varsinainen testaus alkaa ensi viikolla Vaasassa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?