Vihreillä on budjetti­riihessä näytön paikka ilmasto­toimien suhteen: Maria Ohisalon mukaan hallitus ei voi välttää päätöksiä turpeesta - Politiikka | HS.fi

Vihreillä on budjetti­riihessä näytön paikka ilmasto­toimien suhteen: Maria Ohisalon mukaan hallitus ei voi välttää päätöksiä turpeesta

”Ei ole niin, että itsestään jotain tapahtuisi tai päästökauppa korjaisi”, vihreiden puheenjohtaja sanoo turpeen käytön puolittamisesta. Seuraava tavoite on suunnata vähintään puolet EU-elvytysrahasta ilmastotoimiin.

12.9. 2:00 | Päivitetty 12.9. 6:10

Hallituksella ja erityisesti vihreillä on ensi viikon budjettiriihessä näytön paikka ilmastotoimien suhteen.

Hallitus on toistellut keväällä 2019 kirjoitetun hallitusohjelman olevan ilmaston suhteen kunnianhimoisin ikinä, mutta konkreettisia päätöksiä Suomen päästöjen vähentämiseksi on toistaiseksi tehty vähän.

Hallitusohjelmassa listataan hengästyttävä määrä ilmastotavoitteita, mutta keinot ja aikataulut tavoitteisiin pääsemiseksi jäivät auki.

Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mielestä ei pidä paikkaansa, ettei ilmastotoimia olisi jo tehty.

”Meillä on päätökset esimerkiksi teollisuuden vihertymisen tukena olevasta ilmastorahastosta ja eri sektoreiden hiilibudjeteista eli siitä, miten eri toimialat vähentävät päästöjä. Yksi konkreettisimmista esimerkeistä on öljylämmityksestä luopumisen tuki, jota kansalaiset voivat hakea. Kun kesällä olin Kainuussa, ihmiset tulivat kyselemään siitä ja olivat siitä tosi innoissaan.”

Toki nämäkin voi laskea voitoksi, mutta nyt budjettiriihessä näistä alkuvaiheen toimista pitäisi päästä iso harppaus eteenpäin.

Hallitus haluaa Suomen olevan hiilineutraali vuonna 2035. Se tarkoittaisi, että Suomi tuottaa hiilidioksidipäästöjä korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin, lähinnä metsiin.

Oletko itse tyytyväinen ilmastopäätösten etenemisvauhtiin?

”Meillä on nyt parhaat mahdollisuudet vaikuttaa. Meillä on kunnissa enemmän valtuutettuja, hallituksessa enemmän ministereitä ja eduskunnassa enemmän kansanedustajia kuin koskaan. Kyllä se paikka täysin käytetään, niin hyvin kuin pystytään. Hallitusohjelma on kunnianhimoinen eikä se toteudu ilman askelia eteenpäin”, Ohisalo sanoo.

Ohisalon mukaan hallitus käy ensi vuonna puoliväliriihessään läpi, miten hyvin ilmastotavoitteissa on onnistuttu. Jos tarvitaan lisää päästövähennyksiä, niistä pitää päättää puoliväliriihessä.

 ”Varmaan tässä maailman­ajassa kaikki ymmärtävät, että leikkaus täytyy miettiä niin, ettei se syö kilpailukykyä.”

Helmikuussa hallitus kokoontui suureen ilmastokokoukseen Vuosaareen. Siellä sovittiin, että nyt budjettiriihessä korotetaan lämmityspolttoaineiden veroja vähintään sadalla miljoonalla eurolla. Vuoden takaisessa budjettiriihessä lisäksi todettiin, että tänä syksynä tehdään ratkaisu päästökauppakompensaatiosta.

Ohisalon mukaan ympäristölle haitallinen päästökauppakompensaatio yrityksille ei voi jatkua nykymuodossaan. Noin 80 miljoonaa euroa maksavalla kompensaatiolla hyvitetään raskasta teollisuutta siitä, että päästökauppa nostaa sen tarvitseman sähkön hintaa.

”Budjettiriihessä meillä on todella monta keskeistä palikkaa ratkaistavana. Tärkeintä on saada uskottava paketti ilmastotoimia, useasta erillisestä toimesta rakentuva kokonaisuus. Keskeisintä koko ajan on saada vähennettyä päästöjä”, Ohisalo sanoo.

Vihreiden tavoitelistan kärjessä on merkittävä leikkaus ympäristölle haitallisiin tukiin. Samaa mantraa toistavat useat muutkin puolueet, mutta jostain syystä päätöksenteon hetkellä ei ole kyetty kuin näpertelyyn.

Ohisalo sanoo, että vihreät ovat valmiita pohtimaan teollisuuden sähköistymistä edistäviä tukia.

”Pitkällä aikavälillä tuet täytyy kääntää kestävämmiksi. Voidaan lähteä myös siitä, että tuet kohdennetaan uudelleen”, Ohisalo sanoo.

Se tarkoittaisi esimerkiksi päästökauppakompensaatiossa sitä, että hallitus lopettaisi tuen nykymuodossaan, mutta ohjaisi raskaalle teollisuudelle vastikkeellista tukea. Sen saamisen ehtona olisivat esimerkiksi päästövähennystoimet. Rahoituksessa apuna voisi olla EU:n tuleva elpymisrahasto.

Toinen ympäristölle haitallinen tuki on turpeen alhainen verokanta. Hallitus on päättänyt puolittaa energiaturpeen käytön vuoteen 2030 mennessä.

”Turve on saastuttava energiamuoto. Hallitukseltakin tarvitaan toimia: ei ole niin, että itsestään jotain tapahtuisi tai päästökauppa korjaisi. Hallitus on tähän sitoutunut, ja kaikki puolueet lähtevät tästä”, Ohisalo sanoo.

Hänen mielestään hyvä lähtökohta voisi olla valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän pohjaesitys, jossa turpeen nykyinen vero kolminkertaistuu kolmessa vuodessa. Ohisalon mukaan Suomella on nyt EU-rahoituksen kautta hyvät mahdollisuudet auttaa turvetuottajia siirtymävaiheessa.

Ohisalon mielestä Suomi saa EU:sta hyvin tukea omalle hiilineutraaliustavoitteelleen, sillä tulevassa EU:n elpymisrahastossa ilmastotoimille annetaan suuri paino.

Suomen osuus elpymisrahastosta on noin 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Ohisalon mukaan budjettiriihen jälkeen tämän syksyn suurin tehtävä hallituksessa on hioa EU:n komissiolle suunnitelma elvytysrahaston käytöstä.

”Eurooppalaisittain 30 prosenttia siitä pitäisi ohjata ilmastotoimiin, mutta itse ajattelen, että vähintään puolet pitäisi olla rahaa, joka käytettäisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lisäksi olisi hienoa, jos esimerkiksi puoli miljardia euroa olisi käytettävissä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen.”

 ”Ymmärrän, että puolustetaan vanhoja tukimuotoja, mutta enää ei pitäisi tehdä sellaista, mikä on haitallista ympäristölle.”

Ohisalon mukaan myös yrityksistä tulee hallitukselle viestiä, että nyt olisi täydellinen paikka uudistaa suomalaisen teollisuuden matkaa kohti vähähiilisyyttä.

Yrityksistä on tullut kyllä toisenkinlaista viestiä hallitukselle kilpailukykyyn liittyen. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen moitti poliittisia päättäjiä avoimessa kirjeessään esimerkiksi dieselveron toistuvista korotuksista ja korkeasta sähköverosta.

”Näen huolen siten, että totta kai muutos pelottaa. Jokainen menetetty työpaikka on tragedia, mutta vihreällä teknologialla synnytetään uusia työpaikkoja enemmän kuin vanhoja häviää. Ymmärrän, että puolustetaan vanhoja tukimuotoja, mutta enää ei pitäisi tehdä sellaista, mikä on haitallista ympäristölle.”

Ilmastotoimien lisäksi hallitukselta odotetaan päätöksiä, jotka synnyttäisivät uusia työpaikkoja.

Vihreät ovat aiemmin ilmoittaneet kannattavansa ainakin eläkeputken poistamista, kunhan samalla huolehditaan työssä jaksamisesta. Ohisalo kiinnittäisi paljon huomiota siihen, että ihmiset eivät uupuisi ennen aikojaan.

Ohisalo nostaa työllisyystoimena esiin varhaiskasvatusmaksujen alennukset. Valtiovarainministeriö (VM) ei ottanut niitä mukaan omiin työllisyysesityksiinsä, koska ne maksavat valtiolle eivätkä auta julkisen talouden tasapainottamisessa.

VM:n ehdotukset eivät ole saaneet vihreiltä ja vasemmistopuolueita kovin suurta vastakaikua. Ohisalo sanoo sen sijaan odottavansa keskustelua Tukholman yliopiston taloustieteen professorin Markus Jäntin vetämän työryhmän työllisyyskeinoista.

Timo Harakka (sd) asetti kyseisen ryhmän työministeriaikanaan. Sen esitykset eivät välttämättä ehdi vielä budjettiriiheen.

Vihreiden jakaessa ministerisalkkujaan etenkin Ohisalon oma sisäministerin paikka herätti ihmetystä. Ohisalon mielestä kaikilla salkuilla on kiinnekohdat vihreiden keskeisimpiin teemoihin, esimerkiksi ihmisoikeuksien edistämiseen.

Ohisalo katsoo itse saaneensa myös sisäministeriössä eteenpäin vihreitä teemoja, esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaa isoissa hankkeissa tai yhdenvertaisuuskysymysten nostamista esiin poliisin työssä.

”Koen, että kädenjälki näkyy.”

Pekka Haavisto ja Maria Ohisalo vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa helmikuussa.­

Muiden ministereiden näkyvyydessä on ongelmia: se on joko liian vähäistä, kuten ympäristöministeri Krista Mikkosella, tai puolueelle kiusallista, kuten ulkoministeri Pekka Haavistolla. Perustuslakivaliokunta tutkii nyt syksyllä epäilyjä siitä, että Haavisto olisi syyllistynyt virkarikokseen.

Ohisalon mukaan hallitustyö jatkuu normaalisti, eikä hän kommentoi Haaviston tilannetta enempää.

Maria Ohisalo

Sisäministeri eli johtaa ministeriötä, joka vastaa muun muassa poliisiasioista, rajavalvonnasta, hätäkeskuksista ja maahanmuutosta.

Vihreiden puheenjohtaja vuodesta 2019.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Helsingistä.

35-vuotias.

Väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi sosiologiasta vuonna 2017. Tutkinut suomalaista köyhyyttä, kuten ruoka-apua ja pitkäaikaisasunnottomuutta.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat