Ympäristöjärjestöjen mielestä turpeessa olisi tarvittu tiukempia toimia – teollisuus kiittelee sähköveron alennusta - Politiikka | HS.fi

Ympäristöjärjestöjen mielestä turpeessa olisi tarvittu tiukempia toimia – teollisuus kiittelee sähköveron alennusta

Budjettiriihen päätökset eivät vielä riitä takaamaan, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Nyt katettiin vain osa Suomen ilmastopaneelin laskemasta ”päätöskuilusta”.

Turvetta nostettiin Kalliosalon nevalla Seinäjoella elokuussa 2019.­

16.9. 19:09

Hallitus päätti budjettiriihessä korottaa lämmityspolttoaineiden eli kivihiilen, kevyen ja raskaan polttoöljyn, maakaasun ja myös turpeen verotusta yhteensä 105 miljoonalla eurolla. Tämä vaikuttaa ihmisten asumiskustannuksiin, muun muassa kaukolämmön hintaan.

Lue lisää budjettipäätöksistä täältä.

Turpeen vero melkein kaksinkertaistuu, kun verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohti. Turpeelle jää silti edelleen huomattava verotuki.

Jos turvetta verotettaisiin samoin kuin muitakin polttoaineita, sen verotuksen pitäisi olla kymmenkertainen nykyiseen verrattuna. Jos ottaa huomioon muiden polttoaineiden saaman tuen yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, turpeen veron pitäisi silloinkin olla kuusin- tai seitsenkertainen nykytasoon nähden.

Muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace pitävät turpeen veropäätöstä riittämättömänä, ja ympäristöjärjestöt olisivatkin halunneet tiukempia toimia.

”Päätös on vahvempi kuin pelkkä minimikorotus, mutta on selvää, että turpeen polton on loputtava nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen tiedotteessa.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii turpeen käytölle päättymispäivää lailla ja kerää asiasta edelleen kansalaisaloitetta.

Turpeesta lämmityspolttoaineena halutaan eroon, koska se on hyvin saastuttavaa. Hallituksen tavoitteena on puolittaa sen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Turpeen puolustajien mielestä päästökauppa ja päästöoikeuksien ennustettu hinnan nousu olisivat riittäneet takaamaan sen, että energiantuottajat luopuvat lähivuosina turpeesta, koska se käy kilpailukyvyttömäksi halvempiin polttoaineisiin verrattuna.

Hallituksessa etenkään vihreät eivät ole katsoneet tämän riittävän edes nyt tehdyn veronkorotuksen kanssa, vaan turpeeseen aletaan vastaisuudessa soveltaa niin sanottua lattiahintamekanismia.

Se tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että turpeen verotus kiristyy, jos päästöoikeuksien hinta jää liian matalaksi. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan mekanismin yksityiskohdista päätetään lopullisesti vuoden 2021 kehysriihessä. Valmistelu tehdään ”tiedepohjaisesti”.

Turpeesta eroon pääsy on yksi osa hallituksen tavoitetta nostaa Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2035. Se tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin eli esimerkiksi metsiin.

Turpeen veronkorotuksen lisäksi hallitus päätti, että raskaalle teollisuudelle maksetusta päästökauppakompensaatiosta luovutaan nykymuodossaan. Päästökauppakompensaatiolla teollisuudelle on korvattu se, että päästökauppa nostaa niiden sähkön hintaa.

Tätä pidetään ympäristön kannalta haitallisena tukena, koska se ei kannusta luopumaan fossiilisista polttoaineista.

Tilalle tulee energiaa paljon käyttäville yrityksille räätälöitävä sähköistämistuki, joka on voimassa vuosina 2021–2025 ja jonka puolestaan pitäisi kannustaa yrityksiä parantamaan energiatehokkuutta ja lisäämään prosessiensa sähköistämistä.

Sekä ilmaston että teollisuuden kilpailukyvyn kannalta merkittävä päätös on se, että hallitus alentaa teollisuuden sähköveron EU:n sallimalle minimitasolle heti ensi vuoden alusta.

Muuten riihen päätöksille nyrpeä Elinkeinoelämän keskusliitto pitää sähköveron alennusta ”erinomaisena”, mutta haukkuu samaan hengenvetoon lämmityspolttoaineverotuksen kiristyksen ja päästökauppakompensaation korvaamisen sähköistämistuella.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies huomauttaa järjestön tiedotteessa, että sähköistämistuen sisältöä ei ole määritelty. Hänen mukaansa se voi luoda epävarmuutta yritysten investointipäätöksiin.

Teollisuus maksaa nyt sähköveroa noin 0,7 senttiä kilowattitunnilta, kun EU-minimi on 0,05 senttiä kilowattitunnilta. Tosin teollisuus ei käytännössä maksa näin suurta veroa, sillä nykyisin voimassa on energiaveron palautusjärjestelmä, joka tosiasiassa laskee paljon energiaa käyttävien yritysten sähköveron 0,11–0,14 senttiin kilowattitunnilta.

Kun nyt mennään sähköverossa EU-minimiin, myös palautusjärjestelmästä poistuu automaattisesti noin kaksi kolmasosaa, kun veroa ei palauteta enää sähköverosta.

Jäljelle jäävästä fossiilisiin polttoaineisiin liittyvästä energiaveron palautuksesta luovutaan neljän vuoden määräajassa niin, että vuodelta 2025 yritykset eivät ole enää siihen oikeutettuja.

Tämän lisäksi hallitus aikoo siirtää kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit alempaan sähköveroluokkaan. Tämä piti toteuttaa jo vuoden 2021 alusta, mutta näyttää siltä, että päätös onkin monimutkaisempi ja venyy vuoteen 2022. Konesaleista isoimmat on jo aiemmin siirretty alempaan veroluokkaan.

Tämän tarkoituksena on hyödyntää hukka- ja ylijäämälämpöä entistä paremmin ja sitä kautta korvata fossiilisia polttoaineita lämmityksessä.

Hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 tarkoittaa, että päästöjä on vähennettävä noin 35 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Vuonna 2035 päästöt saisivat olla enimmillään noin 21,4 megatonnia.

Tammikuussa Suomen ilmastopaneeli arvioi, että Suomen toimien ja tavoitteen välillä on merkittävä kuilu: tarvittavia 35 megatonnin päästövähennyksiä on sovittu vasta noin 16 megatonnin edestä, eli tavoitteen ja toimien välillä on noin 19 megatonnin päätös- ja toimeenpanokuilu.

Hallituksesta arvioidaan, että turvepäätös ja teollisuuden sähköveron alentaminen kurovat tuota kuilua umpeen 3–4 megatonnia. Edessä on vielä vaikeita rasteja, muun muassa se, miten liikenteen päästöjä saataisiin nykyistä alemmaksi. Se vaatii isoja muutoksia liikenteen veroihin ja maksuihin.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat