Miten käy yli 55-vuotiaille työntekijöille? Eläkeputki poistuu, mutta muu selviää loppuvuodesta - Politiikka | HS.fi

Miten käy yli 55-vuotiaille työntekijöille? Eläkeputki poistuu, mutta muu selviää loppuvuodesta

Moni hallituksen huoli ratkeaisi, jos Suomessa yli 55-vuotiaat kävisivät töissä yhtä paljon kuin Ruotsissa.

Yli 55-vuotiaille harvoin löytyy töitä te-toimistoista. Kuva Pasilan te-toimistosta Helsingistä.­

18.9. 2:00 | Päivitetty 18.9. 6:20

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus kertoi keskiviikkona, miten se lisää työllisyyttä 31 000–36 000 ihmisellä.

Tämä on vasta alkua, sillä hallitus on sitoutunut tekemään päätökset, joilla työllisyys kohentuu 80 000 ihmisellä.

Hallitus kirjasi ratkaisut yli 30 000 työllisestä ikään kuin tehdyiksi, vaikka osa päätöksistä on kovin kesken.

Hallitus antoi vielä työmarkkinajärjestöille mahdollisuuden sopia yli 55-vuotiaiden työllisyyden vahvistamisesta yli 10 000 henkilöllä.

Tehtävänannossa ei mainita lainkaan eläkeputkea eli ikääntyneen työttömän mahdollisuutta saada ansiosidonnaista eläketurvaa aina eläkeikäänsä saakka.

Todellisuudessa hallituksen vaatimus kymmenestätuhannesta työllisestä ei toteudu, ellei eläkeputkea poisteta.

Työmarkkinajärjestöt voivat neuvotella eläkeputken aikataulusta ja jaksottamisesta, mutta eivät käytännössä siitä, etteikö se poistuisi.

Hallituksen työllisyysneuvotteluissa oli esillä myös vaihtoehto, että se tekee itse päätökset, mutta vasemmistoliiton ja Sdp:n toiveesta työmarkkinajärjestöille annettiin marraskuun loppuun aikaa antaa oma ehdotuksensa.

Hallituksen on poliittisesti helpompi poistaa eläkeputki, jos palkansaajien ja työnantajien etujärjestöt ovat samaisen päätöksen jo tehneet.

Jos ehdotusta ei synny, hallitus on sitoutunut tekemään päätökset eläkeputkesta.

Yli 55-vuotiaiden heikossa työllisyydessä ei ole kyse vain eläkeputkesta, vaan myös ikärasismista, asenteista ja monista rakenteista, jotka tuuppivat ikääntyneitä eläkkeelle.

Tutkimusten mukaan aina kun eläkeputkea on tiukennettu, yli 55-vuotiaiden työllisyys on kohentunut.

Vertailu Ruotsiin on Suomen kannalta julma. Ruotsissa ei ole eläkeputkea, mutta ei myöskään samanlaista ikärasismia kuin Suomessa. Ruotsissa myös lyhennetty työaika on yleisempää kuin Suomessa, jossa työnantajat ovat varsin kyvyttömiä joustamaan työajoissa.

Ruotsissa 76,4 prosenttia 55–64-vuotiaista oli töissä vuoden 2018 lopussa. Suomen vastaava työllisyysaste oli tuolloin 62,5 prosenttia.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on pitänyt ikääntyneiden surkeaa työmarkkina-asemaa Suomen ehkä keskeisimpänä työllisyysongelmana.

Hän sanoi vuosi sitten, että Suomessa olisi 91 000 työllistä enemmän, jos 55–64-vuotiaiden työllisyysaste olisi yhtä korkea kuin Ruotsissa.

Ero on enemmän kuin koko hallituksen työllisyystavoite.

Hallitus perusti yli vuosi sitten seitsemän työryhmää, joiden tehtävä oli löytää työllisyyttä lisääviä keinoja. Työryhmistä opittiin ainakin se, että palkansaajien ja työnantajien edustajat keskittyvät nykyään lähinnä haukkumaan toisiaan.

Ei ole siis lainkaan varmaa, pääsevätkö työmarkkinajärjestöt sopimukseen. Ratkaisua yritettäneen silti tosissaan.

Työnantajapuolta kiinnostaa lähinnä eläkeputken poistaminen ja se, etteivät yritysten kustannukset lisäänny, kun ikääntyneiden työntekijöiden asemaa mahdollisesti parannetaan.

Hallitus on asettanut erityisesti kaksi reunaehtoa työmarkkinajärjestöille.

Ratkaisun pitää vahvistaa julkista taloutta eli valtiolle sen hintalappu ei saa olla kummoinen. Sen lisäksi hallitus edellyttää, että esityksellä edistetään ikääntyneiden jaksamista, työkykyä, osaamista ja muutosturvaa.

Ilman pehmennysosaa työnantajan kiinnostus neuvotteluihin olisi jokseenkin nolla.

Työnantajien kannattaa silti ainakin yrittää kompromissia palkansaajien kanssa, sillä vaara on, että hallituksen päätös on työnantajien näkökulmasta kurjempi. Työnantajaa tietysti kiinnostaa, että myös ikääntyneiden työpanos on käytössä, kun työikäinen väki vähenee.

Työnantajapuoli tietää, että moni palkansaajajärjestöjen jäsen vastustaa raivokkaasti eläkeputken poistamista. Näin ollen palkansaajat voivat asettua poikkiteloin ja siirtää vastuun takaisin hallitukselle. Palkansaajapuoli voi perustellusti uskoa, että Sdp:n johtama hallitus tekee varsin kohtuullisen ratkaisun työntekijöiden kannalta.

”Myös työnantajien roolia työkyvyn ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn on vahvistettava”, lukee jo toimeksiannossa.

Työmarkkinajärjestöjen ratkaisu olisi etenkin vasemmistoliitolle ja Sdp:lle huojennus, sillä eläkeputken poisto voi syödä niiden kannatusta.

Työnantajapuolella ei ole mitään kiinnostusta auttaa vasemmistopuolueita hädän hetkellä. Neuvotteluissa on kuitenkin kaikki mahdollisuudet löytää myös työnantajille ratkaisu, joka lisää työvoiman määrää ja jopa laatua.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat