Opetusministeri Andersson: Hallitus laskee pieni- ja keskituloisten varhais­kasvatusmaksuja, nollamaksuluokkaan nostetaan lisää perheitä - Politiikka | HS.fi

Opetusministeri Andersson: Hallitus laskee pieni- ja keskituloisten varhais­kasvatusmaksuja, nollamaksuluokkaan nostetaan lisää perheitä

Opetusministeriö pyrki päättämään mallista varhaiskasvatusmaksujen alentamiseksi vielä perjantaina, jotta budjettilakia päästään valmistelemaan.

Hallitus aikoo alentaa pieni- ja keskituloisten varhaiskasvatusmaksuja. Todennäköisesti se tarkoittaa, että lisää perheitä nostetaan nollamaksuluokkaan, jossa päivähoitomaksuja ei peritä lainkaan.­

25.9. 14:56 | Päivitetty 25.9. 16:44

Varhaiskasvatusmaksut alentuvat ensi vuoden elokuussa etenkin pieni- ja keskituloisilla, sanoo opetusministeri Li Andersson (vas) HS:lle. Myös niin sanottua nollamaksuluokkaa on ministerin mukaan määrä laajentaa nykyisestä.

Opetusministeriö pyrki päättämään varhaiskasvatusmallin yksityiskohdista vielä perjantaina. Päätöksellä alkaakin olla kiire, jotta budjettilakia asiakasmaksuista päästään valmistelemaan.

Hallitus päätti budjettiriihessään, että varhaiskasvatuksen eli päivähoidon maksujen alentamiseen käytetään 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Maksujen on määrä alentua jo ensi vuoden elokuusta lähtien.

Todennäköisimpänä keinona alentaa maksuja on jo aiemminkin pidetty sitä, että lisää perheitä nostetaan nollamaksuluokkaan, jossa päivähoitomaksuja ei peritä lainkaan.

Jo nyt arviolta kolmasosa kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasperheistä kuuluu nollamaksuluokkaan. Muutama kunta ei peri maksuja muiltakaan. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Kustavi, Paltamo, Utajärvi, Vaala, Rautavaara ja Pyhäjärven kaupunki.

Käytännössä nollamaksuluokan laajentaminen ja maksujen alentaminen muissa maksuluokissa tapahtuisivat tarkistamalla tulorajoja.

Varhaiskasvatuksen kuukausimaksu määritellään perheen koon ja tulojen sekä palvelutarpeen mukaan.

Enimmäismaksu on nykyisin ensimmäisestä lapsesta 288 euroa kuukaudessa ja pienin perittävä maksu on 27 euroa.

Toisesta lapsesta maksu on enintään puolet nuorimman lapsen maksusta eli enintään 144 euroa kuukaudessa. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.

Uusimmat indeksitarkistukset maksuihin tehtiin elokuun alussa.

Yhden lapsen yksinhuoltajalla vähimmäistuloraja on nyt taulukon mukaan 2 136 euroa kuukaudessa. Neljän hengen perheessä vastaava raja on 3 129 euroa kuukaudessa.

Kunnille hallitus on luvannut korvata alennukset eli vähentyvät maksutuotot korottamalla yhteisöveron jako-osuutta.

Hallitus arvioi myös, että varhaiskasvatusikäisten ikäluokkien pienennyttyä osallistujien määrän kasvu voitaisiin pääosin toteuttaa kustannustehokkaasti ilman että kiinteät kustannukset tuntuvasti nousevat.

Kuntaliitto muistuttaa, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot kunnille ovat jo vähentyneet tuntuvasti viime vuosina. Edelliselläkin vaalikaudella hallitus päätyi alentamaan maksuja, vaikka aikoi ensin nostaa niitä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen päätös alentaa maksuja tulikin Kuntaliitolle yllätyksenä, sillä uusimmat maksualennukset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta.

”Tuo 70 miljoonan euron summahan on todella iso”, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta. Hän on huolissaan myös siitä, miten alennukset vaikuttavat yksityiseen tuotantoon, jota kunnat hyödyntävät.

Yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita tuotetaan palvelusetelillä, yksityisen hoidon tuella, kuntalisillä ja ostopalveluna. Yksityisten palveluiden osuus on noin viidennes.

”Hallitushan esittää tätä 70 miljoonan euron alennusta kunnan perimään asiakasmaksuun. Tässä summassa ei ole huomioitu sitä vaikutusta, joka todennäköisesti syntyy yksityisessä toiminnassa”, Lahtinen huomauttaa.

Lahtisen mukaan kunnissa todennäköisesti halutaan, että suhde palvelusetelin omavastuuosuuden ja kunnan varhaiskasvatuksesta perimien asiakasmaksujen välillä ei karkaa käsistä vaan säilyy nykyisellä tasolla.

Lahtinen pelkää, että kunnat joutuisivat korvaamaan yksityisille palveluntuottajille asiakkaiden omavastuuosuuksien mahdollisia supistumisia.

”Hallitukselta on unohtunut tulorajojen laskemista koskevaa päätöstä tehdessään, että valtion tulee kompensoida varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentuminen vastaavalla korotuksella Kelan kautta maksettaviin yksityisen hoidon tukiin ja kuntien maksamiin kuntalisiin”, sanoo Hyvinvointiala Halin johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki. Hali edistää yksityisten palveluiden tuotantoa.

Lahtista epäilyttää myös se, lisäisikö maksujen alennus esimerkiksi niiden äitien työllisyyttä, jotka ovat pitkään kotona kotihoidon tuen turvin. ”Heillä ei useimmiten ole työpaikkaa tai koulutusta.”

Hallitus perustelee maksujen alennusta lähinnä työllisyysvaikutuksilla. Maksujen alentaminen lisäisi hallituksen mukaan työnteon kannustimia, kun se parantaisi työstä saatavaa taloudellista hyötyä.

Tavoitteena on kannustaa varsinkin pieni- ja keskituloisten perheiden ja etenkin pienten lasten äitejä palaamaan töihin. Samalla lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen kasvaisi. Etenkin alle kolmivuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on Suomessa vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta kutsuu nyt suunniteltua maksujen alentamista nappikaupaksi, joka tuskin houkuttelee kovin monia äitejä kotoa töihin. Kososenkin mukaan maksujen alentaminen voi kuitenkin hiukan lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Julkisen talouden kannalta Kosonen näkee lopputuloksen negatiivisena, eli yhdelle työpaikalle kertyy hintaa.

Kososen mukaan maksuissa on nyt myös se ongelma, että ne alkavat nousta kovin jyrkästi tulojen kasvaessa. Kannustimien parantamiseksi progressiota tulisikin loiventaa, Kosonen ehdottaa.

”Kunnollinen perhevapaauudistus olisi tehokkaampi työllisyyskeino, jos samalla lasten kotihoidon tukea ja hoitovapaata lyhennettäisiin.”

Hallitusohjelmassa kuitenkin sovittiin, ettei hallitus puutu kotihoidon tukeen, joka on keskustalle tärkeä.

Kosonen oli pari vuotta sitten yksi kolmesta selvityshenkilöstä, jotka laativat vuoteen 2030 asti ulottuvan ehdotuksen varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että maksujen alentaminen kasvattaisi työllisyyttä 2 500–3 700 hengellä.

Valtiovarainministeriössä on myös laskettu erilaisia vaihtoehtoja maksujen alentamiseen. Varhaiskasvatuksen nollamaksuluokan laajentaminen nostamalla maksujen tulorajoja esimerkiksi 35 prosenttia vähentäisi varhaiskasvatusmaksutuloja noin 70 miljoonalla eurolla vuotta kohden. Kahden lapsen perheessä se tarkoittaisi tulorajan nousua 2 136 eurosta 2 884 euroon kuukaudessa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen suhtautuminen varhaiskasvatukseen ja sen maksuihin oli kaksijakoinen.

Hallitusohjelmassa varhaiskasvatuskin joutui menoleikkuriin monella tapaa, kun kokopäiväinen päivähoito-oikeus puolitettiin lapsilta, joiden vanhemmat olivat työttömiä. Myös ryhmäkokoja kasvatettiin. Marinin hallitus kumosi nämä päätökset.

Varhaiskasvatuksen maksuja Sipilän hallituksen oli määrä alun perin korottaa, mutta lopulta niitä päädyttiin alentamaan – kahteenkin otteeseen.

Viimeksi maksut laskivat vuoden 2018 alusta. Tuolloin esimerkiksi toisen lapsen sisaralennus nousi 10 prosentista 50:een, ja muutenkin maksut alenivat. Nollamaksuluokkaan pääsi tuolloin noin 6 700 uutta perhettä.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat