Suomeen tulee 21 maakuntaa, joita kutsutaan hyvinvointialueiksi: ”Hyvillä asioilla voi olla monta nimeä” – Hallitus kertoi sote-uudistuksen päälinjat - Politiikka | HS.fi

Suomeen tulee 21 maakuntaa, joita kutsutaan hyvinvointialueiksi: ”Hyvillä asioilla voi olla monta nimeä” – Hallitus kertoi sote-uudistuksen päälinjat

Uudistuksen isot linjat pysyvät ennallaan: hallitus aikoo perustaa maakunnat, joille sote ja pelastustoimi siirretään.

13.10. 12:28 | Päivitetty 13.10. 16:11

Hallitus kertoi tänään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen lausuntokierroksen perusteella tehdyistä muutoksista.

Yksi keskeisimmistä muutoksista koskee sitä, millä tavoin rahoitus jakautuu kunnille ja maakunnille. Tämä on hiertänyt etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Niitä ovat harmittaneet verotulojen menetys ja varojen riittäminen omille kuntalaisille.

Tätä yritettiin nyt tasata. Valtionosuuksien jakoon tulee kriteeri, jonka mukaan väestönkasvuun perustuen kunta voi saada lisärahoitusta. Valtio jakaa tätä kautta noin 29 miljoonaa euroa lisärahaa kunnille.

Lisäksi työryhmä laski sitä summaa, jonka kunta voi käytännössä enimmillään hävitä rahoituksessa. Pysyvän siirtymätasauksen enimmäismääräksi ehdotetaan 60:ta euroa suuntaansa asukasta kohden aiemman 100 euron sijaan. Myös alueiden siirtymätasauksia muutettiin.

HS näytti tilaisuuden suorana lähetyksenä ja seurasi sitä hetki hetkeltä. Seurannan löydät jutun lopusta.

Uudessa esityksessä muuttui lisäksi uusien alueiden nimi. Ennen sote-maakunniksi kutsuttuja alueita kutsutaan nyt hyvinvointialueiksi.

Uudistuksen suuret linjat säilyivät ennallaan. Hyvinvointialueita on 21, ja palveluiden tuottamisesta vastaa lisäksi Helsingin kaupunki.

Ministerityöryhmä selkeytti myös yksityisten palveluntarjoajien käyttämisen ehtoja. Meri-Lapissa Länsi-Pohjan sairaala on tällä hetkellä ulkoistettu yksityiselle palveluntarjoajalle Mehiläiselle. Tämä ulkoistus mitätöidään ja sen on päätyttävä vuoteen 2025 mennessä. Sairaalan jatko julkisin varoin turvataan vuoteen 2032 asti.

Toinen sairaalalinjaus koskee Savonlinnaa. Osa Etelä-Savoon kuuluvista kunnista olisi halunnut siirtyä Pohjois-Savon alueelle. Tätä muutosta ei tehty. Sen sijaan Savonlinnan keskussairaalan yhteispäivystyksen jatko turvataan vuoteen 2032 saakka.

Paikalla tilaisuudessa oli perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) lisäksi hallituksen sote-ministeriryhmään kuuluvat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd), ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr), opetusministeri Li Andersson (vas) ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r). Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) oli paikalla esittelemässä hänen vastuullaan olevan pelastustoimen uudistusta.

Kukin ministeri kommentoi uudistusta oman puolueensa näkökohdista. Saarikko korosti uudistuksen merkitsevän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääntymistä, Mikkonen korosti hyvinvointinäkökulmaa.

Paateron mukaan Sdp:lle tärkeää oli vahvan julkisen järjestäjän rooli. Samaa korosti Andersson, joka puhui terveydenhuollon laajamittaisten ulkoisten päättymisestä.

Hallitus esitteli sosiaali- ja terveysministeriössä kirjoitetut sote- ja maakuntalait alkukesästä ja lähetti ne lausuntokierrokselle, joka päättyi syyskuun lopussa. Lausunnoissa nousi esiin useita korjausvaatimuksia, joista hallituksen sote-ministerit neuvottelivat viime viikolla. Poliittinen sopu syntyi myöhään perjantaina.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät käsittelivät tehtyjä korjauksia maanantaina ja tiistaiaamuna.

Sote-uudistusta koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden joulukuussa. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirretään kunnilta maakunnille.

Oikaisu 13.10. kello 16.10: Toisin kuin uutisessa aiemmin kirjoitettiin, vihreiden Maria Ohisalo ei kuulu sote-ministeriryhmään.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat