Perustuslaki­valiokunta vaati, että erityyppisiä ravintoloita on rajoitettava eri tavoin: ”Pakko se nyt on tehdä”, sanoo Markus Lohi vaikeasta tehtävästä - Politiikka | HS.fi

Perustuslaki­valiokunta vaati, että erityyppisiä ravintoloita on rajoitettava eri tavoin: ”Pakko se nyt on tehdä”, sanoo Markus Lohi vaikeasta tehtävästä

Perustuslakivaliokunnan Johanna Ojala-Niemelä: ”Ei ole oikeudellisesti kestävää, jos ravintoloiden rajoituksissa ei ole hienojakoisuutta.”

Asiakkaat valitsivat ruokaa noutopöydästä Luckiefun's-ravintolassa kauppakeskus Triplassa Helsingissä 22. kesäkuuta 2020.­

16.10. 17:16

”Pakko se nyt on tehdä, kun perustuslakivaliokunta sitä meiltä vaati”, kommentoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk). Kyse on erilaisten ravintoloiden luokittelusta koronarajoitustoimia varten, ja tehtävä on vaikea.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan torstaina: ”Rajoitustoimista on säädettävä erityyppisten ravitsemisliikkeiden osalta eriytetysti siten, että rajoitukset ovat välttämättömiä juuri niissä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.”

Tämän tarkempia ohjeita perustuslakivaliokunta ei luokitteluun antanut, mutta kansanedustajat ovat olleet huolissaan esimerkiksi rekkamiesten yösämpylöistä huoltoasemilla ja pienten kortteliravintoloitten kohtalosta.

Viime sunnuntaina kuuden maakunnan alueella tuli voimaan lisärajoituksia, joiden mukaan kaikki ravintolat joutuvat lopettamaan anniskelun kello 22 ja sulkemaan kello 23. Asiakkaitakin saa olla vain puolet enimmäismäärästä. Muissa maakunnissa ovat toistaiseksi voimassa 8. lokakuuta voimaan tulleet rajoitukset, joiden mukaan anniskelu päättyy puolilta öin ja sulkemisaika on yhdeltä. Asiakaspaikkoja ei rajoiteta.

”Täydellistä luokittelua ei ole olemassakaan, että kummalle puolelle rajaa yksittäinen ravintola kuuluu, mutta tulemme sen tekemään”, Lohi vakuuttaa. Hän arvioi valiokunnan mietinnön asiasta valmistuvan aikaisintaan ensi tiistaina.

Markus Lohi.­

Asiaa käsiteltiin jo perjantaina. Lohen mukaan koronavirusepidemian hillinnässä ei silti ole kovin olennaista, onko ravintola esimerkiksi ruoka- vai anniskeluravintola.

”Kaikkia niitä tarkastellaan”, Lohi vastaa kysymykseen, onko valiokunnan määrä pohtia tarkennuksia tai muutoksia myös anniskelu- ja aukioloaikoja sekä asiakaspaikkamääriä koskeviin rajoituksiin.

On selvää, että lakia tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta muokataan niin, että rajoitusten ensisijainen tarkastelu on alueellinen eikä valtakunnallinen kuten nykyään.

Ravitsemisliikkeiden toimintaa on rajoitettu tartuntatautilain väliaikaisilla säännöksillä ja niiden nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla kesäkuun alusta, kun ravintolat avattiin. Nämä säännökset ovat voimassa lokakuun loppuun, joten lain rukkauksella alkaa jo olla kiire.

Tarkoitus oli, että lain voimassaoloa jatkettaisiin helmikuun loppuun entisenlaisena. Perustuslakivaliokunta halusi nyt sitä korjattavan niin, että eri alueiden ja myös ravintolatyyppien tilanne ja tautiriskit otettaisiin paremmin huomioon.

Hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM)

ei tulkitse perustuslakivaliokunnan kriittistä lausuntoa niin, että se vaatisi esimerkiksi välitöntä nykyisten asetusten kumoamista tai muutakaan nykytilan muutosta.

Myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoo, että perustuslakivaliokunnan lausunto edellyttää nyt toimenpiteitä nimenomaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, ei valtioneuvostolta tai sosiaali- ja terveysministeriöltä.

”Lausuntomme ei tarkoita, että nykytilanne olisi perustuslain vastainen”, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelä muistuttaa, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunnan keväällä laatima säännösmuotoilu enää ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana.

”Oikeuskanslerin mielestä lain vahvistamiselle ei ollut perustuslainmukaisuuteen liittyvää oikeudellista estettä, ja nykylain vahvisti myös tasavallan presidentti”, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelä myöntää ravintoloiden luokittelun hankalaksi.

”Jätimme luokittelun sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkittavaksi, vaikka myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat pitäneet tarkkaa luokittelua vaikeana”, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelä ei lähde opastamaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa sen tarkemmin mutta huomauttaa, että altistumis- ja tartuntatodennäköisyys on aivan eri esimerkiksi ruokaravintolassa tai työpaikkaruokalassa kuin yökerhossa.

”Ei ole oikeudellisesti kestävää, jos ravintoloiden rajoituksissa ei ole hienojakoisuutta”, Ojala-Niemelä sanoo.

Hän sanoo kuulleensa ehdotuksen, jonka mukaan ravintolatkin voitaisiin tyypitellä liikennevalomallin mukaan.

”Vihreän valon ravintoloissa voitaisiin sallia esimerkiksi 75 prosentin osuus asiakasmäärästä, kun punaisen valon ravintoloissa rajoitukset olisivat kovemmat”, Ojala-Niemelä sanoo.

Hallitusneuvos Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, että ravintolat piti saada kesän alussa sulkemisten jälkeen nopeasti avattua.

”Kevät oli sumussa kulkemista. Epidemian etenemisestä ei ollut tietoa, ja oli kauhea kiire saada ravintolat auki, mutta sitä ei voitu tehdä kertarysäyksellä”, Tuominen perustelee päätymistä nykylakiin, jossa ravitsemisliikkeiden rajoitukset koskevat periaatteessa koko maata ja kaikenlaisia ravintoloita, mutta valtioneuvosto antaa niiden soveltamisesta tarkempia alueellisia säännöksiä.

Tartuntataudin leviämisen estämiseksi ravitsemisliikkeissä on noudatettava esimerkiksi normioloja tiukempia aukioloa, anniskeluaikaa ja asiakaspaikkamäärää koskevia rajoituksia silloin, kun se on välttämätöntä. Tuomisen mukaan etenkin asiakaspaikkamäärän rajoittaminen on osoittautunut käytännössä hankalaksi.

Tuominen ymmärtää huolen esimerkiksi ruokaravintoloista. Hän näkee vaatimuksissa myös epäloogisuutta, sillä tauti voi levitä myös pienissä suljetuissa tiloissa, jos niissä on keskenään vieraita ihmisiä koolla.

”Ei meillä ole virallista luokitusta, mikä on baari, kahvila, pubi tai lounasravintola. Laissa puhutaan vain ravitsemisliikkeistä, ja erikseen on määritelty vain henkilöstöravintolat”, Tuominen sanoo.

Myös ravintoloiden etuja valvovan Matkailu ja ravintolapalvelut -järjestön rekisterissä jäsenten omien ilmoitusten mukaan niiden toimialoja ovat esimerkiksi ravintola, kahvila, liikenneasema, fast food, henkilöstöravintola, pitopalvelu ja kongressi.

Maran toimitusjohtaja Timo Lappi tähdentää, että tärkeintä olisi nyt rajoitusten kannalta saada erityiskohtelu ruokaravintoloille niiden liikeidean perusteella.

Lappi myöntää jaottelun olevan vaikeaa, eikä sitä hänen mielestään saisi tehdä esimerkiksi sen mukaan, kuinka suuri osa liikevaihdosta tulee itse ruoasta ja kuinka suuri osa alkoholista.

”Jonkin fine dining -ravintolan pääliikeidea voi olla ruokailu, mutta ruokajuomana nautitaan myös kalliita viinejä”, Lappi kertoo esimerkkinä.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat