Pääministeri Marinin kirjoituksen rivien välistä on luettavissa turhautumista – muiden maiden korona­politiikka on Suomelle nyt riski - Politiikka | HS.fi

Pääministeri Marinin kirjoituksen rivien välistä on luettavissa turhautumista – muiden maiden korona­politiikka on Suomelle nyt riski

Pääministeri Sanna Marin kirjoitti torstaina mielipidekirjoituksen, jossa hän vaati lisää EU-yhteistyötä koronatoimissa. Mutta todellisuudessa Suomellakin on petrattavaa, kirjoittaa analyysissään HS:n Brysselin-kirjeenvaihtaja Jenni Virtanen.

Suomen pääministeri Sanna Marin saapui huippukokoukseen Brysselissä lokakuussa.­

12.11.2020 18:44 | Päivitetty 12.11.2020 20:14

Bryssel

”Meidän pitää päättää yhdessä, että päihitämme viruksen ja ottaa käyttöön riittävän voimakkaita toimia, jotta voimme sen tehdä.”

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) kirjoitti torstaina vetoomuksen Politico-lehdessä muille Euroopan unionin johtajille, jotta koronaviruksen torjuntatoimia koordinoitaisiin paremmin.

Sinänsä Marinin vaatimukset olivat yksinkertaisia. Otetaan käyttöön tiukemmat toimet, jotta virus saadaan nitistettyä. Otetaan käyttöön yhteiset standardit muun muassa karanteeneille, testaukselle ja tietojen vaihdolle.

Rivien välistä on luettavissa turhautumista. Vaikka monissa asioissa, kuten rokotteiden ja suojatarvikkeiden yhteishankinnoissa, on edetty, toinen aalto yllätti jälleen Euroopan.

Turhautumista oli nähtävissä esimerkiksi lokakuussa, kun Marin kyseenalaisti Tanskan pääministerin Mette Frederiksen kanssa huippukokouksessa fyysisten tapaamisten välttämättömyyden. Samasta kokouksesta Marin joutui itse lähtemään kesken mahdollisen korona-altistumisen takia. Sen jälkeen huippukokoukset on pidetty videoitse.

Marin seuraa vaatimuksissa Saksan Angela Merkeliä ja Ranska Emmanuel Macronia. Ranska ja Saksa ovat vaatineet jo pitkään parempaa yhteistyötä koronastrategioissa. Tiellä on seisonut monesti myös Suomi. Esimerkiksi Suomi on koko ajan pitänyt kireämpää linjaa matkustusrajoituksissa kuin mitä Euroopan komissio on suosittanut vapaan liikkuvuuden takaamiseksi.

Jäsenmaat pääsivät lokakuussa yhteisymmärrykseen esimerkiksi yhteisistä matkustuskriteereistä ja maavärikoodeista, jotka perustuvat jokaisen jäsenmaan toimittamaan tuoreeseen tietoon. Suomi ei ole ottanut suositeltua värikoodistoa käyttöön.

Nyt ilmeisesti standardeista olisi Suomelle todellista hyötyä, mikä selittää Marinin avauksen. Suomi on muita Euroopan maita paremmassa tautitilanteessa, mutta muiden maiden koronapolitiikka on Suomelle riski. Matkustamista ei voi enää pitkään rajoittaa, ja riskimaista liikutaan myös Suomeen. Suomen kannattaa nyt vaatia yhteisiä vaatimuksia karanteeneille ja testaamiselle.

Euroopan komissio otti Marinin kirjoituksen vastaan iloisena. Komission toimivalta ulottuu vain suosituksiin, sillä terveys- ja raja-asiat ovat jokaisen jäsenmaan omalla kansallisella vastuulla.

”Meistä on aina tervetullutta, kun jokin päämies vaatii parempaa yhteistyötä”, kommentoi komission päätiedottaja Eric Mamer Marinin kirjoitusta torstaina.

Mamer muistutti, että vasta keskiviikkona komissio olikin julkistanut ison lakiesityskokonaisuuden EU:n terveysunionista. Siinä ehdotetaan muun muassa lisää resursseja ja toimivaltaa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle ECDC:lle.

Kirjoituksen ajoitus päivä komission julkistuksen jälkeen oli lopulta sattuma, sillä Suomi ei perinteisesti ole ollut etunenässä toivomassa EU:lle lisävaltaa terveysasioihin. Toisaalta juuri ECDC:n vahvistaminen olisi todennäköisesti parasta pandemiantorjuntaa, sillä se voisi koota suositukset yhteen vahvan tieteellisen näytön perusteella.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on ajanut pitkään EU:n terveysyhteistyön tiivistämistä ja vaatinut tartuntatautiasetusta, joka asettaisi EU-tasolla yhteiset kriteerit tarttuvien tautien valvontaan, hoitoon ja ehkäisyyn.

Asetus on pitkälle menevää EU-yhteistyötä, johon moni jäsenmaa, kuten Suomi, ei ole ollut valmis menemään. Pietikäinen pitää Marinin kirjoitusta ”oivalluksena”, jonka piti lopulta tulla.

”Kaapista tulo, jota tarvittiin”, hän kuvailee.

Pietikäinen näkee EU:n terveyspuolen yhteistyössä paljon kehitettävää.

”Suomalaista osaamista tarvittaisiin muualla, mutta suomalaisten pitäisi myös luottaa muiden osaamiseen”, hän sanoo.

Marin ehdottaa tekstissään, että matkustamista helpottaisi kansainvälinen digijärjestelmä, josta voisi tarkistaa mahdolliset koronatestitulokset ja mahdollisesti myös rokotustiedot.

Tämä on EU:n osalta vielä utopiaa koronapandemian osalta. Tällä hetkellä jäsenmaat eivät tilastoi yhteismitallisesti edes perustietoja koronasta. Esimerkiksi koronakuolemissa on paljon heittoa riippuen siitä, listataanko tilastoihin vain varmistetut diagnoosit vai myös todennäköiset koronakuolemat.

Sosiaalidemokraattinen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri on EU-parlamentin pääneuvottelijana eurooppalaisessa datastrategiassa, jonka tarkoituksena on löytää yhtenäisiä käytäntöjä ja standardeja tiedon käsittelylle Euroopassa. Savotta on suuri, ja terveyspandemia paljasti asia kiireellisyyden, Kumpula-Natri sanoo.

”Mitä varhaisemmin järjestelmät voidaan suunnitella yhteen, sen parempi. Terveystiedoissa joka maassa on omat järjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään.”

Puhe yhteisistä karanteenivaatimuksista on myös tuttua. EU-johtajat vaativat standardeja ensimmäistä kertaa maaliskuun lopussa. Komissio on halunnut suositukselleen vahvan tieteellisen perustan, ja työ on kestänyt.

Nyt vihdoin suosituksia on tulossa. Komission pitäisi hyväksyä uudet karanteenisuositukset ensi viikolla suunnitellun aikataulun mukaan. Samalla tulee myös suosituksia antigeenitestien käytöstä.

Suositukset jäävät paperille, jos jäsenmaat eivät ota niitä käyttöön. Tässä Suomellakin on esimerkkiä näytettävänä.

Oikaisu torstaina kello 20.12: Eric Mamer kommentoi Sanna Marinin kirjoitusta torstaina. Aiemmin jutussa luki, että hän kommentoi kirjoitusta keskiviikkona.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat