Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on joutumassa esittämään sosiaaliturvan leikkauksia, vaikka hän itse vastustaa niitä tiukasti - Politiikka | HS.fi

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on joutumassa esittämään sosiaaliturvan leikkauksia, vaikka hän itse vastustaa niitä tiukasti

Sosiaali- ja terveysministeri Pekonen ei usko eläkeputken poiston tai muiden sosiaaliturvan leikkausten lisäävän työllisyyttä valtiovarainministeriön arvioimalla tavalla. Hän voikin joutua tekemään vaikeita kompromisseja vielä runsaat puoli vuotta kestävän ministerikautensa aikana.

HS tapasi Aino-Kaisa Pekosen sosiaali- ja terveysministeriön tiloissa Helsingin Meritullinkadulla torstaina.­

14.11.2020 2:00 | Päivitetty 14.11.2020 12:10

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) toivoo yhä, että työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poistaminen voitaisiin välttää.

”Minä ja edustamani puolue suhtaudumme kriittisesti eläkeputken leikkaamiseen”, Pekonen sanoo.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat paraikaa toimista yli 55-vuotiaiden työllisyyden nostamiseksi vähintään 10 000 henkilöllä. Hallitus on antanut järjestöille aikaa marraskuun loppuun saakka. Riittäviä vaikutusarvioita on hyvin vaikea saada kokoon ilman eläkeputkeen koskemista.

”Ei silti ole mitenkään kiveen kirjoitettu, että eläkeputki poistetaan. Työllisyyskeinojen pohtiminen on nyt aidosti työmarkkinapöydässä, ja haluan antaa järjestöille työrauhan.”

Jos työnantaja- ja työntekijäpuoli eivät pääse määräajassa yhteisymmärrykseen, hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat päätökset itse. Pekosen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan siltä varalta jo omia keinoja. Niiden sisältöä ministeri ei halua avata.

Pekonen painottaa, ettei hallitus ole vielä sopinut omasta vaihtoehtoisesta paketistaan yli 55-vuotiaiden työllistämiseksi. Neuvottelut käydään joulukuussa, jos työmarkkinajärjestöiltä ei tule esitystä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kyselytunnilla marraskuussa. Ministereiden työnjako menee pääpiirteittäin niin, että Kiuru vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja Pekonen sosiaaliturvasta.­

Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset ovat vasemmistoliitolle ikäviä paikkoja. Vaikka Pekonen vastaa ministerinä sosiaaliturva-asioista, vasemmistoliitto ei pysty hallituksen neuvotteluissa jyräämään muita hallituspuolueita.

Jos Pekonen päätyy valmistelemaan hallituksen esitystä eläkeputken poistamisesta – kuten varsin todennäköistä on – hän tekee sen vastentahtoisesti. Vastentahtoisesti hän toimi myös viime vuonna, kun hän vei eduskuntaan esityksen eläkeputken alaikärajan nostamisesta vuodella.

Lisää vasemmistoliitolle epämieluisia päätöksiä saattaa olla edessä. Hallitus on linjannut tekevänsä vielä toimet 50 000 työllisen saamiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hallitus muun muassa valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kevääksi muutoksia työttömyysturvaan. Tarkoituksena on kohentaa työllisyyttä lyhentämällä työttömyysjaksoja. Se voi tarkoittaa kiristyksiä työttömyysturvaan.

Hallitus on nojannut työllisyyspolitiikassaan valtiovarainministeriön vaikutusarvioihin. Valtiovarainministeriö arvioi tutkimusten perusteella, että eläkeputken poisto ja jotkut muut sosiaaliturvan leikkaukset voivat lisätä työllisyyttä. Keskeinen syy on, että työnteon kannustimet kasvavat sosiaaliturvan heiketessä. Eläkeputken tapauksessa on myös näyttöä siitä, että työnantajat irtisanovat usein putki-ikäisiä työntekijöitä.

 ”Me emme näe sosiaaliturvan heikentämistä keinona lisätä työllisyyttä.”

Uskooko Pekonen itse siihen, että sosiaaliturvan leikkaaminen lisää työllisyyttä valtiovarainministeriön arvioimalla tavalla?

”En usko”, hän vastaa ykskantaan.

”Me [vasemmistoliitto] emme näe sosiaaliturvan heikentämistä keinona lisätä työllisyyttä. Pidän sitä itse osittain jopa epärehellisenä keinona, koska se lisää eriarvoisuutta.”

Vasemmistoliiton epäluulo työllisyysarvioita kohtaan ei ole uutta. Viime hallituskaudella vasemmistoliitto kyseenalaisti Juha Sipilän (kesk) hallituksen etukäteisarvion, jonka mukaan aktiivimalli toisi 5 000–12 000 työllistä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt ei lopulta pystynyt löytämään selkeää näyttöä aktiivimallin mahdollisista työllisyysvaikutuksista.

Pekosen mielestä keinoja työllisyyden kohentamiseksi pitää etsiä muualta kuin sosiaaliturvan kiristämisestä.

Esimerkiksi yli 55-vuotiaiden työllistämiseksi Pekonen odottaa työmarkkinajärjestöiltä ”tasapainoista” esitystä, jossa myös työnantajapuoli tekee myönnytyksiä eläkeikää lähestyvien hyväksi.

”Ei voi olla niin, että vain työntekijäpuoli saa keppiä. Tasapainoisen paketin saamiseksi pitää olla tiukennuksia myös toiselle puolelle.”

 ”Ei voi olla niin, että vain työntekijäpuoli saa keppiä.”

Pekosen mukaan työllisyyttä pystytään kohentamaan muillakin kuin ikävillä toimilla. Esimerkiksi mielenterveysongelmien vähentämiseen pitäisi keskittyä ”ihan hirveästi”, hän sanoo.

”Mielenterveyssyistä johtuvat ennenaikaiset eläköitymiset ovat todella iso ongelma. Jos saisimme puolitettua ne vuoteen 2030 mennessä, se toisi 10 000 työllistä.”

Ministeri kehuu esimerkiksi SOK:ta, joka kertoi saavuttaneensa tuntuvia säästöjä sairauspoissaoloista panostamalla lyhytpsykoterapian tarjoamiseen. Hän mainitsee myös Hailuodon kunnan, joka ”on tehnyt äärettömän upeaa työtä” sairauspoissaolojen vähentämisessä.

Lisäksi Pekonen nostaa esiin osatyökykyisten työllistämisen, jota hallitus pyrkii edesauttamaan.

Realismia joka tapauksessa on, että joitain sosiaaliturvan kiristyksiä vasemmistoliitto joutuu hallituksessa vielä nielemään. Kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle puolue pystyy taipumaan.

Vuonna 2014 vasemmistoliitto lähti Jyrki Kataisen (kok) hallituksesta kesken kauden. Syynä olivat nimenomaan hallituksen päättämät heikennykset sosiaaliturvaan.

Tämän hallituskauden alussa vasemmistoliitto saavutti monia tavoitteitaan. Sosiaali- ja terveysministeri Pekonen pääsi poistamaan aktiivimallin ja korottamaan perusturvaetuuksia sekä pieniä eläkkeitä.

Nyt on epämieluisien päätösten vuoro.

Budjettiriihessä hallitus päätti uudesta ”pohjoismaisen työnhaun mallista”. Se tuo työttömille samanlaisen hakemuspakon, jota Sipilän hallitus kaavaili lopulta kuoppaamassaan ”aktiivimalli kakkosessa”. Pekonen kuvasi hallituksen päätöstä tuoreeltaan kipeäksi kompromissiksi vasemmistoliitolle.

Yli 55-vuotiaiden työllisyyspaketti tulee väistämättä pitämään sisällään joko eläkeputken poiston tai joitain muita kiristyksiä. Jos hallituskumppanit – etupäässä keskusta – vaativat vielä alkuvuodesta esimerkiksi kiristyksiä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, voiko vasemmistoliitto hyväksyä niitä?

”On parempi, ettei lukitse mitään kantoja etukäteen. Mutta minä haluan olla käymässä keskustelua siitä, mitkä ovat oikeudenmukaisia keinoja työllisyyden lisäämiseksi.”

Aino-Kaisa Pekonen on niin sanotusti pätkäministeri. Vasemmistoliitto päätti hallitusta muodostettaessa, että kesällä 2021 sosiaali- ja terveysministerin salkun ottaa Hanna Sarkkinen.

Pekonen toteaa, ettei hänen ministerikautensa ole ollut aivan odotusten mukainen.

”En olisi voinut kesäkuun 6. päivänä vuonna 2019 voinut kuvitellakaan, mitä tämä tehtävä tuo minulle tullessaan.”

Aino-Kaisa Pekonen antamassa virkavakuutusta kesäkuussa 2019 yhdessä nykyisen liikenne- ja viestintäministerin Timo Harakan ja nykyisen pääministerin Sanna Marinin kanssa.­

Koronaviruskriisi on hallinnut kuluvaa vuotta myös sosiaali- ja terveysministeriössä.

Monet epidemian hoitoon liittyvät asiat kuuluvat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) tontille, mutta Pekoselle kuuluu muun muassa valmiusasioiden koordinointi. Pekonen joutui keväällä arvostelun kohteeksi, kun kömmähdykset suojainhankinnoissa nousivat julkisuuteen.

”Tietooni ei silti tähänkään mennessä ole tullut, että maskit olisivat missään vaiheessa loppuneet terveydenhuollon etulinjasta”, hän sanoo.

Hän uskoo sen johtuvan hallituksen päättämistä rajoitustoimista ja niiden oikeasta ajoituksesta. Kokonaisuudessaan Pekonen arvioi hallituksen onnistuneen kriisinhoidossa toistaiseksi hyvin.

Se häntä kaihertaa, että kriisinhoito on vienyt paljon tilaa muulta. Pekonen sanoo toivoneensa, että hän olisi voinut keskittyä esimerkiksi sosiaaliturva-asioihin enemmän.

 ”Perhevapaauudistus on minulle todella tärkeä asia.”

Yhdeksi konkreettisesti harmistuksen aiheeksi hän nostaa perhevapaauudistuksen viivästymisen. Alun perin uudistus oli tarkoituksena saada voimaan jo vuonna 2021. Nyt sen voimaantulo kuitenkin viivästyy todennäköisesti vuoteen 2022, Pekonen kertoo.

Perhevapaauudistuksella hallitus ei tähtää työllisyyden lisäämiseen, vaan perhevapaiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen. Lisäksi ansiosidonnaisten perhevapaiden kokonaispituutta on määrä lisätä.

”Tämä uudistus on minulle todella tärkeä asia. Harras toiveeni on, että pystyisin keväällä sitä vielä edistämään.”

Kesäkuussa riihimäkeläinen palaa kolmannen kauden rivikansanedustajaksi. Hän sanoo, ettei ole vielä ehtinyt miettiä aikaa ministeripestin jälkeen.

”Olen ihmisenä sellainen, että otan vastaan sen, mitä tulee. On joka tapauksessa ilo jatkaa kansanedustajana ainakin vielä kaksi vuotta. Kansanedustajan työ on mielenkiintoista ja monipuolista.”

Pekonen ei vielä tiedä, millaiset tehtävät häntä eduskunnassa odottavat. Hän kuitenkin epäilee, ettei ole palaamassa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Oikaisu 14. marraskuuta kello 12.05: Jutun kuvatekstissä kerrottiin aiemmin Pekosen vannoneen ministerivalan kesäkuussa 2019. Hän antoi virkavakuutuksen.

Aino-Kaisa Pekonen

41-vuotias riihimäkeläinen.

Vasemmistoliiton kolmannen kauden kansanedustaja.

Marinin hallituksen sosiaali- ja terveysministeri.

Luopuu salkusta ensi kesänä.

Koulutukseltaan lähihoitaja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat