Korkeakoulut ovat yhä tiukasti miesten johtamia, vaikka opiskelijoista yli puolet on jo pitkään ollut naisia, kertoo keskiviikkona julkaistu selvitys korkeakoulujen ylimmästä johdosta.
Etenkin rehtorit ovat valtaosin miehiä: yliopistoissa miesten osuus rehtoreista on noin 70 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa jopa 75 prosenttia.
Maan 13 yliopistosta vain neljässä on nyt nainen rehtorina. He ovat Helsingin yliopiston Sari Lindblom, Tampereen yliopiston Mari Walls, Åbo Akademin Moira von Wright ja Svenska handelshögskolanin Karen Spens. Heistä Lindblom tuli alun perin valituksi vararehtoriksi, mutta toimii nyt rehtorin sijaisena.
Akava Works -ajatushautomon teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolijakaumaa 13 yliopiston lisäksi 24 ammattikorkeakoulun hallinnossa. Aineisto kerättiin tämän vuoden kesä–elokuussa.
Rehtoreitten ohella käytiin läpi vararehtorit, hallitukset ja johtoryhmät. Yliopistosta otettiin huomioon myös tiedekuntien johtajat eli dekaanit ja varadekaanit.
Yliopistojen hallitusten ja ammattikorkeakoulujen johtoryhmien jäsenistä noin 60 prosenttia on miehiä.
Yliopistojen hallituksissa on nykyään sekä ulkopuolisia että henkilöstöä ja opiskelijoita edustavia jäseniä.
Naiset ovat enemmistönä vain Åbo Akademin hallituksessa, kun taas esimerkiksi Vaasan, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa miehiä on tuntuva enemmistö. Tasaisin sukupuolijakauma on Aalto-yliopiston hallituksessa.
Yliopistoissa vararehtorin ja dekaanin toimetkin ovat vahvasti sukupuolittuneet: miehiä on noin 65 prosenttia vararehtoreista ja 60 prosenttia dekaaneista.
Varsinkin tutkimukseen keskittyvistä vararehtoreista miehiä on runsas enemmistö, kun taas opetuksesta vastaavien vararehtorien jakauma on tasainen.
Muilla hallinnon asteilla sukupuolijakauma on tasaisempi: yliopistoissa varadekaanien sekä ammattikorkeakouluissa vararehtorien ja johtoryhmän jäsenten sukupuolijako menee tasan.
Yliopistojen hallinnossa näkyy yleisesti voimakkaampi sukupuolijakauma miesten hyväksi kuin ammattikorkeakouluissa, vaikka rehtorin tehtävä onkin niissä miesvoittoisempi kuin yliopistoissa.
”Kaiken kaikkiaan korkeakoulujen hallinnon sukupuolittuminen näin vahvasti miesten hyväksi muodostaa merkittävän tasa-arvo-ongelman”, arvioi kartoituksen tehnyt tutkijatohtori Heidi Härkönen. Selvityksen julkaisi sen tilaaja Akava Works.
Tämän selvityksen tulokset kuitenkin osoittavat suurempaa tasa-arvoa miesten ja naisten välillä suomalaisten yliopistojen hallinnossa kuin esimerkiksi amerikkalaisia yliopistoja tarkastelevissa tutkimuksissa on havaittu.
Kansainvälisistä tutkimuksista on käynyt ilmi, että aiemmin havaittu tasa-arvon edistyminen yliopistoissa on nyt jopa hidastunut tai pysähtynyt, kun katsotaan ylintä johtoa. Sen sijaan opetustehtävät keskittyvät naisille.
Suomen yliopistoissa professoreista naisia on nykyisin liki kolmannes, ja professorikunta naisistuu noin prosenttiyksikön vuosivauhtia.
”Uskon että tämä muutos professoreissa heijastuu myös akateemisten johtajien valintoihin tulevaisuudessa”, arvioi Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä.
Yliopistojen rekrytointeja koskevat ohjeistukset ovat Niemelän mukaan pääosin jo hyvällä tasolla.
”Silti entistä enemmän niin professuureihin kuin akateemisiin johtotehtäviin rekrytoitaessa tulisi kiinnittää huomiota läpinäkyviin rekrytointikäytänteisiin”, Niemelä sanoo.
Vuodesta 2015 alkaen kaikilla oppilaitoksilla on ollut laillinen velvollisuus laatia viralliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, mutta niihin kirjatut tavoitteet eivät aina täyty ainakaan yliopistojen ylimmässä hallinnossa.
