Epidemian keskellä moni uskoo olevansa taudin tavoittamattomissa: Hallitus etsii nyt käyttäytymis­tieteilijöiltä apua ajatusharhoihin - Politiikka | HS.fi

Epidemian keskellä moni uskoo olevansa taudin tavoittamattomissa: Hallitus etsii nyt käyttäytymis­tieteilijöiltä apua ajatusharhoihin

Koronatoimia valmistelevia virkamiehiä pitäisi muistuttaa ihmisten ajatus- ja yliluottamusharhoista, sanoo sosiaalipsykologi Tiina Likki.

Käsidesin pitää olla aivan ihmisten kulkureitillä, sanoo sosiaalipsykologi Tiina Likki. Kuva on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedotustilaisuudesta lokakuun lopusta.­

19.11.2020 2:00 | Päivitetty 19.11.2020 6:40

Koronakriisin hoitoon etsitään nyt asiantuntemusta käyttäytymistieteistä, kuten psykologiasta, sosiaalipsykologiasta ja terveystaloustieteestä.

Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen, josta virkamiesten ja päättäjien pitäisi saada apua niin viestintään kuin politiikkatoimien valmisteluun ministeriöissä ja niiden alaisissa laitoksissa.

”Taustalla on tarve ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä etenkin silloin, kun kansalaisten ohjaaminen perustuu suosituksiin”, sanotaan kokeiluhankkeen asettamispäätöksessä.

Jo keväällä valtioneuvosto asetti koronakriisin hoidon tueksi tiedepaneelin, jonka määräaika päättyi toukokuun lopulla.

Nyt alkaneen käyttäytymistieteisiin painottuvan hankkeen on määrä olla operatiivisempi kuin tiedepaneelin.

”Operatiivisuus tarkoittaa, että käyttäytymistieteellistä osaamista on valmistelussa ja päätöksenteossa koko ajan saatavilla”, sanoo hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Markus Kanerva valtioneuvoston kansliasta.

Kanerva huomauttaa, että yleensä valtio ohjaa ihmisiä kovilla menetelmillä, kuten verotuksella ja lainsäädännöllä.

”Ihmisiin voi vaikuttaa myös keveillä ja ihmislähtöisillä toimenpiteillä ilman lakeja ja pakottamista, mutta se edellyttää ihmisen psykologian ymmärtämistä.”

Suomessa on onnistuttu koronakriisin hallinnassa kansainvälisesti vertailtuna melko hyvin, mutta viestintä on monin paikoin epäonnistunut. Etenkin alussa esimerkiksi suositukset, kehotukset ja kiellot menivät sekaisin.

Kanerva kuitenkin kiistää, että käyttäytymistieteilijöiden näkökulman hyödyntäminen olisi reaktio aiempiin epäonnistumisiin. Hänen mukaansa ideaa on pureskeltu ja kypsytelty keväästä asti.

Koronaviruspandemian toisen aallon myötä päättäjien kiinnostus hyödyntää käyttäytymistieteellistä osaamista on Kanervan mukaan kasvanut entisestään.

”Käyttäytymistieteiden asiantuntijoiden hyödyntäminen päätöksenteossa ei ole maailmalla ainutkertaista”, hän sanoo ja viittaa esimerkkeihin muista maista, kuten Irlannista, Hollannista, Portugalista, Ranskasta ja Britanniasta.

Sosiaalipsykologi, valtiotieteiden tohtori Tiina Likki, 36, tuo suomalaiskokeiluun kokemusta käyttäytymistieteellisestä neuvonannosta Britanniasta.

Likki on opiskellut Helsingin yliopistossa sosiaalipsykologiaa, josta väitteli tohtoriksi Lausannessa Sveitsissä. Nyt hän toimii itsenäisenä konsulttina ja vapaana tutkijana Genevessä.

Lisäksi Likki työskenteli Lontoossa kuusi vuotta The Behavioral Insights Team -yksikössä neuvonantajana. Yksikkö oli alun perin muutaman virkamiehen joukko valtionhallinnossa. Nyt se on yli 200 työntekijän itsenäinen yhtiö, jossa valtio on yhä osakkaana. Ihmisten käyttäytymistä ohjaavissa hankkeissa yhtiö on mukana yli 30 maassa.

Likki oli itsekin mukana esimerkiksi työttömiä työnhakuun tukeneessa hankkeessa. Yhtiö on innostanut ihmisiä myös eläkesäästämiseen, terveelliseen elämään, julkisen liikenteen käyttöön ja verojen iloiseen maksuun. Kun briteille kerrottiin, että yhdeksän kymmenestä maksaa veronsa ajallaan, verorästit vähentyivät.

”Erittäin tehokas oli myös hanke, jossa kannustettiin lääkäreitä määräämään vähemmän antibiootteja”, Likki kertoo.

Hankkeessa vedottiin liikaa antibiootteja määrääviin muistuttamalla heitä siitä, että enemmistö lääkäreistä määrää voimakkaita rohtoja vähemmän.

”Toisten ihmisten käyttäytyminen sekä sosiaaliset normit ja uskomukset vaikuttavat voimakkaasti yksilön toimintaan”, Likki kiteyttää sosiaalipsykologisen totuuden, jota voi hyödyntää myös koronakriisin hallinnassa ja siitä viestimisessä.

Hän muistuttaa, että valtaosa ihmisistä kyllä haluaa toimia oikein, ellei tiellä ole esteitä, kuten rahapula maskeja hankittaessa.

Oikean käytöksen esteet voivat olla myös monimutkaisempia, ja niissä riittää ratkottavaa ihmismielen asiantuntijoillakin.

”Maailmalla ei oikeastaan tiedetä, mitkä tekijät lopulta vaikuttavat siihen, että ihmiset päättävät pestä käsiään, pitää etäisyyttä tai käyttää maskia”, Likki sanoo.

Ihmiset voivat jopa käyttäytyä arkijärjen vastaisesti. Hollannissa tehdyssä haastattelussa kävi ilmi, että ne, joilla oli oireita, uskoivat oireettomia enemmän olevansa immuuneja tartunnalle.

Likki puhuu yliluottamusharhasta, joka ilmenee arkisemmissakin asioissa, kuten kyselyissä, joiden mukaan jopa 80 prosenttia yhdysvaltalaisista vastaajista uskoo olevansa keskivertokuskia parempia autoilijoita.

Samanlaista itsensä asettamista muiden yläpuolelle, uskomusta omasta pärjäämisestä ja voittamattomuudesta sekä käsitystä sairastumisen riskien liioittelusta voi olla Likin mukaan toiminnan taustalla myös koronakriisissä.

Koronatoimia valmistelevia virkamiehiä pitäisi Likin mukaan muistuttaa ihmisten ajatus- ja yliluottamusharhoista.

Yksi keino taistella näitä harhoja vastaan on Likin oivalluksen mukaan mahdollisimman helpot ja yksinkertaiset ohjeet.

”Jos kerran valtaosa ihmisistä haluaa kuitenkin toimia oikein, heitä pitää kannustaa tekemällä se mahdollisimman helpoksi. Esimerkiksi käsidesin pitää olla aivan asiakkaan kulkureitillä, ei kahden metrin päässä. Minullakin kesti pitkään, ennen kuin pääsin jyvälle siitä, miten maski pitää puhdistaa ja kuivata.”

Jos asiat ovat epäselviä eikä toimintatavoista ole konsensusta, ne jätetään helpommin hoitamatta, Likki sanoo.

Käyttäytymisen asiantuntijoita

Valtioneuvoston kanslian kokeiluhanke käyttäytymistieteellisestä neuvonannosta kestää maaliskuun loppuun.

Tavoitteena on soveltaa käyttäytymistieteellistä tietoa koronakriisissä.

Työryhmässä ja ohjausryhmässä on yhteensä 16 jäsentä.

Valtiosihteerien ja virkamiesten lisäksi mukana on asiantuntijoita, kuten akatemiatutkija Lauri Sääksvuori (THL), johtava asiantuntija Anna Rotkirch, psykologian tohtori Ville Ojanen, väitöskirjatutkija Matti Heino, apulaisprofessori Nelli Hankonen, psykologian tohtori, dosentti Pilvikki Absetz ja sosiaalipsykologi, PhD Tiina Likki.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat