Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo, että hallitus on ollut häneen yhteydessä poikkeusolojen mahdollisesta toteamisesta.

”Olen konsultoitunut valtioneuvostoa poikkeusolojen käsilläolosta. Asia on keskeneräinen, enkä siksi halua kertoa keskusteluista sen enempää. Kysymystä poikkeusolojen mahdollisesta toteamisesta käsitellään todennäköisesti keskiviikkona hallituksen neuvottelussa.”

Poikkeusolojen toteaminen on edellytyksenä sille, että valmiuslakia voidaan alkaa soveltaa. Toisin sanoen poikkeusolot todetaan, jotta valmiuslakia voidaan alkaa soveltaa. Valmiuslain toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos viranomaisten tavanomaiset toimivaltuudet eivät ole riittäviä. Lisäksi toimien on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia valmiuslain tarkoituksen saavuttamiseksi.

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

Jos valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa toteaa, että maassa vallitsevat poikkeusolot, valtioneuvosto säätää käyttöönottoasetuksella, mitä valmiuslain toimivaltuuksia voidaan alkaa soveltaa.

Valmiuslaissa poikkeusolojen yksi määritelmä on hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti, jonka vaikutukset vastaavat erityisen vakavaa suuronnettomuutta.

Yleisradio kertoi maanantaina nimettömiin lähteisiin perustuen, että hallitus on pyytänyt oikeuskanslerilta ja oikeusministeriöltä oikeudellista selvitystä, voisiko poikkeusolojen toteaminen olla mahdollista.

Oikeustieteen professorit Kaarlo Tuori ja Martin Scheinin arvostelivat lokakuussa valtioneuvostoa, koska se on esittänyt lainsäädäntöön muutoksia pistemäisesti ja tilapäisesti jotain tiettyä poikkeuksellista tarkoitusta varten. Esimerkiksi tartuntatautilain muutoksilla valtioneuvosto on pyrkinyt luomaan ikään kuin ”pienoisvalmiuslain”, jolloin siihen on kiireessä jäänyt vakavia perustuslaillisia ongelmia.

”Poikkeusoloja varten säädettyjen toimivaltuuksien käyttämistä ohjaa säännönmukaisten toimivaltuuksien ensisijaisuuden periaate. Niinpä valmiuslain toimivaltuuksiin tulisi turvautua vasta silloin, jos normaalilainsäädännön, kuten tartuntatautilain, valtuudet eivät riitä”, sanoi yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Tuori.

”Säännönmukaisten toimivaltuuksien ensisijaisuuden periaate ymmärretään kuitenkin väärin, jos normaalilainsäädäntöön, kuten tartuntatautilakiin, lisätään poikkeusolojen toimivaltuuksista säännöksiä, jotka vielä saattavat olla määräaikaisia.”

Viranomaisten säännönmukaiset toimivaltuudet eli yksinkertaistettuna tavanomaiset toimivaltuudet ovat poikkeusoloissakin ensisijaisia. Jos siis tavanomaiset, normaalilainsäädäntöön perustuvat toimivaltuudet eivät riitä, voidaan poikkeusoloissa ottaa valmiuslain nojalla käyttöön normaalia suuremmat toimivaltuudet.

Tuori korosti myös, että poikkeuksellista toimivaltuuksista säätäminen normaalilainsäädännössä hämärtää tätä normaalilainsäädännön ja poikkeusolojen välistä rajaa.

”Se on huolestuttavaa myös sen vuoksi, että poikkeusoloja varten säädetty valmiuslaki sisältää pidäkkeitä ja kynnyksiä, joiden tarkoituksena on estää valtuuksien harkitsematon ja liiallinen käyttö ja varmistaa eduskunnan kontrolli. Poikkeusolojen erityislainsäädännön [valmiuslaki] ideana myös on, että se valmistellaan huolellisesti ja säädetään normaalioloissa eikä vasta poikkeusolojen paineessa. Myös tämä idea menetetään, jos normaalilainsäädäntöön lisätään poikkeusoloissa säännöksiä poikkeusolojen toimivaltuuksista.”

Oxfordin yliopistossa Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessorina työskentelevä Martin Scheinin oli samaa mieltä Tuorin kanssa. Vaikka valmiuslain soveltamisessa oli keväällä Scheininin mukaan huomattavia ongelmia, valtioneuvosto otti niistä erehdystensä jälkeen opikseen ja ”rakennelma” toimi kohtalaisen hyvin.

”Eduskunta ja sen perustuslakivaliokunta valvoivat reaaliajassa, kuinka kriisiä hoidettiin. Toteutui myös normaalisuusperiaate, kun valmiuslain soveltamisen ohjenuorana oli nopea paluu normaalioloihin. Pidän nykyisessä tilanteessa valmiuslain uutta käyttöönottoa puhtaasti tartuntatautikriisin nojalla parempana kuin tartuntatautilain muuttamista valmiuslain sekundaversioksi, josta puuttuisivat valmiuslain hyviksi osoittautuneet demokratian ja oikeusvaltion takeet”, Scheinin sanoi lokakuussa.