Tuorein HS:n kannatusmittaus kertoo varsin vakaista, jopa täysin paikalleen pysähtyneistä puolueiden suosioluvuista laidasta laitaan.
Suurin joskin sinänsä vähäinen ilonaihe kannatusmittauksen muutoksista verrattuna kuukauden takaisiin tuloksiin irtoaa tällä kertaa puheenjohtajaansa syyskuussa vaihtaneelle hallituspuolue keskustalle.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon luotsaama keskusta vahvisti kannatustaan puolen prosenttiyksikön verran 11,7 prosenttiin ja piti siten neljännen sijansa puolueiden suosiomittelössä.
Muilla puolueilla muutokset verrattuna HS:n teettämään edelliseen mittaukseen ovat olemattomia.
Pääministeripuolue Sdp on yhä Suomen suosituin puolue. Sitä äänestäisi 20,8 prosenttia, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Viime mittauksessa kannatus oli käytännössä sama eli 20,9 prosenttia.
Oppositiopuolue perussuomalaiset on toiseksi suosituin, ja sitä äänestäisi 19,9 prosenttia, kuten myös syys–lokakuun mittauksessa.
Oppositiopuolue kokoomusta kannatetaan kolmanneksi eniten. Kokoomusta äänestäsi nyt 16,5 prosenttia, kun edellisen mittauksen saldo oli hieman isompi eli 16,8 prosenttia.
Tällä hetkellä kokoomuksen kannatus on pudonnut alle sen eduskuntavaalituloksen, ja perussuomalaiset ovat ainakin suosionsa perusteella opposition ykköspuolue.
Keskustan perässä viidenneksi suosituimpana puolueena on nyt hallituspuolue vihreät, joka äänestäsi 11,1 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannatus on 7,5, Rkp:n 4,4, kristillisdemokraattien 3,7, Liike Nytin 2,2 ja muiden ryhmien samoin 2,2 prosenttia.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 55,5 prosentin luottamusta. Kuukausi sitten vastaava luku oli aavistuksen verran pienempi eli 55,3 prosenttia.
Sdp:lle on tutkimuksen tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtajan Sakari Nurmelan mukaan siirtynyt kannatusta vasemmistoliitosta ja vihreistä selvästi enemmän kuin se on menettänyt niille.
”Sdp:n kannatus on kestänyt kesän ja syksyn, vaikka sitä ja hallitusta on haastettu välillä varsin voimakkaasti etenkin talousasioissa”, Nurmela sanoo. Hän arvioi, että puolueen lähtökohdat kuntavaaleihin ovat hyvät, vaikka omien joukkojen liikkeelle saaminen on sille äärimmäisen tärkeää.
”Tehtävää ei helpota se, että Sdp:n pitää pyrkiä samanaikaisesti vakuuttamaan perinteiset äänestäjänsä, viime keväänä vasemmistoliitosta ja vihreistä saamansa uudet ystävät sekä mahdollisesti myös eduskuntavaalien alla perussuomalaisiin siirtyneet niin sanotut duunarikannattajansa”, Nurmela sanoo.
Keskustan kannatus on kohentunut lähes prosenttiyksikön verran kahden kuukauden aikana.
”Näyttää siltä, että syynä on ollut eräiden sivusta katselleiden keskustalaisten paluu puolueen riveihin”, Nurmela arvioi.
Näiden ”kotiinpalaajien” määrä vastaa osapuilleen keskustan kannatuksen kohoamista.
Perussuomalaisten lähtökohdat menestyä ensi kevään kuntavaaleissa ovat Nurmelan mukaan erittäin hyvät.
”Ratkaisevaa on, kuinka hyvin puolue onnistuu rekrytoimaan uskottavia ehdokkaita tarpeeksi moneen kuntaan sekä se, kuinka hyvin sitä tukevat innostuvat äänestämisestä”, Nurmela sanoo.
Asiaa ei helpota se, että puolueen kannatuksesta suurempi osa kuin muilla on peräisin henkilöiltä, jotka kertoivat jättäneensä äänestämättä eduskuntavaaleissa.
Kokoomukselle poliittisen keskustelun siirtyminen taloudelliseksi on tarjonnut mahdollisuuksia haastaa hallitusta ja varsinkin Sdp:tä.
”Kokoomuksen valitsemat poliittiset manööverit ja argumentointitapa ovat varmasti vahvistaneet sen ydinkannattajajoukon yksituumaisuutta ja yhtenäisyyttä, mutta sen ulkopuolelta puolue ei ole saanut kovin paljon uusia ystäviä”, Nurmela huomauttaa.
Kuntavaaleissa puolue voi kuitenkin Nurmelan mukaan menestyä, sillä monella sen kannattajalla on tapana käydä äänestämässä kaikissa vaaleissa.
”Jos kokoomus saa sitä eduskuntavaaleissa äänestäneet taakseen myös kuntavaaleissa, tuloksena voi olla jopa yli 20 prosentin kannatus”, Nurmela laskee. Paljon riippuu myös äänestysaktiivisuudesta, joka kuntavaaleissa on yleensä ollut heikompi kuin eduskuntavaaleissa.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko uuden puoluejohdon linjapuhetilaisuudessa Helsingissä 18. syyskuuta 2020.
Näin kannatusmittaus tehtiin
■ HS teetti puoluekannatusmittauksen Kantar TNS:llä.
■ Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla 19.10.–20.11.2020.
■ Haastatteluihin osallistui 2 620 henkeä. Otos edustaa Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.
■ Haastatelluilta kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Heistä 26 prosenttia ei kertonut kantaansa tai sanoi, ettei äänestäisi.
■ Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
