Pääministeri Sanna Marin (sd) korostaa, että koronavirusepidemian tilanne on nyt Suomessa erittäin vakava, mutta vielä ei ole aika turvautua valmiuslakiin ja poikkeusoloihin. Marin kertoi keskiviikkona ennen hallituksen Säätytalon neuvottelua uskovansa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun uudet rajoitustoimet tulevat tehoamaan ja hidastamaan taudin leviämistä.
Marinin mukaan vastaavia tilojen sulkemisia ja harrastusten rajoituksia olisi nyt syytä ottaa etupainotteisesti käyttöön myös kiihtymisvaiheen alueilla.
Erityisesti aikuisten ja myös nuorten harrastustoimintaa pitäisi pääministerin mukaan harkita vakavasti.
”Kiihtymisvaiheen alueilla on nyt toimissa kiristämisen varaa. Fyysiset tapaamisen paikat pitää painaa minimiin”, Marin sanoi.
Säätytalon neuvotteluissa hallitus saa Marinin mukaan oikeudellisen arvion siitä, onko valmiuslain pykälille, jotka koskisivat esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja liikkumisen rajoittamista selkeää tarvetta.
Marinin mukaan valmiuslain käyttöä ei ratkaise mikään yksittäinen kriteeri, vaan huomioon pitää ottaa kokonaisuus ja välttämättömyys.
”Ei tähän tilanteeseen voi huolettomasti suhtautua, mutta uskon, että hallitukselle syntyy yhteinen näkemys siitä, että valmiuslaki ja poikkeusolot ovat viimesijainen keino”, Marin sanoi.
Myöskään maskipakkoa ei Marinin mukaan olla suunnittelemassa.
Laajempaa tartuntatautilain uudistusta Marin pitää ”erittäin haastavana lakikokonaisuutena”, joka vaatii huolellista valmistelutyötä. Marin kuitenkin uskoo, että lakipaketti saadaan pian eduskuntaan.
Erillistä, lausunnoilta juuri tullutta esitystä matkustusrajoituksista ei Marinin mukaan keskiviikkona hallitus käsittele.
”Itse toivon, että saisimme yksinkertaisen mallin, jossa olisi edullisia ja helppoja pikatestejä. En ymmärrä sitä näkökantaa, että testaamista pyrittäisiin välttämään”, Marin sanoi.
”Alueellisesti pitää rajoitustoimissa nyt onnistua”, vakuutti myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd). Kiurunkin mukaan tilanne on kuitenkin yhä huolestuttavampi, koska perustason alueita on yhä vähemmän.
”Viimeksi kävimme läpi Päijät-Hämeen maakunnan tilannetta.”
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä siirtyi keskiviikkona epidemian leviämisvaiheeseen.
Hallitus saa Säätytalon neuvottelussa muun muassa tilannekuvan epidemian leviämisestä, keskustelee lisää alueellisista toimista ja käy läpi valmiuslain käyttöönoton kriteerejä.
Päätöksiä hallitus ei välttämättä vielä tee keskiviikkona, mutta käy ennalta läpi, millaisissa tilanteissa valmiuslaki pitäisi ottaa käyttöön ja miltä osin.
Tämä tehdään siksi, että koronavirustilanne saattaa pahentua todella nopeasti, jolloin pohdintaan ei enää riitä aikaa.
Hallitus neuvottelee ensisijaisesti siitä, missä vaiheessa valmiuslakia tarvitaan, jotta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) terveyshoito voidaan turvata. Hus ilmoitti jo maanantaina siirtyneensä täysvalmiuteen. Sairaalan tilanteesta hallitukselle kertoo keskiviikkona illalla johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Hallitus haluaa etukäteen keskustella, missä tilanteessa hallitus olisi valmis muun muassa luopumaan terveydenhuollon velvoitteesta noudattaa kiireettömän hoidon määräaikoja. Näin tehtiin viime keväänä.
Valmiuslaki mahdollistaisi myös sen, että terveydenhuollon koulutettua henkilökuntaa voitaisiin määrätä sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. Laki mahdollistaisi myös tietyistä alan työehdoista joustamisen.
Torstaina jokaviikkoisessa koronatiedotustilaisuudessa on tarkoitus avata valmiuslain käytön periaatteita.
Tilaisuuteen osallistuu tällä kertaa virkamiesten ohella myös ministereitä ja todennäköisesti myös pääministeri.
Tilaisuuden keskeinen päämäärä on nostaa kansalaisten kriisitietoisuutta, jotta ihmiset alkaisivat noudattaa tarkemmin terveysviranomaisten ohjeita eikä valmiuslakia ei tarvitsisi ottaa käyttöön.
Hallituksen aktiivisuus johtuu ennen kaikkea pääkaupunkiseudun koronavirustilanteesta, joka on viikon aikana pahentunut merkittävästi.
Pääkaupunkiseudulla otettiin jo maanantaina käyttöön erilaisia rajoituksia, mutta jo tiistaina rajoituksia kerrottiin tulevan merkittävästi lisää.
Suomessa koronavirusta vastaan on syksyn aikana kamppailtu alueellisilla toimilla. Näin on vastakin, mutta hallituksen ja valtakunnallisten toimien rooli kasvaa, mikäli alueellisilla valtuuksilla ei virusta saada hallintaan.
Hallituksen kovempi linja alkoi tiistaina, kun se kielsi yökahvilat.
Tämän lisäksi ministeri Kiuru keskusteli tiistaina alueiden koronavirusviranomaisten kanssa jatkotoimista.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi jo tiistaina alueille ohjauskirjeen, jossa se kehottaa alueellisia viranomaisia vaikkapa leviämisvaiheen toimiin jo kiihtymisvaiheessa.
Päätäntävalta alueellisissa toimissa on kuitenkin alueellisilla viranomaisilla.
Suomen nykyiset toimet pohjautuvat laajalta hallituksen 3. syyskuuta laatimaan periaatepäätökseen.
Sen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi 7. syyskuuta toimenpidesuunnitelman, jossa määriteltiin laveasti, miten maassa toimitaan koronaviruksen perus-, kiihtymis- ja leviämisvaiheessa.
Nyt hallitus ohjaa valtakunnallisilla säädöksillä lähinnä vain ravintoloita ja rajoja.
Hallituksessa on valmisteilla tartuntatautilain uudistus, joka antaisi alueellisille viranomaisille oikeuden puuttua muun muassa yksityisiin liiketoimintaan.
Tähän hätään laki ei valmistu.
Hallituksen pitää siis keskiviikon kokouksessaan miettiä, mitä se voi tehdä nykyisten lakien perusteella, jos tilanne vielä pahenee. Keinoja ei ole ylenpalttisesti.
Hallitus voi esimerkiksi rajoittaa entisestään ravintoloiden aukioloa. Toimen pitäisi olla välttämätön, joten tällä hetkellä se voisi olla vaikeaa, koska ravintoloissa ei ole todistettavasti todettu kovin paljon tartuntoja.
Tosin tarkkaa määrää ei tiedetä, koska pääkaupunkiseudulla tunnetaan vain noin puolet tartuntojen lähteistä.
Hallitus voisi mahdollisesti rajoittaa rajayhteisöjen kanssakäymistä tartuntatautilain nojalla, mutta se voi olla poliittisesti mahdotonta.
Viimeisenä mahdollisuutena hallitus voi ottaa käyttöön valmiuslain, mikäli tilanne täyttää valmiuslain vaatimat kriteerit. Suomessa oli keväällä voimassa valmiuslait.
Se vaatisi ensin, että hallitus ja presidentti yhdessä toteavat Suomen siirtyneen poikkeusoloihin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina HS:n haastattelussa, että hän on valmis toteamaan poikkeustilan mikäli hallitus sen parhaaksi näkee.
”Tilanne on niin, että me elämme selvästi poikkeusoloissa. Nämä ovat vielä poikkeuksellisemmat ajat kuin keväällä, jolloin poikkeusolot julistettiin”. Niinistö sanoi.
Hallitus on pohtinut ja selvittänyt jo muutaman viikon, millaisessa tilanteessa ja miltä osin valmiuslain voisi ottaa käyttöön.
Vasta poikkeusolojen toteamisen jälkeen lähinnä sodan varalle tehdystä valmiuslaista voidaan poimia kohtia, jotka sopivat epidemian taltuttamiseen.
Valmiuslaki edellyttää sitä, että muista keinoista ei ole ollut apua. Eli niitä voi olla vaikea ottaa käyttöön ennen kuin selviää, kuinka hyvin Uudenmaan uudet rajoitukset toimivat.
Poikkeusolojen toteaminen on raju toimi.
Valmiuslaki mahdollistaa muun muassa koronaviruspotilaiden asettamisen ensimmäiseksi tärkeysjärjestyksessä. Lain turvin sairaanhoitajien lomia voidaan peruuttaa ja määrätä terveysalan koulutuksen saaneita työvelvolliseksi.
Valmiuslailla voitaisiin asettaa myös erilaisia liikkumiskieltoja, mikäli epidemia äityisi todella pahaksi. Monissa Euroopan maissa on ollut kuukausienkin pituisin ulkonaliikkumiskieltoja.
Hallituksen kokouksessa pohditaan myös viestintää.
Keväällä koronavirus oli uusi, ja pääministeri Marinin tiedotustilaisuuksien sanoma tehosi hyvin. Kadut tyhjenivät, vaikka esimerkiksi kauppoja ja työpaikkoja ei suljettu samaan tapaan kuin laajalti Euroopassa.
Keskusteluun voi nousta esimerkiksi se, pitäisikö Marinin pitää laajalle levitettävä televisiopuhe, jotta ihmisten kriisitietoisuus lisääntyisi.
Hallituspiireissä jaetaan yli puoluerajojen yhteinen huoli: Mitä enemmän on välinpitämättömyyttä, sitä tiukemmin yhteiskunta menee kiinni.
