Ammattikoulut haluaisivat tarjota myös englannin­kielisiä tutkintoja, mutta opetus­ministeriö ei hevin myönnä niihin lupaa - Politiikka | HS.fi

Ammattikoulut haluaisivat tarjota myös englannin­kielisiä tutkintoja, mutta opetus­ministeriö ei hevin myönnä niihin lupaa

Hylkypäätöksen sai äsken esimerkiksi espoolaisen koulutuskuntayhtymän Omnian hakemus englanninkielisestä yrittäjätutkinnosta.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria haluaisi kouluttaa hitsareita englannin kielellä, jolloin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten olisi helpompi suorittaa konetekniikan tutkinto.­

27.11.2020 2:00 | Päivitetty 27.11.2020 8:02

Ammatilliset oppilaitokset olisivat halukkaita järjestämään tutkintoja myös englannin kielellä, mutta opetusministeriö suhtautuu hakemuksiin ja lupien antoon nihkeästi.

Hakemuksia on kertynyt ministeriöön sumaksi asti, ja niiden hidas käsittely on poikinut myös kansanedustajien kirjallisia kysymyksiä hallitukselle.

Nyt sumaa on päästy purkamaan. Viimeksi tällä viikolla kielteisen päätöksen sai Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, joka oli jo vuonna 2019 hakenut oikeutta järjestää kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoa tutkintokielenä englanti.

Äsken myös Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia tuli torjutuksi, kun se haki oikeutta englanninkieliseen yrittäjän ammattitutkintoon. Espoon kaupunki ja alueen bisnesväki katsoivat luvan tuiki tarpeelliseksi, mutta ministeriö ei sitä myöntänyt.

Riveria perusteli hakemustaan alueen metalliyritysten työvoimapulalla, erityisesti hitsareille olisi töitä.

”Olemme tietysti pettyneitä ministeriön kielteiseen päätökseen, sillä meillä oli erittäin vahva tarpeeseen perustuva hakemus. Myös suuri joukko yrityselämän edustajia kauppakamaria ja ely-keskusta myöten seisoi sen takana”, sanoo Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Riverian johtaja, rehtori Esa Karvinen.

Englanninkielinen tutkinto sopisi Karvisen mukaan maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, joille se olisi helpompi suorittaa kuin suomenkielinen.

”Nythän alueemme yritykset jo joutuvat rekrytoimaan töihin ulkomaista työvoimaa vuokratyöfirmojen kautta”, Karvinen huomauttaa.

”Koulutukseen voisi myös hakea eri puolilta Suomea, sillä täällä olisi hyvät mahdollisuudet työllistyä metallialalla”, Karvinen sanoo.

Kone- ja tuotantotekniikan englanninkielistä koulutusta on nyt tarjolla Vantaalla ja Vaasassa.

”Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomi ovat englanninkielisen ammattikoulutuksen kannalta tyhjiä alueita”, Karvinen muistuttaa.

Tähän mennessä lupia englanninkielisten tutkintojen järjestämiseen onkin myönnetty enimmäkseen pääkaupunkiseudulle, mutta uusia ei helposti tällekään alueelle saada.

Alle 20:lla koulutuksen järjestäjällä on nyt lupa yhteen tai useampaan vieraskieliseen tutkintoon. Yhteensä niitä on 40.

Runsainta vieraskielinen tutkintotarjonta on Uudellamaalla. Aloista eniten edustettuina ovat ravintola-ala, liiketalous sekä sosiaali- ja terveysala, kuten lähihoitajien koulutus.

Espoolaisessa Omniassa on entuudestaan kuudessa tutkinnossa tutkintokielenä englanti.

Englanninkielistä yrittäjän ammattitutkintoa Omnia on hakenut jo kaksi kertaa, koska alueella on paljon monikielisiä ja kansainvälisiä yrityksiä ja määrä kasvaa koko ajan.

Myös Espoon kaupunki ja sen Business Espoo -yrityspalveluverkosto tukivat hakemusta, ja kaupunki on myös julistanut englannin kolmanneksi viralliseksi palvelukieleksi.

”Meillähän opiskelijoista jo lähes kolmanneksella on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. En ymmärrä, miksei myös yrittäjätutkintoa voisi antaa englanniksi; eihän se olisi keneltäkään pois”, sanoo Omnian johtaja Sampo Suihko.

”On vähän viime vuosituhannen ajatus, että työmarkkinoille mentäisiin nykyään äidinkieli edellä ammattitaidon sijaan”, Suihko arvioi.

Opetusministeriön päätöksissä luvan epäämistä perustellaan usein juuri sillä, että Suomen työmarkkinoilla tulee yhä osata kansalliskieliä eli suomea tai ruotsia.

”Olemme olleet lupien myöntämisessä aika tarkkoja”, myöntää ylijohtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

”Tutkimme sekä koulutustarpeen että edellytykset antaa koulutusta. Ja pitää myös löytyä aidosti niitä työpaikkoja”, Tammilehto sanoo.

”Mehän tekisimme karhunpalveluksen esimerkiksi maahanmuuttajalle, joka ei löytäisikään töitä englanninkielisiltä työmarkkinoilta eikä olisi opetellut suomea”, Tammilehto arvioi.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavan Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amken toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu huomauttaa, että toive vieraskielisestä tutkinnosta tulee yleensä yrityksiltä, jotka tarvitsevat mahdollisimman nopeasti ammattitaitoista työvoimaa.

”Pitääkö ensin oppia kansalliskieli voidakseen opiskella ammattiin? Tehokkaampaa ja monille opiskelijalle luontevampaa olisi oppia suomen tai ruotsin kieltä esimerkiksi englannin kielellä toteutettujen ammatillisten opintojen yhteydessä. Näin lyhennetään oleellisesti koulutuspolkua”, Lamppu sanoo.

Opetusministeriö vetoaa usein myös siihen, että opintoja voi olla myös vieraalla kielellä, mutta itse tutkinto pitää suorittaa suomeksi tai ruotsiksi.

”Monilla aloilla hyvä ammattitaito ei vaadi hyvää kielitaitoa. Monelta opiskelijalta jäisi tutkinto saamatta, koska sen osoittaminen vaatii hyvää suomen kielen taitoa, vaikka itse ammattitaito olisikin korkea”, Lamppu sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat