Matti Vanhanen kertoo, mihin Suomi aikoo jakaa EU:n elpymismiljardeja: ”Maakunnissa ei ole oltu tyytyväisiä siitä” - Politiikka | HS.fi

Matti Vanhanen kertoo, mihin Suomi aikoo jakaa EU:n elpymismiljardeja: ”Maakunnissa ei ole oltu tyytyväisiä siitä”

Jos sopu EU:n elpymispaketista syntyy, Suomi ei valtiovarainministerin mukaan aio ohjata rahoja esimerkiksi alueiden tie- ja raidehankkeisiin – vaikka sitä eri puolilla Suomea kovasti toivotaankin.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) antoi haastattelun valtiovarainministeriössä Mariankadulla.­

28.11.2020 2:00 | Päivitetty 28.11.2020 6:38

Valtiovarainministeriössä on koronavuoden aikana totuttu jakamaan miljardeja euroja erilaisiin kohteisiin. Ensi vuonna on silti edessä varsin uudenlainen rahanjakoharjoitus: Suomen pitäisi alkaa jakaa EU:n uudesta elpymispaketista tulevia suuria rahasummia mielekkäisiin kohteisiin.

Täysin varmaa se ei kuitenkaan ole. Valmistelua syksyn ajan johtanut valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on aavistuksen huolissaan.

”Toivottavasti emme ole tehneet turhaa työtä”, hän toteaa.

Unkari ja Puola uhkaavat vetää tukensa EU:n budjetilta ja elpymispaketilta. Vanhanen pitää riskiä paketin kaatumisesta kuitenkin yhä pienenä.

Jos lopullinen sopu EU:ssa syntyy, Suomeen tulee uudesta elpymis- ja palautumisvälineestä ensi vuodesta alkaen runsaat 2,3 miljardia euroa avustuksina. Kun muut EU:n rahastot lasketaan mukaan, summa nousee noin 3,1 miljardiin euroon. Nämä ovat tämän hetken arvioita, jotka voivat vielä muuttua.

Kyse ei tietenkään ole ilmaisesta rahasta vaan päinvastoin. Suomi maksaa elpymispaketista tulevien vuosikymmenten aikana nykyarvion mukaan yhteensä 6,6 miljardia euroa, eli Suomi on nettomaksaja.

Kun Suomi kerran on lähdössä pakettiin mukaan, EU:sta tulevat miljardit pitäisi joka tapauksessa pystyä käyttämään järkevästi. Vanhanen kertoo selkeästi, mihin rahoja ainakaan ei käytetä: ne eivät mene eri alueiden raide-, tie- ja pyörätiehankkeisiin.

”Tämä paketti ei ole se väline, jolla tuupataan tällaisia hankkeita liikkeelle. Kaikki rahahan menisi näihin hankkeisiin. Niiden kannattavuus pitää todistaa muutoin kuin tämän paketin kautta.”

Poikkeuksena saattavat olla esimerkiksi teollisuusinvestointien tarvitsemat infrahankkeet.

Vanhanen on muutaman muun ministerin tapaan syksyllä kiertänyt maakunnissa puhumassa päättäjien ja elinkeinoelämän kanssa tulevista elpymisrahoista. Hän kertoo vastanneensa aluepäättäjien toiveisiin suoraan, ettei EU-rahoja lähtökohtaisesti käytetä teihin.

”Maakunnissa ei ole oltu tyytyväisiä siitä. Monissa maakunnissa saavutettavuus ja kulkemisen nopeus ovat alueellisia kilpailutekijöitä.”

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on huolissaan siitä, saadaanko EU:n elpymispaketin rahat riittävän aikaisin liikkeelle.­

Mihin rahaa sitten käytetään?

Yhtäkään hanketta ei vielä ole päätetty – koko paketin syntymisestähän ei ole varmuutta – mutta rahankäytön kansalliset periaatteet ovat nyt selvillä. Perjantaina valmistuneessa valtioneuvoston selonteossa keskeiseksi painopistealueeksi nostetaan talouden rakennemuutosta tukeva vihreä siirtymä. Siihen on määrä ohjata alustavasti 0,9–1,2 miljardia euroa.

Yhteensä puolet rahasta käytetään Suomessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Se on enemmän kuin EU:n komission linjaus, jonka mukaan noin 37 prosenttia elpymisrahastosta pitää käyttää ilmastotoimien rahoittamiseen. Kyse on Vanhasen mukaan ennen kaikkea energiasektorin uudistamisesta.

Hän antaa esimerkkejä siitä, minkälaiset hankkeet voisivat avustuksia saada. Hankkeisiin myönnetään osarahoitusta, eli niitä ei rahoiteta EU-avustuksilla kokonaan.

”Voidaan päätyä vaikka siihen, että 30 000–40 000 öljykattilaa vaihdetaan uusiutuvaan energiaan. Sitten kunnat, kotitalouden ja yhdistykset hakevat rahaa, ja on tietyt kriteerit, joilla sitä voi saada.”

Kaupungit voivat hakea osarahoitusta kivihiilestä luopumiseen.

Rahaa ei korvamerkitä alueittain, vaan parhaiden hakemusten tulisi menestyä. Yksi selkeä kriteeri Vanhasen mukaan on, kuinka paljon rahalla saadaan hiilidioksiditonneja vähennettyä. Päätöksentekijöitä ovat valtion viranomaiset, mahdollisesti vaikkapa ely-keskukset tai Business Finland.

Business Finlandin koronatukien jako nousi keväällä otsikoihin. Vanhanen sanoo, että EU-rahoja ei jaeta yhtä kiireellä tai konemaisesti, vaan hankkeet ”läpivalaistaan perusteellisesti”. Tavoitteena on ohjata rahaa ennen kaikkea suuriin hankkeisiin, ei ripotella sitä satoihin pieniin kohteisiin.

Selkeillä etukäteen valmisteltavilla hakukriteereillä on valtiovarainministerin mukaan tarkoituksena estää se, että rahojen jakamisesta tulisi alueiden ja puolueiden välistä poliittista vääntöä.

”Tarkoitus on hyödyntää rahat mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.”

Satoja miljoonia euroja on määrä ohjata tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Tästä Vanhanen mainitsee esimerkkinä kalliiden tutkimuslaboratorioiden rahoittamisen.

”Nyt olisi järkevää katsoa, minkälaista tutkimusinfrastruktuuria me pitkällä tähtäimellä tarvitsemme. Näihin hankkeisiin pitää hakea rahoitusta, ja täytyy sitten katsoa, karsiiko niitä Suomen Akatemia vai joku muu.”

Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen taas voi Vanhasen mukaan tarkoittaa esimerkiksi nopeiden verkkoyhteyksien rakentamista, jota keskusta ajaa.

Lisäksi avustuksia käytetään terveydenhuoltoon ja työvoimapalveluihin. Näitä rahoja valtio käyttänee valtion mukaan osin itse, ja osin niillä vauhditetaan kuntapalveluiden uudistamista.

Selkeillä etukäteen valmisteltavilla hakukriteereillä on Matti Vanhasen mukaan tarkoituksena estää se, että elpymisrahojen jakamisesta tulisi alueiden ja puolueiden välistä poliittista vääntöä.­

Vanhanen ilmaisi jo kesällä huolensa siitä, saadaanko EU:n elpymispaketin rahat riittävän aikaisin liikkeelle. Elvyttävä vaikutus uhkaa heikentyä, jos hankkeiden käynnistyminen viivästyy.

Ministerin huoli ei ole kadonnut. Vaikka kaikki menisikin suunnitellusti, ensi talven lisäbudjettiin Suomi saisi rahoista vasta murto-osan. Rahaa tulee tulevina vuosina tipoittain, ja Suomen lopullinen osuus avustuksista selviää vasta vuoden 2022 lopussa.

Kotimaassa ja eduskunnan oppositiossa huolta aiheuttaa eniten se, kannattaako Suomen ylipäätään osallistua elpymispakettiin. Vanhasen vastaus on tuttu.

”Vaihtoehto olisi todennäköisesti se, että Euroopassa ei tehtäisi tällaista koordinoitua elvytystä. Mikä vaikutus sillä olisi Euroopan talouden kehitykseen, viennin kehitykseen ja Suomen kansantalouden kehitykseen? Tämä laskelma tarvittaisiin kritiikin tueksi.”

Vanhanen toistaa Suomen hallituksen näkemyksen siitä, että koronaviruksen iskua pehmittävä elpymispaketti on poikkeuksellinen ja kertaluonteinen. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on väläytellyt välineen jättämistä pysyväksi työkaluksi. Samankaltaisia näkemyksiä ovat esittäneet Saksan ja Ranskan johtajat.

”Minä en ole päässyt kärryille näistä näkemyksistä enkä niellyt niitä. Normaaliaikoina emme tällaista EU:n tasoista finanssipoliittista välinettä tarvitse.”

Realismia silti on, että EU:n kehityssuunta ei ole vain Suomen näkemyksistä kiinni.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat