Vihreiden ydinvoimakanta loiveni – pian puolue saattaa olla siunaamassa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisluvan hallituksessa - Politiikka | HS.fi

Vihreiden ydinvoimakanta loiveni – pian puolue saattaa olla siunaamassa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisluvan hallituksessa

Vihreät on jättänyt hallituksen kahdesti ydinvoiman takia. Tänä syksynä se pudotti ydinvoiman vastustamisen periaateohjelmastaan. Kanta on avartunut, mutta suurille ja hitaille hankkeille sanotaan yhä ei.

Vihreiden ydinvoimakanta on avartunut, mutta uusia hitaita ja kalliita hankkeita puolue ei edelleenkään halua. Kuvassa Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori, jonka valmistuminen on viivästynyt vuosia.­

28.11.2020 2:00 | Päivitetty 28.11.2020 8:08

Tänä syksynä vihreiden poliittisessa linjassa tapahtui yksi, vähintään symbolisesti iso muutos: Ydinvoiman vastustaminen putosi pois alkujaan selkeän ydinvoimavastaisen puolueen periaateohjelmasta.

Edellisessä periaateohjelmassa vuodelta 2012 vaadittiin vielä suorasanaisesti ydinvoimasta luopumista ”niin pian kuin mahdollista”. Se ei silti saisi lisätä hiilidioksidipäästöjä.

Nyt puolue linjasi hyväksyvänsä ”kaikki kestävät ratkaisut”, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ydinvoimaa ei mainita enää sanallakaan periaateohjelmassa.

Vihreät on jättänyt hallituksen kahdesti ydinvoimakysymyksen takia. Muutos aiemmin hyvin kielteiseen ydinvoimakantaan on tapahtunut vähitellen viime vuosina.

Nyt se näkyy tavassa, jolla vihreät viestii ydinvoimasta.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo.­

Hiljattain puheen­johtaja Maria Ohisalo suhtautui avoimesti esimerkiksi pienydin­voimaan Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

”Ajattelen, että meidän periaateohjelmamme mahdollistaa sen, että emme sulje tätä vaihtoehtoa pois”, hän sanoi.

Miten ja miksi puolueen ydinvoimalinja loiventui?

Kansanedustaja Satu Hassi on yksi vihreän liikkeen ja ydinvoimavastaisen taistelun veteraaneista. Hän jätti hallituksen ja ympäristöministerin tehtävät vuonna 2002, kun hallitus teki periaatepäätöksen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisesta.

Hassi on vuosien varrella puhunut toistuvasti ydinvoimaa vastaan. Nyt hän sanoo olevansa sovussa puolueen avartuneen kannan kanssa.

Hallitus puolsi viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamista vuonna 2002. Ympäristöministeri Satu Hassi lehdistön haastateltavana päätöksen jälkeen.­

”Sanotaan niin, että suhtaudun ihan rauhallisesti. Näen kyllä edelleen ydinvoimassa ne riskit, jotka hyvin tiedetään ja tunnetaan, joita uusiutuvassa energiassa ei ole, ainakaan samanlaisia. Mutta niillä hintasuhteilla, mitä tällä hetkellä on markkinoilla, niin ydinvoima on tavallaan passé”, Hassi sanoo.

Hän viittaa siihen, että kun esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoteknologiat ovat kehittyneet ja tuotantokustannukset halventuneet, ovat ne hinnaltaan ydinvoimaa kilpailukykyisempiä.

Hassin mukaan vihreissä tapahtuneen muutoksen taustalla on muun muassa se, että uusiutuva energia on tehnyt selkeän markkinaläpimurron. Näin ei vielä ollut, kun vihreät käveli ulos hallituksesta 2002 ja 2014 ydinvoiman vuoksi.

”Hyvin monet ihmiset, jotka silloin argumentoivat ydinvoimaa vastaan, näkivät, että jos nyt energiantuotannossa ripustaudutaan vain siihen, että ydinvoima on se ilmastoratkaisu, niin sitten samalla hidastetaan sellaisten teknologioiden kehitystä, joiden potentiaali on kuitenkin isompi. Tuuli- ja aurinkoenergiallahan on molemmilla isompi globaali potentiaali ainakin nykytekniikalla kuin ydinvoimalla”, Hassi sanoo.

Keskusteluilmapiiri on hänen mielestään ylipäätään muuttunut radikaalisti ilmastonmuutokseen liittyen.

”Nyt ne, jotka argumentoivat ydinvoiman puolesta, haluavat kasvavissa määrin sanoa kyllä kaikille niille asioille, joilla saadaan ilmastonmuutosta torjuttua ja näkevät ydinvoiman yhtenä siinä. Aikaisemmin he torjuivat kaiken muun. Pidän tätä hyvin merkittävänä muutoksena.”

Keskusteluilmapiiristä vihreissä jotain kertoo se, että syksyn puoluekokouksessa ydinvoimakirjauksen pudottamisesta periaateohjelmasta ei äänestetty.

Vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.­

”Voi tulkita niin, ettei se enää aiheuttanut niin voimakkaita intohimoja, että siitä haluttaisiin peri­aatteel­lisesti jotakin kirjata”, luonnehtii peri­aate­ohjelman valmistelua johtanut vihreiden vara­puheenjohtaja Jaakko Mustakallio.

Muutoksen taustalla on monen vihreän mukaan erityisesti yhä akuutimpi ilmastokriisi. Sen torjumiseksi ja fossiilisen energian käytön vähentämiseksi halutaan käyttää kaikki mahdollisiksi katsotut keinot.

”Nyt kun mietitään tuota uutta periaateohjelman kantaa, niin se pohjautuu vahvasti siihen, että energiatalous ylipäätään olisi tehokasta, perustuu päästöttömyyteen tai vähäpäästöisiin energiamuotoihin ja hyödyntää kaikkia kestäviä ratkaisuja, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä”, sanoo puheenjohtaja Maria Ohisalo.

”Linjamme on, että tarvitsemme energiapaletin, joka koostuu monista vähäpäästöisistä energiaratkaisuista. Tässä paletissa myös ydinvoimalla voi olla roolinsa.”

Uusia suuria ydinvoimalahankkeita puolue ei silti edelleenkään halua lisää. Vaikka vihreiden periaateohjelmassa ei mainita ydinvoimaa, mainitaan se edelleen poliittisessa tavoiteohjelmassa vuodelta 2018.

”Viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia. Sellaisia emme halua lisää”, ohjelmassa todetaan.

Mustakallio muotoilee, että ilmastokriisiä ajatellen ydinvoimaloilla on tavallaan kaksi puolta, mikä myös heijastuu ohjelmakirjauksissa.

”Me emme voi rakentaa isoja superkömpelöitä ydinvoimalaitoksia, koska me tuotamme sen energian uusiutuvilla paljon nopeammin paljon tehokkaammin ja luomme suomalaista työtäkin paljon enemmän. Mutta toisaalta meillä voi olla Suomessa ja globaalistikin tilanteita, joissa ydinvoimaloiden käyttöä jatkamalla voidaan vähentää päästöjen määrää tai korvata suoraan fossiilisia polttoaineita.”

Osin loiventuneessa ydinvoimalinjassa kyse lienee myös sukupolvenvaihdoksesta. Ydinvoimataisto ei ole nykyvihreillä samalla tavoin verissä kuin heidän edeltäjillään.

Tämän näkemyksen jakaa esimerkiksi kansanedustaja Atte Harjanne, joka on keskustellut ydinvoimasta aktiivisesti puolueessa.

Kansanedustaja Atte Harjanne.­

”En halua käydä jälki­viisaaksi ja arvostella aikaisem­pien polvien näkemyksiä. Silloin tilanne on kuitenkin ollut toinen. Esimerkiksi ydin­turvallisuuteen liittyviä huolia on ehkä ollut syytäkin olla nostamassa esiin eri tavalla kuin nykyään”, hän sanoo.

Suku­polven­vaihdos näkyy Harjanteen mielestä ilmasto­liikkeessä laajemminkin.

”Jos esimerkiksi juttelee ilmasto­lakkoilevien nuorten kanssa, niin ei siellä juttuna ole kannattaa tai vastustaa ydinvoimaa, vaan saada päästöt alas.”

Vihreiden aiempaa avoimempi suhtautuminen ydinvoimaan osuu saumaan, jossa puolue saattaa joutua ottamaan kantaa Fennovoiman Hanhikivi 1 -voimalaitoksen rakentamislupaan hallituksessa.

Useita vuosia viivästyneen hankkeen rakentamislupapaperit voivat tällä tietoa tulla hallituksen pöydälle ensi vuoden lopulla tai vuonna 2022, Säteilyturvakeskuksesta arvioidaan. Alun perin rakentamisluvan piti päästä hyväksymisvaiheeseen jo 2018.

Tällöin vihreät joutuisi kuittaamaan hallituksessa voimalahankkeen, jonka vuoksi se jo kertaalleen lähti hallituksesta vuonna 2014. Tuolloin hallitus myönsi voimalan rakentamiselle periaateluvan.

Aikooko vihreät hyväksyä rakentamisluvan, jos se tulee ajankohtaiseksi?

”Jos Stukin asiantuntija-arvio puoltaa rakentamislupaa, niin sitten katsomme siltä pohjalta sen päätöksen”, Ohisalo sanoo.

Ohisalo painottaa, ettei rakentamislupapäätös ole verrattavissa periaatepäätökseen. Periaatepäätös on vaihe, jossa tehdään poliittista harkintaa. Rakentamislupa on puolestaan enemmänkin operatiivista prosessin edistämistä, hän sanoo.

Ohisalo sanoo, että kun vihreät jätti hallituksen ydinvoima-asian vuoksi, päätöksessä painoivat myös ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökannat. Niitä ei vihreiden mielestä tuolloin otettu tarpeeksi huomioon, hän kertoo.

”Nyt, jos asia niikseen tulisi, että rakentamislupapäätös tulisi päätettäväksi [...] ja jos asiantuntijat katsovat, että rakennuslupa voidaan myöntää, niin niin kuin muissakin rakennusprosesseissa, poliittinen harkinta tehdään ensin ja sitten myöhemmässä vaiheessa se rakentamislupa on enemmän operatiivista ja käytännön tasoa.”

Missä määrin päätös olisi edelleen vihreille kipeä?

”Palaan ehkä aiempaan vastaukseeni siitä, että poliittinen harkinta on tehty aikaisemmin ja me olemme esittäneet omat duubiomme liittyen tähän hankkeeseen”, Ohisalo sanoo.

Vaikuttaa siltä, ettei puolueessa odoteta asiasta kovin tulista keskustelua. Mutta kyllä asiasta silti varmasti keskustellaan.

”Sanotaan, että minä en usko, että se on läpihuutojuttu. Mutta en ryhdy ennustajaeukoksi”, sanoo Satu Hassi.

”Kyllä se varmaan nousee keskusteluun, ja onhan sekin ihan aito päätös, mutta kyllä se poliittinen debatti on jo siitä aiemmin käyty isommin”, sanoo puolestaan Atte Harjanne.

Hallituksen eteen tulee tällä kaudella mahdollisesti myös kysymys Fortumin Loviisan ydinvoimalan jatkosta.

Loviisan 1977 ja 1980 kaupalliseen käyttöön otettujen kahden reaktorin käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030. Fortum harkitsee kahta vaihtoehtoa: sitä, että käyttölupaa jatkettaisiin 20 vuodella ja sitä, että laitoksen alasajo käynnistyisi vuosikymmenen lopulla. Kummassakin tapauksessa tarvitaan valtioneuvoston lupa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen, että Säteilyturvakeskus puoltaa niitä.

Ohisalo sanoo, että vihreät on tähän sitoutunut.

”Vihreät ei vastusta jatkolupia.”

Myös puolueen vuoteen 2035 asti rakentamassa energiavisiossa ydinvoimalle on laskettu rooli loppuun saakka.

Vihreiden alkuaikoina ydinvoiman vastustaminen oli yksi liikkeen kantavista teemoista. Miten puolueen veteraani Hassi ajattelee nyt noista ajoista? Oliko puolue oikeassa?

Hassista linja oli tuohon aikaan sopiva, sillä puolueessa oli halu edistää esimerkiksi tuulivoimamarkkinoiden kehitystä ja keskittyminen pelkkiin suuriin voimalaitoksiin oli omiaan hidastamaan tätä.

Ydinvoiman vastustajat kuitenkin hävisivät taistelut uusista ydinvoimaloista 2000-luvulla. Nyt oikea kysymys on Hassin mielestä se, katuvatko ydinvoiman ajajat linjaansa.

”Suomessa voisi kysyä, että mitä ydinvoiman kannattajat ovat voittaneet. Eduskunta on antanut kolme periaatelupaa 2000-luvulla, mutta yhdenkään periaateluvan mukainen reaktori ei ole tuottanut vielä yhtäkään kilowattituntia.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat