Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut eläkeputken poistosta kaatuivat - Politiikka | HS.fi

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut eläkeputken poistosta kaatuivat

Työntekijät olisivat halunneet lisätä merkittävästi muutosturvarahoitusta. Työnantajien mielestä palkansaajien ehdotukset olivat liian kalliita.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Helsingin Säätytalolla kesällä 2019.­

30.11.2020 11:51 | Päivitetty 30.11.2020 19:28

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamisesta ovat päättyneet ilman tulosta.

Hallitus antoi alkusyksystä työmarkkinajärjestöille pari kuukautta aikaa etsiä ikääntyvien työllisyyteen keinoja, jotka tuovat 10 000–12 000 lisätyöpaikkaa. Neuvottelujen takaraja oli maanantai.

Neuvottelut ovat osa hallituksen tavoitetta luoda syksyn aikana tehtävillä päätöksillä vähintään 31 000 uutta työllistä. Hallitus on sitoutunut päättämään vaadittavista toimista vuoden loppuun mennessä.

Osapuolet kokoontuivat vielä maanantaina kello 14 etsimään kompromissia. Kokouksessa työnantajat toivat pöytään joitakin lisämyönnytyksiä, mutta palkansaajien mielestä ne eivät olleet riittäviä.

Keskeinen ongelma oli palkansaajien mukaan se, että työnantajat eivät olleet valmiita kasvattamaan juuri yhtään nykyisiä työnantajien kustannuksia, jotta työttömäksi jääneiden muutosturva paranisi.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää eläkeputkineuvottelujen kaatumista valitettavana.

”Tutkimustieto kertoo, että eläkeputken lopettamisella olisi ollut ikääntyneiden työllisyyttä merkittävästi parantava vaikutus. Lisäksi ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkina-asemaa olisi parannettu. EK:n näkökulmasta yrityksille yritettiin sälyttää kohtuuttomia rasitteita”, Häkämies toteaa EK:n tiedotteessa.

Myös palkansaajajärjestöt pitivät kaatumista tiedotteensa mukaan valitettavana.

”Irtisanottujen työllistymistä nopeutettaisiin lisäämällä koulutusta, pidentämällä työllistymisvapaata ja nopeuttamalla työnhaun aloitusta jo irtisanomisaikana. Muutosturvakoulutuksen kesto pitenisi työsuhteen pituudesta riippuen kahteen tai kolmeen kuukauteen”, järjestöt kuvailevat esitystään tiedotteessaan.

Palkansaajien mukaan heidän esityksensä olisi turvannut ikääntyneiden työttömien toimeentulon jatkossakin, vaikka työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nostettaisiin 65 vuoteen eli vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneisiin.

Palkansaajien esityksen voi lukea täältä.

”Myös pienemmistä yrityksistä irtisanottujen ja vailla muutosturvaa olevien toimeentulo sekä koulutusmahdollisuudet turvattaisiin palkansaajien esityksessä”, järjestöt toteavat.

Työssä jaksamisen tueksi palkansaajat esittävät mahdollisuuksia lyhentää yli 55-vuotiaiden työaikaa sekä keinoja henkisen kuormituksen vähentämiseen.

Työnantajat eivät ole julkaisseet omaa esitystään.

HS:n tietojen mukaan työnantajat olisivat olleet valmiita säilyttämään nykyisen eläkeputkeen liittyvän työnantajan omavastuumaksun, vaikka eläkeputki olisi lopetettu.

Maksuilla rahoitetaan irtisanomisista ja lomautuksista aiheutuneita työttömyysetuusmenoja. Maksulla on kerätty vuosittain 40–90 miljoonaa euroa.

Työnantajat esittivät myös muita rahoitusmalleja, joissa muutosturvaan olisi kerätty rahaa joko irtisanomisiin liittyviltä yrityksiltä tai laajemmin yrityksiltä.

HS:n tietojen mukaan työnantajaleirissä on karkeasti laskettu, että palkansaajien malli olisi maksanut yli sata miljoonaa euroa.

Mallissa irtisanottavan nykyistä yhden kuukauden palkkaa vastaava koulutusmaksu oli pidentynyt 2–3 kuukauden palkan suuruiseksi.

Palkansaajien ehdotuksia työnantajat pitivät ylimitoitettuna, koska työnantajien maksuosuus olisi kasvanut nykyisestä kymmenillä miljoonilla euroilla.

Työnantajaleirissä kutsutaan palkansaajien esitystä irtisanomissakoksi, joka ei välttämättä kohdistu osaamisen kehittämiseen.

Myös Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pahoittelee tiedotteessa, ettei ratkaisua syntynyt. Hän arvioi, että näköpiirissä on kuntien työllistämisvelvoitteen kasvu.

”KT pitää välttämättömänä, että palkkatuen käyttämistä velvoitetyön piiriin tulevien kohdalla vahvistetaan. Palkkatukijaksojen pitää olla mahdollista joko kunnan tai yksityisen sektorin tehtävissä tavoitteena työuran jatkuminen työmarkkinoilla.”

HS:n tietojen mukaan valtiovarainministeriön laskelmat olisivat osoittaneet, että molempien osapuolten malli olisi tuonut noin 10 000 lisätyöllistä, kun mukaan lasketaan myös osittain julkisin varoin työllistetyt.

Sekä työnantajien että palkansaajien esittämässä mallissa eläkeputki olisi poistunut. Ero on siinä, että työnantajien ehdotuksessa eläkeputki olisi poistunut melkein heti mutta palkansaajien ehdotuksessa vasta muutama vuosi myöhemmin.

Palkansaajat haluavat jättää putkimallin teoriassa elämään, jos siihen tulee tarvetta palata tulevissa neuvotteluissa.

Eläkeputkella tarkoitetaan työttömyysturvan lisäpäiviä eli ikääntyvien mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään saakka.

Palkansaajat pelkäävät, että aikaisemmin eläkeputkeen päässeistä tulee jatkossa työttömiä ja he joutuvat elämään ansiosidonnaista heikomman peruspäivärahan varassa.

Jo nykyään työnantajan pitää tarjota työttömäksi jäävälle työntekijälle muun muassa terveydenhuoltoa ja mahdollisuus työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen.

Eläkeputken poiston keskeinen vaikeus on, että sillä pyritään erityisesti pitkällä aikavälillä parantamaan ikääntyneiden työllisyyttä, kohentamaan julkista taloutta ja tarjoamaan työnantajille enemmän työvoimaa.

Irtisanomistilanteissa yritys tai palkansaaja ei välttämättä pohdi kansantalouden pitkää kaarta. Palkansaajaliittojen monet jäsenet ja yritykset taas näkevät eläkeputken kätevänä tapana irtisanoa ihmisiä, jos yritykselle tulee vaikeuksia.

Hallituksessa toivottiin hartaasti ratkaisua, sillä eläkeputken poisto on vaikeaa hallituspuolueista etenkin Sdp:lle ja vasemmistoliitolle.

Työnantajat ovatkin korostaneet neuvotteluissa, ettei hallituspuolue keskusta hyväksy ratkaisua, jossa työnantajalle tulee lisää kustannuksia.

Hallituksessa ei ole vielä valmiina omaa mallia, mutta todennäköisesti se ei olisi voitto kummallekaan osapuolelle.

Yksi esillä ollut ratkaisu olisi, että työnantajien kustannukset ja velvollisuudet hiukan kasvaisivat mutta palkansaajille tulisi tiukempi velvollisuus ottaa työtä vastaan.

Useiden selvitysten mukaan putken tiukentaminen on lisännyt eläkeikää lähestyvien työllisyyttä. Työnantajien on osoitettu kohdistavan irtisanomisia herkästi juuri eläkeputki-ikäisiin työntekijöihinsä.

Lue lisää: Näin toimii eläkeputki, ja tämän vuoksi sen poistosta nyt kiistellään

Eläkeputkiasian pääneuvottelijat olivat Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä palkansaajia edustavat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat